Mitä pitäisi tietää, jos perii metsää? Voiko sijoittamisen aloittaa kympillä? Entä miten työpäivän saisi sujumaan ilman jatkuvia keskeytyksiä? Poimimme kymmenen kirjaa, jotka antavat käytännön neuvoja ja avaavat uusia näkökulmia myös luontoon, historiaan, maailmanpolitiikkaan ja tekoälyyn. Helsingin Kirjamessuja vietetään 22.–25.2026 Helsingin Messukeskuksessa.
1. Kukkaruukussasi asuu seikkailija
Monien huonekasvien – pelargonien, juorujen, peikonlehtien ja paavalinkukkien – kesyttämisen historia kietoutuu tiiviisti tutkimusmatkailun ja kolonialismin aikaan.
Upeasti kuvitettu Kultaköynnös ja unelma auttaa ymmärtämään, että huonekasvien alkuperä on todellisessa luonnossa. Huonekasvien historia ei ala suomalaiselta ikkunalaudalta. Monilla lajeilla on takanaan vuosisatoja sitten tehty matka merten ylitse kohti pohjoisten kotien kukkaruukkuja.
Kasviharrastajalle tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2019 palkitun kasviekologin ja arkeobotanistin Teija Alangon teos tarjoaa kiehtovaa tietoa omalla ikkunalaudalla kasvavasta historiasta.
- Teija Alanko: Kultaköynnös ja unelma – Huonekasvien historiaa. SKS Kirjat. 2025. 206 s.
2. Opi digiviisaammat työtavat
Stressi, informaatioähky ja riittämättömyyden tunne ovat tuttuja tuntemuksia tietotyötä tekeville. Työvire ja työhyvinvointi kärsivät jatkuvasta kiireestä ja keskeytykset sallivasta työkulttuurista. Yhteisten pelisääntöjen puute ei edistä työhyvinvointia.
Taitavan työnteon kirja innostaa analysoimaan omia työnteon tapoja kriittisesti ja kannustaa muovaamaan niitä paremmiksi. Opit digiviisaita työtapoja ja saat konkreettisia keinoja työn suunnitteluun ja sujuvoittamiseen sekä tiedon- ja ajanhallintaan.
Teos lisää ymmärrystä siitä, miksi työnteko tuntuu pahimmillaan hallitsemattomalta vapaapudotukselta ja miten tuon pudotuksen saa pysäytettyä.
- Heljä Franssila, Iida Ylinen: Taitavan työnteon kirja. Atena 2026. 304 s.
3. Helposti sulavaa metsäoppia
Perin metsää, mitä teen? Siinä ydinkysymys, johon Metsänomistajan käsikirja pyrkii vastaamaan.
Kirjassa kerrotaan, mitä metsässä sen eri kasvuvaiheissa kannattaa tehdä ja millaisia vaihtoehtoja metsänhoidossa on. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin tuodaan esiin. Lopuksi annetaan vinkkejä puukauppoihin.
Kirja on opas, jossa on konkreettisia neuvoja, mutta jonka teksti myös houkuttelee lukemaan kirjan alusta loppuun.
Palataanpa vielä alussa olevaan ydinkysymykseen metsän perimisestä: yksi kirjan tärkeimmistä neuvoista on, että metsätilan sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa. Siinä Suomessa taitaakin olla vielä parantamisen varaa.
- Jouko Marttila: Metsänomistajan käsikirja. Perusteos metsänhoidosta. Into Kustannus Oy 2025. 195 s.
4. Rahastosäästäminen alkaa kympillä
Rahastot ovat useimmille aloittelijoille sopivin tapa aloittaa sijoittaminen, olipa kyse lapselle säästämisestä tai omien eläkepäivien turvaamisesta.
Tästä kirjasta saat selkeät vastaukset kysymyksiin: miten valita itselle sopiva rahasto, hajauttaa sijoituksia järkevästi ja varautua tulevaisuuteen.
Lukijalle ei ole luvassa pikavoittoja, vaan pitkäjänteistä ja vastuullista varallisuuden kasvattamista. Ja mikä parasta, alkuun pääsee vaikka vain kympillä kuussa.
- Merja Mähkä: Rikastu rahastoilla – Näin aloitat ja onnistut. Alma Insights. 2025. 226 s.
5. Yhdessä muistojen matkaan
Yhdessä muisteleminen on muistisairaalle ihmiselle erityisen tärkeää. Se vahvistaa identiteettiä, kohentaa itsetuntoa ja antaa aivoille harjoitusta. Muistihoitaja Karoliina Tiuran kehittämä Muistelukirja herättää arkiset muistot eloon värityskuvien, apukysymysten, tuttujen runojen ja laulujen avulla.
Muistelu voi myös vähentää ahdistusta ja auttaa rakentamaan siltoja menneisyyden ja nykyhetken välille. Kirjasta on iloa ja apua muistisairaalle, omaishoitajille ja muistisairaiden kanssa työskenteleville.
- Karoliina Tiura: Muistelukirja – Hetki nuoruuteen. Into Kustannus Oy. 2026. 64 s.
6. Polttopiste pohjoisessa
Miksi Yhdysvallat uhittelee Grönlannissa? Miksi Kiina haluaa arktiseksi valtioksi? Entä miksi Venäjä varustautuu pohjoisessa? Näyttää vahvasti siltä, että pohjoisesta on tulossa uuden maailmanjärjestyksen polttopiste, kun kylmä sota tekee paluutaan.
Kilpailu jään alta paljastuvista luonnonvaroista sekä merireiteistä ja niiden hallinnasta kiihtyy, kun ilmasto lämpenee. Marjo Näkin kirjoittama Jään valta vaihtuu vie lukijan pohjoisiin maisemiin, kalastajakyliin ja sotilastukikohtiin.
Teos kuvaa samalla Fridtjof Nansenin vuonna 1893 käynnistynyttä tutkimusretkeä kohti pohjoisnapaa. Historia auttaa lukijaa ymmärtämään nykyisyyttä ja suhteuttamaan asioita.
- Marjo Näkki: Jään valta vaihtuu. Gummerus. 2026. 303 s.
7. Vaikka läpi harmaan kiven
Etelämannerta lukuun ottamatta kaikkialle maailmaan levinnyt piharatamo on yksi yleisimmistä kaupunkikasveista. Se viihtyy sielläkin, missä moni muu laji ei selviydy.
Milja Laineen herkästi piittoksilla kuvittama Pieni kaupunkikasvio keskittyy kaupungeissa tavattaviin kukkiviin luonnonkasveihin. Jopa kantakaupungissa voi tavata 100–200 kasvilajia.
Kirja avaa silmät myös pienten ja vaatimattomien kasvien kauneudelle. Rikkaruohoiksikin kutsutut ansaitsevat tulla huomatuiksi, sillä niillä on oma paikkansa urbaanissa luonnossa.
- Milja Laine: Pieni kaupunkikasvio. Vastapaino. 2026. 184 s.
8. Päiväretki piristää lomaa
Aina ei tarvitse lähteä retkelle maailman ääriin. Päiväretkeilijän Suomi -oppaan avulla sommittelet näppärästi retkiä innostaviin paikkoihin kodin, mökin tai lomakohteen lähettyvillä.
Kirja esittelee sata päiväretkikohdetta eri puolilta eteläistä Suomea. Monissa on lukuisia retkeilyreittejä, joten tarjolla on noin 350 päiväretkeilijälle sopivaa vaihtoehtoa. Kohteista on tiivis esittely, valokuvat ja tarkka kartta.
Opas on oiva apuri myös kokemattomalle retkeilijälle. Saat neuvot siitä, mitä päiväretkelle pakataan reppuun, mitä puetaan ylle, kuinka retkiruoka valmistetaan, miten retkellä suunnistetaan ja miten retkeillään vastuullisesti.
- Jouni Laaksonen: Päiväretkeilijän Suomi Ahvenanmaalta Nurmekseen. Docendo. 2026. 328 s.
9. Vahvista, että olet ihminen
Tekoälyn aiheuttaman massatyöttömyyden aikana joukko työttömiä on ohjattu uudelleenkoulutukseen Asemalle, jossa kouluttaja on puoliksi ihminen, puoliksi algoritmi. Työttömät perehtyvät muun muassa uusien teknologioiden, sosiaalisen median ja huomiotalouden lainalaisuuksiin ja toimintatapoihin.
Eino Santasen Asema-romaanin maailma on sekä dystooppinen että nykymaailmasta tunnistettava. Terävä satiiri kertoo ajasta, jolloin ihmisestä tehdään tuote.
”Silloin on maailmassa kuulkaa kaikki hyvin kun aurinko paistaa oikein kunnolla! Silloin huolet paistuu, vaivat haihtuu ja ihmisen ongelmat kärventyy, eikä ihanasti enää pysty edes ajattelemaan mitään, kun on niin zihisevän kuuma.”
- Eino Santanen: Asema. Teos. 2026. 350 s.
10. Mitä hallitukset ovat luvanneet verotuksesta
Miten hallitusohjelmat ovat käsitelleet verotusta 1900-luvulta 2020-luvun puoliväliin asti? Vastauksia löytyy finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakankaan teoksesta Verotus Suomen hallitusohjelmissa.
Eduskuntavaalien tulosten ja hallitusohjelmien verolinjauksien lisäksi Linnakangas tutkii hallitusohjelmien merkitystä verotuksen sääntelyssä. Hän käy läpi myös hyvän hallitusohjelman ominaisuuksia ja ennakoi seuraavan hallituksen kokoonpanoa sekä vero-ohjelmien mahdollista sisältöä.
Nykyisin hallitusohjelmat sisältävät pitkälti verotusta koskevien keinojen listauksia. Vanhemmille ohjelmille oli puolestaan tyypillistä esitellä yleisempiä tavoitteita, kuten verojen keventämistä tai lapsiperheiden aseman parantamista. Hallitusohjelmissa ei kuitenkaan välttämättä määritelty tarkasti, millä keinoilla tavoitteisiin päästäisiin.
- Esko Linnakangas: Verotus Suomen hallitusohjelmissa. 2026. 369 s. Kirjan sähköinen versio on avoimesti saatavilla Helsingin yliopiston Helda Open Booksissa.
PS. TIESITKÖ TÄMÄN KAHVIVEROSTA? | Erityisen kahviveron käyttöönotto Suomen itsenäisyyden aikana ajoittuu toisen maailmansodan aiheuttamiin poikkeuksellisiin oloihin. Kahvi oli sokerin ohella ensimmäisiä tuotteita, joita tuolloin ryhdyttiin säännöstelemään, koska kahvin maahantuonti kulutti niukkoja valuuttavaroja.
Kahvin säännöstely aloitettiin 28.10.1939. Kahviverolaki oli aluksi voimassa vuoden 1940 loppuun. Vuonna 1940 se tuotti 1,5 % valtion kaikista verotuloista. Lain voimassaoloa jatkettiin vielä vuosiksi 1941 ja 1942.
Fiskaalisesta näkökulmasta tämä oli turhaa, sillä saatavuuden heikkenemisen takia kahvia ei laskettu enää vapaaseen kauppaan. Kahviveron tuotto oli vuonna 1941 minimaalinen, ja vuonna
1942 veroa ei kertynyt enää lainkaan.
Vuoden 1941 jälkeen seuraava kahvierä saatiin Suomeen vasta 1940-luvun puolivälissä.
Lähde: Verotus Suomen hallitusohjelmissa, s. 309.
Minna Petäinen