Asumismenot kasvavat tänä vuonna keskimäärin 2,7 prosenttia, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimus PTT:llä teettämästä selvityksestä. Kasvu kohdistuu erityisesti omistusasujiin, kun taas vuokra-asujien menot nousevat selvästi hitaammin. Kotitaloudet ovat kompensoineet kohonneita asumiskuluja tinkimällä etenkin liikenteestä sekä kulttuurista ja vapaa-ajasta.
Asumismenot kasvavat tänä vuonna keskimäärin 2,7 prosenttia. Nopeinta kasvu on omistusasunnoissa ja erityisesti omakotitaloissa, joissa menot kasvavat 4,6 prosenttia.
”Erityisen voimakasta kasvu on öljylämmitteisissä omakotitaloissa. Kasvua selittävät korkomenojen kääntyminen kasvuun sekä lämmitysenergian hinnan nousu”, PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa kuvaa.
Asuntojen hoitomenot kasvavat tänä vuonna 2,9 prosenttia. Nousua vauhdittavat erityisesti vesi- ja jätevesimaksujen korotukset.
Vuokra-asujien menot kasvavat selvästi hitaammin
Asumismenojen kehityksessä on tänä vuonna huomattavia eroja asumismuotojen välillä. Vuokra-asujilla menojen kasvu jää selvästi omistusasujia hitaammaksi.
Pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien ennakoidaan jopa laskevan vielä tänä vuonna. Muualla Suomessa vuokrien ennustetaan nousevan vain 0,4 prosenttia. Tuettujen vuokrien ennakoidaan kasvavan 1,5 prosenttia.
Korot ja lämmitys kasvattavat omistusasujien menoja
Velallisten kotitalouksien korkokustannukset voivat olla tänä vuonna jopa kymmenen prosenttia viime vuotta suuremmat. 12 kuukauden euriborin ennustetaan olevan tänä vuonna keskimäärin 2,6 prosenttia.
Omakotitaloissa myös lämmityskulut kasvavat selvästi. Pörssisähkön hinnan voimakas nousu alkuvuonna sekä kylmät tammi- ja helmikuu kasvattivat sähkölämmitteisten asuntojen lämmityskuluja huomattavasti.
Noin 33 prosentilla kotitalouksista on pörssisähkösopimus. Enemmistöllä on kuitenkin määräaikainen kiinteähintainen sähkösopimus, joka suojaa sähkön hinnan vaihteluilta.
Iranin sodan yhteydessä noussut öljyn hinta on puolestaan nostanut lämmitysöljyn hintaa merkittävästi. Lämmitysöljyn arvioidaan olevan tänä vuonna keskimäärin noin 29 prosenttia viime vuotta kalliimpaa. Sähkön ja lämmitysöljyn hintojen ennakoidaan pysyvän tavanomaista korkeampina myös vuoden lopulla.
Nousupaineita on myös veden hinnassa. Sen ennustetaan nousevan tänä vuonna 7 prosenttia eli selvästi keskimääräistä inflaatiota enemmän.
Lähde: Tilastokeskus ja PTT
Kotitaloudet ovat tinkineet liikenteestä ja vapaa-ajasta
Asumismenojen kasvu on näkynyt siinä, mihin kotitaloudet käyttävät rahaa. PTT:n selvityksen mukaan kotitaloudet ovat kompensoineet kohonneita asumismenoja tinkimällä erityisesti liikenteestä sekä kulttuurista ja vapaa-ajasta.
Liikennemenojen vähenemistä voi Veera Holapan mukaan osittain selittää etätyön lisääntyminen koronapandemian jälkeen.
Samaan aikaan kotitaloudet ovat vuosina 2023–2025 lisänneet kulutustaan peruskorjauksiin ja kerrostalojen kunnossapitomaksuihin.
Tulojen kasvu pehmentää asumismenojen nousua
Asumismenojen osuus kotitalouksien keskimääräisistä tuloista on tänä vuonna 23 prosenttia. Osuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti kotitaloustyypin mukaan.
”Palkansaajakotitalouksien ansiot kehittyvät edelleen varsin reippaasti, mikä hillitsee asumismenojen kasvun vaikutusta kotitalouksien talouteen. Eläkeläiskotitalouksien tulokehitys on puolestaan vaatimattomampaa taitetun indeksin vuoksi”, Holappa sanoo.
Kuluttajahintojen nousu ei ole kohdellut kaikkia kotitalouksia samalla tavalla. Voimakkaimmin ostovoimaan ovat vaikuttaneet velallisten omistusasujien kasvaneet korkomenot. Vuokra-asujilla asumismenojen kehitys on ollut maltillisempaa.
Kotitalouksien palkkatulot ovat nousseet keskimäärin 20 prosenttia vuosina 2019–2026. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet 21 prosenttia ja asumisen hinnat 23 prosenttia. Palkkatulojen kehitys on siis lähes saavuttanut yleisen hintakehityksen, mutta asumisen kustannukset ovat nousseet palkkoja nopeammin.
Kotitalouksien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi työttömäksi jääneiden tilanne on huomattavasti keskimääräistä heikompi.
Energiaremonteille ja korjausrakentamiselle on tarvetta
Taloyhtiöiden korjausrakentamisen kustannukset ovat yli kolme vuotta kestäneen vakaan jakson jälkeen alkaneet vähitellen nousta.
”Nyt on kustannusten osalta h-hetki aloittaa korjaukset, jos niitä on pantattu taloyhtiössä paremman ajan toivossa”, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kannustaa.
Myös omakotitaloissa nähdään nyt hyvä hetki remonteille.
”Energiaremontit ovat monelle kotitaloudelle tehokas keino hillitä asumiskustannuksia. Omakotiliiton viesti päättäjille on, että energia-avustukset ja myöhemmin sosiaalisen ilmastorahaston tuet on suunnattava myös omakotitaloasukkaille, joissa niissäkin asuu haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä”, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander painottaa.
Outi Airaksinen