Parviälyä vai lauma­käyttäytymistä? Toinen parantaa sijoitus­markkinoiden tehokkuutta, toinen heikentää sitä

Voyager 1 -luotain laukaistiin matkaan vuonna 1977. Kuinka kaukana maapallosta arvioit luotaimen olevan tällä hetkellä?¹

Jos sama kysymys esitetään sadoille tai tuhansille ihmisille, vastaukset vaihtelevat todennäköisesti laajalla skaalalla. Osa arvioi välimatkan selvästi alakanttiin, osa taas reilusti yläkanttiin, sillä avaruuden mittasuhteita on hankala hahmottaa.

Hämmentävää on, että riittävän suurella otannalla vastausten keskiarvo on kuitenkin todennäköisesti melko lähellä oikeaa vastausta. Ryhmän yhteinen arvio on usein yksilöiden arviota parempi.

Tämä parviälyksi kutsuttu ilmiö toimii myös sijoitusmarkkinoilla. Tekemällä kauppoja jokainen sijoittaja osallistuu sijoituskohteen arvon määrittämiseen.

Jos hinta on sijoittajan mielestä liian kallis, hän myy, ja jos hinta on sijoittajan mielestä liian halpa, hän ostaa. Näin määräytyvä markkinahinta heijastaa tuhansien tai miljoonien sijoittajien yhteistä arviota sen oikeasta arvosta.

Milloin parviäly muuttuu laumakäyttäytymiseksi?

Edellä kuvattu hinnanmuodostus toimii kuitenkin vain, jos jokainen osallistuja tekee arvionsa itsenäisesti tietämättä muiden arviota, sillä ihminen on vahvasti sosiaalinen olento.

Ryhmän arvio saattaa alkaa vinoutua, mikäli osallistujat saavat kommunikoida keskenään tai tietävät muiden arviot ennen kuin antavat omansa. Joko muutamat kovaääniset pääsevät ohjaamaan ryhmän mielipiteenmuodostusta tai osallistujat ankkuroivat oman arvionsa ensimmäisenä vastanneen arvioon. On sosiaalisesti turvallisempaa olla muiden kanssa samalla tavalla väärässä kuin ottaa sosiaalinen riski ja yrittää olla yksin oikeassa.

Pahimmillaan tämä johtaa kuplahinnoitteluun. Historian eriskummallisin esimerkki lienee Hollannin tulppaanimania vuosina 1634–1637.

Kallein dokumentoitu tulppaanisipulikaupoa oli tuolloin arvoltaan 5 200 guldenia. Summa on noin kolminkertainen verrattuna tyypillisen kauppiaan vuosituloihin². Tulppaanimaniasta kirjan kirjoittaneen Mike Dashin mukaan noin 10 000 guldenilla olisi voinut ostaa suuren arvoasunnon kanaalin rannalta Amsterdamissa³.

Kukaan tuskin olisi itsenäisen arvionsa perusteella tullut siihen johtopäätökseen, että tulppaanin sipuli on arvoasunnon arvoinen. Mutta koska kaikki muutkin näyttivät maksavan sellaisia summia, samanlaisen kaupan tekeminen vaikutti kannattavalta. Olihan naapurin Klaaskin tehnyt edellisvuonna hyvät rahat, ja Klaas oli sentään järkevä mies.

Some, tekoäly ja indeksisijoittaminen vahvistavat laumakäyttäytymistä

Meidän ei kuitenkaan tarvitse mennä historiassa kovin kauas löytääksemme esimerkkejä laumakäyttäytymisestä.

Koronakriisin aikana yksittäiset sosiaalisen median käyttäjät onnistuivat puffaamaan joidenkin meemiosakkeiden hinnat hurjaan nousuun. Nopeaa nousua toki seurasi jyrkkä lasku, kun uusia sijoittajia ei enää hypännyt samaan junaan.

Sosiaalinen media antaakin laumakäyttäytymiselle oivan alustan, sillä se mahdollistaa tehokkaan ja nopean mielipiteenvälityksen laajoille joukoille.

Nykyajassa on myös kaksi muuta ilmiötä, jotka potentiaalisesti ohjaavat varoja jo valmiiksi suosittuihin sijoituskohteisiin eli vahvistavat laumakäyttäytymistä:

• Tekoäly. Tekoäly pyrkii hyödyntämään vastauksissaan ensisijaisesti aineistoa, jota on saatavilla runsaasti. Jos siis pyydät tekoälyä antamaan sijoitusideoita tietyistä teemoista, se listaa luultavasti yhtiöitä, joista kirjoitetaan paljon. Nämä yhtiöt ovat todennäköisemmin suuria yhtiöitä kuin pieniä ja todennäköisesti jo valmiiksi suosittuja sijoituskohteita.

Mitä useampi ihminen hyödyntää tekoälyä ideoiden luomisessa, sitä enemmän huomiota jo valmiiksi suositut sijoituskohteet siis saavat.

• Indeksisijoittaminen. Indeksisijoittaja ei määritelmällisesti pyri tekemään omaa arviota sijoituskohteen arvosta, vaan ostaa jonkun toisen määrittelemän joukon osakkeita tai muita sijoituskohteita.

Tuo ”joku toinen” on indeksintarjoajan ja markkinan yhdistelmä. Useimmat indeksit ovat markkina-arvopainotettuja, jolloin indeksintarjoaja määrittelee kriteerit, joilla sijoituskohteet otetaan mukaan indeksiin. Niiden painoarvo indeksissä määräytyy ensisijaisesti markkina-arvon mukaan.

Indeksisijoittaja luottaa siis muiden tekemään arvioon sijoituskohteiden arvosta ja painottaa tyypillisesti enemmän sijoituskohteita, joiden markkina-arvot ovat korkeammat – siis suuryhtiöitä, jotka ovat jo valmiiksi suosittuja.

Indeksisijoittamisen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Yhdysvaltojen osakemarkkinalla yli puolet rahastovarallisuudesta on passiivisissa indeksirahastoissa, ja noin kolmannes koko osakemarkkinan sijoituksista on tehty niidenkautta⁴. Niiden sijoittajien osuus, jotka tekevät itsenäisen arvion sijoituskohteidensa arvosta, on siis vähentynyt tasaisesti.

Toisten passiivisuus luo mahdollisuuksia aktiivisille

Viime vuosien markkinakehityksen seurauksena globaali osakemarkkina itsessään on keskittynyt kouralliseen suuria yhtiöitä. Kymmenen suurimman yhtiön osuus koko globaalin osakemarkkinan arvosta on noin 23 prosenttia ja 20 suurimman noin 30 prosenttia. 

Moni indeksisijoittaja ajattelee ostavansa laajasti hajautetun osakesalkun, mutta todellisuudessa ostaa melko keskittyneen salkun, jossa teknologiasektorin ja USA:n osuus on suuri. Vastaavaan ei välttämättä päätyisi itsenäisen harkinnan pohjalta.

Aktiiviselle sijoittajalle muiden passiivisuus ei kuitenkaan ole huono asia – päinvastoin.

Jos useimmat sijoittajat keskittyvät suuriin ja suosittuihin yhtiöihin, etenkin pienemmät yhtiöt jäävät helposti suuren yleisön tutkan ulkopuolelle. Juuri tällaisissa tilanteissa aktiivinen sijoittaja voi löytää markkinoiden tehottomuudesta aiheutuvia hinnoitteluvirheitä.

Niiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin oman, itsenäisen arvion tekemistä.

Topias Kukkasniemi 

• Voyager 1 on tällä hetkellä noin 25,9 miljardin kilometrin päässä Maasta. Se saavuttaa yhden valopäivän etäisyyden Maasta ensimmäisenä ihmisen rakentamana objektina arviolta 18.11.2026. Lähde: NASA (Where Are Voyager 1 and 2 Now? - NASA Science)
• Lähde: Price Of Tulips During Tulip Mania?
• Lähde: The most expensive tulip bulb in history costed as much as the finest house on the most fashionable Amsterdam canal 
• Lähde: YearEnd2025_The-Passive-vs-Active-Fund-Monitor_en.pdf