Satuin keväällä huomaamaan pienen uutisen, jonka mukaan saksalainen viinikulttuuri on hyväksytty Unescon aineettoman kulttuurin perintökohteeksi Saksan kansalliseen rekisteriin.
Siitäpä ajatus lennähtikin heti patikkaretkiin Saksan viinialueilla sekä mukaviin hetkiin viinituvissa. Unescon päätöksessä korostettiin erityisesti viinikulttuurin tiivistä, monimuotoista ja elävää yhteyttä koko yhteiskuntaan. Tämän kaiken voi helposti havaita itse, kun matkustelee Saksan eteläisissä osavaltioissa.
Suurimmalle osalle ovat tutuimpia pohjoisimmat viljelysalueet, esimerkiksi Reinin ja Mosel-joen laaksot, sekä erityisesti niiden kuningaslajike Riesling. Senpä tähden haluaisinkin nostaa esiin meillä vielä hieman vähemmän tunnetut alueet ja niiden viinit.
Jos Reinin ja Moselin laskee pois, niin Saksan viininviljelyksen kultaisen kolmion voisi sanoa rakentuvan kolmen kärjen sisään: lännessä Pfalz, Keski-Saksassa Franken ja etelässä Baden. Vaikka kaikilla näillä alueilla viljellään myös Rieslingiä, on viininystävälle tarjolla myös runsaampia valkoviinejä sekä tyylikkäitä punaviinejä.
Pfalzin alue tunnettiin hyvistä viineistään jo roomalaisajalla, ja nykyisin se on suurin punaviinialueista. Noin 40 prosenttia kaikista viljellyistä lajikkeista on punaista. Niistä tärkein on Dornfelder, mutta myös Spätburgunderin (Pinot Noir) asema on vahva. Valkoisista tärkeimmät ovat Weissburgunder (Pinot Blanc) ja Grauburgunder (Pinot Gris).
Viinien tyyli on pääsääntöisesti kuiva. Alue on kehittänyt myös oman ”laatutakuunsa”. Se on DC Pfalz eli Districtus Controllatus, jonka merkiksi viineissä on hopeinen kapseli.
Kun Pfalzista ajaa itään, saapuu pian Frankenin alueelle. Viimeistään silloin tietää olevansa perillä, kun viinipullojen muoto muuttuu: bocksbeutel-pullo on litteä ja pisaranmuotoinen.
Alueen tunnistettavin viini on Silvaner. Sitä on viljelty Frankenissa ainakin vuodesta 1659 saakka. Silvaner on nuorena melko eloisa ja raikas valkoviini, mutta sillä on myös hyvä ikääntymispotentiaali.
Kolmion eteläisimmästä nurkasta löytyy ”aurinkoinen osavaltio” eli Baden. Sen ilmasto on muuta Saksaa huomattavasti lämpimämpi, mikä näkyy myös viineissä. Badenin parhaat rypäleet ovat ”burgunder- eli pinot-perheestä”. Erityisesti Grauburgunder on pitkään ollut yksi tärkeimmistä. Siitä saadaan runsasta ja yleensä melko kellertävää valkoviiniä, joka sopii erinomaisesti ruuan kumppaniksi.
Valkoisten rinnalle ovat viime vuosikymmeninä kivunneet myös hienot punaviinit, joiden päälajike on Spätburgunder. Keisari Kaarle III:n sanotaan itse tuoneen kyseisen lajikkeen Bodensee-järven viiniviljelmille vuonna 884.
Kolme viiniä Pfalzista
537507, Anselmann Weißburgunder Trocken 2020, Saksa, 10,99 e
Raikas ja mutkaton valkoviini.
- Hyvä yleisviini
404137, Münzberg Pinot Noir, Saksa, 12,99 e
Tyylikäs, mausteisen marjaisa punaviini.
- Possu ja kantarellikastike
424177, Becker Family Pinot Noir 2017, Saksa, 17,99 e
Helposti tunnistettava, aromikas pinot noir.
- Grillivartaat
Kolme viiniä Frankenista
946065, Winzer Sommerach Sommerlust Silvaner 2019, Saksa, 14,45 e
Kuiva ja raikas tyypillinen nuori silvaner.
- Salaatit
545777, Brennfleck Sulzfelder Sonnenberg Silvaner Alte Reben 2019, Saksa, 16,38 e
Vanhoista köynnöksistä kerätty runsas silvaner.
- Paistettu kananfilee
952246, Bürgerspital Silvaner 2020, Saksa, 16,99 e
Perinteikkään tuottajan ryhdikäs ja tuore silvaner.
- Paistettu ahven
Kolme viiniä Badenista
580917, Klumpp Grauburgunder 2018, Saksa, 14,98 e
Aromikas ja melko runsas valkoinen.
- Paistettu lohi
440147, Freiherr von Göler Pinot Noir 2019, Saksa, 15,50 e
Kevyehkö ja elegantti punaviini.
- Sienirisotto
428807, Badenweiler Burg Neuenfels Spätburgunder 2017, Saksa, 15,59 e
Runsaan marjaisa ja miellyttävä punaviini.
- Paistettu maksa
Risto Karmavuo
Viiniasiantuntija, Haaga-Helia AMK
