Asuntojen myyntiajat näyttäisivät hiljalleen lyhenevän, mutta toistaiseksi lähinnä perheasunnoissa. Ne ovat jo ennestään liikkuneet markkinoilla vilkkaammin kuin pienet asunnot.
Käytettyjen asuntojen myyntiajat ovat lyhentyneet viime tammikuusta lähtien, kertoo Huoneistokeskus Oy:n toimitusjohtaja Marina Salenius.
Myyntiaikatilastojen keskiarvojen taakse kätkeytyy suuria alueellisia, paikallisia ja asuntotyyppikohtaisia eroja, mutta kehityksen suunnasta keskiarvot voivat viestiä.
Viime tammikuussa keskimääräiset myyntiajat olivat koko 2020-luvun pisimmät. Siitä on tultu alaspäin, mutta pitkän aikavälin ”normaalissa” markkinatilanteessa ei olla.
”Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen keskimääräinen myyntiaika on pysynyt kesällä suunnilleen 110 päivässä. Koko maan keskiarvo on laskenut hiukan ja on nyt noin 116 päivää”, Marina Salenius sanoo.
”Sen sijaan rivitaloasuntojen myyntiaika pääkaupunkiseudulla lyheni kesä-heinäkuussa reippaasti, jopa alle sataan päivään. Koko maassa rivitaloasuntojen keskimääräinen myyntiaika on lyhentynyt noin 130 päivästä lähelle sataa päivää.”
”Omakotitalojen myyntiaika sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa keskimäärin on lyhentynyt noin 120 päivään. Se oli aiemmin jopa 160 päivää.”
Pienten asuntojen kauppa takkuaa yhä monissa kaupungeissa
Yksiöiden ja kaksioiden kauppa on ollut pitkään heikompaa kuin isompien perheasuntojen, ja se näkyy myyntiajoissa – ne eivät ole lyhentyneet.
Kaksioiden touko-heinäkuun keskimääräinen myyntiaika oli monessa kaupungissa reilusti yli sata päivää. Tämä selviää Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastosta.
Kaupunkikohtaiset erot ovat suuria. Esimerkiksi Vantaalla myyntiaika oli keskimäärin 138 päivää ja Tampereella 111 päivää, mutta Rovaniemellä 73 päivää. Helsingissä myyntiaika oli 101, Turussa 106 ja Jyväskylässä 124 päivää, Kuopiossa 85 päivää.
Asunto myyntiin alusta lähtien oikealla hinnalla
Pitkät myyntiajat vaativat asuntoa ostavilta tai myyviltä kärsivällisyyttä ja suunnittelua.
”Myyntiin tuleva asunto on tärkeää hinnoitella heti alussa oikein”, Marina Salenius painottaa. Jo ensimmäiset viikot ovat olennaisia: jos asunto pyörii myynnissä kuukaudesta toiseen, ostajaehdokkaiden kiinnostus lopahtaa.
Jos vanhan kodin myynti ottaa aikaa, mutta uusi on jo kiikarissa, uudesta voi tehdä ehdollisen tarjouksen. ”Ehdolliset tarjoukset ovat hyvin tavallisia. Yleensä kaupan ehtona on, että ostaja saa ensin vanhan asuntonsa myytyä”, Marina Salenius sanoo.
Kiinteistönvälittäjillä on hoidossaan hyvinkin pitkiä ehdollisten tarjousten ketjuja, joissa kaupat odottavat toteutumistaan. Jo yhdenkin kaupan toteutuminen voi käynnistää ketjun purkautumisen.
Asuntolaina voi joskus olla tiukassa
Heikko kuluttajaluottamus sekä euroalueen pahimpiin kuuluva työttömyys lienevät keskeisiä syitä siihen, että asuntokaupoille lähtemistä on arasteltu. ”Kuitenkin Suomessa on tulotasoon nähden erittäin halvat asunnot muuhun Eurooppaan verrattuna”, Marina Salenius huomauttaa.
Aivan viime aikoina kuluttajaluottamus on elpynyt samaan aikaan, kun on kerrottu Suomen talouden näkymien paranemisesta. ”Kunhan se alkaisi näkyä myös työllisyydessä”, Marina Salenius sanoo.
Hän arvelee, että myös asuntorahoitusta koskevan sääntelyn tuoreet muutokset voivat auttaa joitakin kodinostajia. Asuntolainakatto nostettiin kesällä 90 prosentista 95 prosenttiin ja pisin mahdollinen laina-aika pidennettiin 30 vuodesta 40 vuoteen.
Asuntolaina-asiakas on pankeille melkeinpä tavoitelluin asiakas. Uusia asuntolainoja on viime vuosina haettu vähemmän kuin ennen, joten lainanhakijoilla on hyvät mahdollisuudet kilpailuttaa pankkeja.
Marginaali eli lainasta pankille maksettava hinta onkin ollut loivassa laskussa. Suomen Pankin tilaston mukaan uusien asuntolainojen laskennallinen marginaali oli heinäkuun lopussa 0,60 prosenttiyksikköä.
Marginaali on aina asiakaskohtainen.
Mutta saako asuntolainaa? Paljon on puhuttu siitä, että pankit ovat nahkeita myöntämään lainaa. Pankit kiistävät.
Marina Salenius muistuttaa, että lainapäätökseen vaikuttavat monet asiat ja päätös on aina asiakaskohtainen. Puheet lainansaannin vaikeudesta eivät kuitenkaan ole syntyneet tyhjästä. Hänestä pulmallisinta on se, miten pankeissa usein suhtaudutaan erityisesti vanhempien omakotitalojen lainoittamiseen. Esimerkiksi kaikkia rintamamiestaloja tai kaikkia valesokkelitaloja ei voi niputtaa ongelmakohteiksi.
Ulla Simola
