Siivouspalveluja voi monen muun sosiaalihuolto- ja tukipalvelun lisäksi saada verottomasti, jos lain sanelemat ehdot täyttyvät. Kun tuon päälle laskee kotitalousvähennyksen, lasku voi lähes puolittua. Hyöty koskee niin ikäihmisiä kuin vaikkapa leikkauksesta toipuvia työikäisiä.
Jyväskyläläinen Mikko Linna teki pitkän uran yrittäjänä ja jäi kaksi vuotta sitten eläkkeelle, pari vuotta ennen 80-vuotissyntymäpäiväänsä. Tuolloin samoihin aikoihin, kun voimat alkoivat hänen omien sanojensa mukaan olla ehtoopuolella, hän alkoi hankkia ulkopuolista apua siivoukseen.
Linna asuu kotona yhdessä vaimonsa kanssa. Pariskunta pärjää siivousta lukuun ottamatta ilman muuta ulkopuolista apua.
”Kotitalousvähennys oli yksi merkittävä peruste, kun aloimme hankkia siivouspalveluja”, Linna kertoo.
Hän on aina seurannut ja seuraa edelleen talouden kehitystä ja verotuksen uutisointia. Tästä huolimatta häneltä oli jäänyt huomaamatta mahdollisuus maksaa siivouspalveluiden laskut ilman arvonlisäveroa ja saada tästä huolimatta myös kotitalousvähennys.
Tilanne selvisi vasta, kun heidän tarvitsevat jonkinasteista apua arkeensa, mutta eivät ole Mikko Linnan tavoin ole tienneet käyttämänsä siivouspalveluyritys myytiin isommalle, valtakunnalliselle toimijalle.
”Heidän yhteyshenkilönsä soitti minulle, ja puheeksi tuli meidän terveystilanteemme. Vaimolla on siinä pysyviä ongelmia. Yhteyshenkilö sanoi, että tehän tietenkin saatte palvelut alvittomina.”
”Maksoimme veroja turhaan vuoden ajan”, Linna sanoo.
Moni yllättyy iloisesti
Valtakunnallisen kotipalveluketjun Kotiringin toimitusjohtaja Riikka Ahtiainen on ihmeissään. Hänen yli 75-vuotiaita lähisukulaisiaan asuu neljällä eri hyvinvointialueella. He kaikki tarvitsevat jonkinasteista apua arkeensa, mutta eivät Mikko Linnan tavoin ole tienneet palveluiden verottomuudesta. Kukaan heistä ei ole saanut tietoa esimerkiksi omalta hyvinvointialueeltaan.
Yritysten laskuttamista sosiaalihuoltopalveluista sekä niiden tukipalveluista ei kriteerien täyttyessä tarvitse maksaa arvonlisäveroa, ja verottomuuden lisäksi näistä palveluista on mahdollista saada kotitalousvähennys.
Ahtiainen sanoo, että moni asiakas on yllättynyt iloisesti kuullessaan verottomasta laskusta.
Ahtiainen ei nosta yksittäisiä hyvinvointialueita tikunnokkaan, vaikka tiedottaminen alvittomuudesta onkin jäänyt. Sitä paitsi hän tietää ainakin yhden, jossa viestintä pelaa.
”Kuulin ystävältäni, että hänen vanhemmilleen hyvinvointialue oli kertonut asiakkuuden alkaessa verottomasta laskutuksesta selkeästi.”
Paljon kysymyksiä laskutuksesta
Eläkkeensaajien Keskusliitossa on totuttu kysymyksiin verottomasta laskutuksesta.
”Yleisimmin tiedustellaan, miten alvittomuus käytännössä toimii. Kysyjille epäselvää on esimerkiksi, mitä palveluja pienempi laskutus koskee, miten tällaisia palveluja voidaan myöntää ja kuinka paljon sote-palveluja voi ilman arvonlisäveroja hankkia”, kertoo Eläkkeensaajien Keskusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Kivinen.
”Moni ei välttämättä tiedä, että sote-palveluja on mahdollista hankkia alvittomasti ilman sosiaalihuollon asiakkuutta, suhteellisen matalalla kynnyksellä, vaikka toimintakyky on vielä kohtuullisen hyvä. Yrityksen palvelun tarkoituksena on tuolloin pitää huolta siitä, että toimintakyky pysyykin mahdollisimman pitkään kunnossa.”
No, selvitetään nuo epäselvät asiat tässä saman tien. Yrityksen on mahdollista laskuttaa sosiaalihuollon palveluista ja tukipalveluista ilman alvia, kun se rekisteröityy valtakunnalliseen palveluntuottajien rekisteriin, Soteriin. Lisäksi palvelun on täytettävä verottajan luettelemat kriteerit.
Yrityksen tehtäväksi jää selvittää kunkin asiakkaansa kanssa senhetkisessä tilanteessa, täyttyvätkö verottomuuden kriteerit.
”Arvonlisäveropykälät tunnetaan paremmin hoivapalveluissa, sen sijaan tukipalvelujen kohdalla on enemmän epätietoisuutta”, Kotiringin Ahtiainen kertoo omista huomioistaan.
Hän vetää mutkat suoriksi ja summaa käytännön edellytykset: sosiaalihuollon palvelujen laskuja voi saada verottomasti, kun toimintakyky on alentunut.
Asiakas arvioi itse avuntarpeen
Toimintakyvyn alenemiseen ei tarvita lääkärin todistusta, vaan avun tarpeen ratkaisee asiakkaan oma arvio arjessa suoriutumisesta. Hänen on kuitenkin oltava sosiaalihuoltoon oikeutettu ja hankittavan palvelun on oltava sosiaalilainsäädännön tarkoittamaa sosiaalipalvelua.
Kotipalveluja verottomasti
- Kotipalvelua ja niiden tukipalveluja voi saada ilman arvonlisäveroa, kun toimintakyky on alentunut esimerkiksi ikääntyessä tai sairauden vuoksi. Tyypillisiä tilanteita ovat muistisairaus, leikkauksen jälkeinen tilapäinen avun tarve tai omaishoitajan väsymys.
- Tukipalveluja ovat ateria-, vaatehuolto-, siivous- ja asiointipalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä tai tukeva palvelu.
- Palveluja tarjoavan yrityksen toiminnan pitää olla sosiaaliviranomaisten valvomaa ja hyvinvointialueen tiedossa.
- Ei tarvita virallisia lausuntoja tai lääkärintodistuksia.
- Palveluihin eivät kuulu esimerkiksi remontit, omaishoidon vapaan lomitus tai piha- ja puutarhatyöt, eivät myöskään lumityöt.
Palvelua voi tuolloin ostaa suoraan palveluntuottajalta, jolloin palvelun toteuttamisesta tehdään palvelusopimus.
”Ikä ei ole ainoa peruste. Työikäinen voi tarvita tilapäistä apua esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Olennaista on kokea itse, ettei selviä arjen askareista. Tilanne selviää melko konkreettisesti kysymällä, onnistuuko jokin arjen toiminta vielä vai ei”, Ahtiainen huomauttaa.
Ikääntynyt voi huomata, ettei jaksakaan pestä ikkunoita ja ripustaa verhoja. Töissä käyvä voi tarvita polvileikkauksen jälkeen apua kaupassakäyntiin.
Entä kuinka paljon sote-palveluja voi ilman arvonlisäveroja hankkia? Johtava veroasiantuntija Johanna Talvitie Verohallinnosta sanoo, että hyvinvointialue vastaa asiakkaidensa palvelujen kokonaisuudesta.
Mitään ylärajaa ei kriteereissä mainita, mutta tarkkojen kriteerien on niissä kaikissa täytyttävä.
Poikkeus muusta verotuksesta
Talvitie muistuttaa, että veroton laskutus on poikkeus pääsääntöön. Yleensä liiketoiminnasta laskutettaviin palveluihin lisätään arvonlisävero 25,5 prosenttia.
Tarkat edellytykset voi lukea verkosta Verohallinnon ohjeesta Sosiaalihuoltojen arvonlisäverotus. Mikäli edellytykset eivät täyty, palvelut on myytävä verollisina.
Sosiaalihuollon toimijoiden on oltava vastuullisen järjestäjän eli hyvinvointialueen tiedossa, ovathan sosiaalihuollon palvelut valvottuja. Hyvinvointialueet vastaavat sosiaalihuollon järjestämisestä.
Verottaja ei kerää tilastoja, kuinka paljon sosiaalihuollossa on alvitonta myyntiä.
Epäselviä kohtia ohjeista huolimatta
Hyvinvointiala Halin pääekonomisti Joel Kuuva sanoo, että verottajan ohjeista huolimatta moni yrittäjä pohtii, mikä on sosiaalihuollossa aidosti verotonta palvelua.
”Ihan pelkkä seuranpito ei välttämättä täytä alvittoman palvelun kriteerejä”, Kuuva sanoo.
Hän pohtii, että toisaalta edellytysten voisi katsoa täyttyvän, kun ehkäistään vanhuksen yksinäisyyttä tai edistetään yhteisöllisyyttä.
”Tässä kohtaa on paljon harmaata aluetta. Tilannetta onkin katsottava aina asiakaskohtaisesti. Esimerkiksi korkean iän vuoksi alentunut kyky ihmissuhteiden ylläpitoon on peruste arvonlisäverottomalle seuranpidolle.”
Tulossa tietopalvelu alan yrityksistä
Toisinaan sote-alan yritysten mainonnassa on ollut ylilyöntejä. Eläkkeensaajien Keskusliittoon tulleessa yhteydenotossa on ihmetelty esimerkiksi siivouspalveluyrityksen mainosta verottomista palveluista. Hinnoittelussa on ollut epäselvyyksiä.
Asiaa selvitettäessä on käynyt ilmi, että kaikki yrityksen palvelujen osat eivät ole täyttäneet verottomuuden kriteeriä. Tuolloin myöskään laskukaava, jonka mukaan kaikesta otetaan 25,5 prosenttia pois, ei täsmää.
Eero Kivisen mielestä olisi kohtuutonta edellyttää, että sote-palveluja yritykseltä ostavan ikäihmisen pitäisi tuntea arvonlisäverotuksen pykäliä. Vastuu on yrityksellä.
Hän sanoo, että paras kokemus paikallisista sote-palveluja tuottavista yrityksistä on hyvinvointialueilla. Sen jälkeen kun sote-alan yritykset rekisteröityvät Soteriin, myös kriteerit arvonlisättömään laskutukseen pitäisi olla varsin hyvin selvillä.
Kivinen huomauttaa, ettei rekisterin toteutus ei ole ollut paras mahdollinen. Yksittäiset kansalaiset eivät pääse vielä katsomaan, millaisia julkisen rekisterin sote-palveluja on tarjolla oman kodin lähellä. Julkinen tietopalvelu on tarkoitus avata myöhemmin tänä vuonna.
Yritykset toivovat lisää viestintää
Hyvinvointialueet voisivat kertoa verottomien laskujen mahdollisuuksista nykyistä aktiivisemmin, toivotaan yrityskentällä.
Hyviä viestinvälityksen paikkoja olisivat vaikkapa senioreiden päivätoiminta, sairaalan kotiuttamiskeskustelut tai seniori-infot.
Lisäksi hyvinvointialueiden pitäisi kertoa nollaverosta vaikkapa verkkosivuillaan. Olisi asiakaspalvelua listata Soteri-rekisterin paikalliset yritykset ja tulostaa se asiakkailleen.
Tietoa pitäisi jakaa myös omaishoitajille ja ikäihmisten läheisille.
Kotitalousvähennys verottomuuden lisäksi
Verottomuuden lisäksi kotiin tuotavista sosiaalihuollon palveluista voi vaatia kotitalousvähennystä.
Hyvinvointialan Kuuva pohtii, että kuluttajat tuntevat hyvin kotitalousvähennysoikeuden teetetyistä remonteista. Hänen mukaansa huonommin on tiedossa, että verovähennyksen voi saada myös kotiin tilattavista sote-palveluista.
”Vielä huonommin tiedetään, että myös vanhuksen lapset voivat saada kotitalousvähennystä, jos maksavat palvelujen laskuista osan tai kokonaan.”
Kuuva toivoo, että kotitalousvähennykseen saataisiin jatkossa ruotsalaisten malli. Länsinaapurissa palvelun tuottava yritys hakee vähennyksen asiakkaansa puolesta ja pystyy vähentämään summan laskusta saman tien.
”Aika ajoin elinkeinoelämä esittää Ruotsin mallia poliittiselle agendalle, mutta valitettavasti ajatus ei ole edennyt pidemmälle.”
On helpotuksia tosin tehty myös meillä. Kotitalousvähennykseen oikeuttavia tietoja ei kaikissa tapauksissa tarvitse itse ilmoittaa verottajalle.
Kotiringin tavoin myös monet muut sosiaalihuollon palveluyritykset hoitavat ilmoituksen verottajalle asiakkaan puolesta, jos asiasta asiakkaan kanssa näin sovitaan.
Työvoimavaltaisissa palveluissa laskun loppusumma pienenee huomattavasti, millä voi olla monen eläkeläisen taloudelle iso merkitys.
Ahtiainen laskee, että laskun summa voi käytännössä lähes puolittua, kun siinä otetaan huomioon sekä verottomuus että kotitalousvähennys.
KOTITALOUSVÄHENNYS KOHENEE | Hallituksen esityksen mukaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 600 eurosta 2 100 euroon. Korvausprosentti yritykseltä ostettaessa korotetaan 35 prosentista 40 prosenttiin ja maksetuista palkoista 13 prosentista 15 prosenttiin. Omavastuu pysyy ennallaan 150 eurossa.
Muutosten on esitetty tulevan voimaan takautuvasti 1.1.2026 lähtien ja ne olisivat voimassa myös vuonna 2027.
Artikkelin aloituskuva: Yrittäjä Seephrae eli Sipe Hautamäki siivosi Mikko Linnan ja hänen puolisonsa Soile Hiekkasalmi-Linnan kodin. He tilaavat siivouksen kotipalveluketju Kotirinki Oy:ltä. Kuvan on ottanut Petri Blomqvist.
Kirsi Riipinen
YRITTÄJÄ, VÄLTÄ KALLIS ALV-EREHDYS | Sosiaalihuoltopalvelun verottomuuden arviointi on myyjän vastuulla. Jos jälkikäteen osoittautuu, etteivät verottomuuden edellytykset ole täyttyneet tai rekisteröinti ei ole ollut kunnossa, seuraukset voivat olla yritykselle kalliita. Veronmaksajien yritysjäsen: kirjaudu ja lue juttu täältä >>
