Sijoitusmarkkinoiden alkuvuotta on värittänyt kolme teemaa, joista ensimmäisen sijoittajat ovat jo taitaneet unohtaa. Loppuvuonna erityistarkkailuun kannattaa laittaa näihin teemoihin kytkeytyviä asioita.
Tämän piti olla teollisuuden renessanssin vuosi
Vuosi alkoi voimakkaalla toimialarotaatiolla osakemarkkinoilla. Kalliinpuoleiset teknologiayhtiöt ja muut viime vuosien voittajat olivat epäsuosiossa ja tilalle etsittiin muita teemoja: teollisuus- ja raaka-aineyhtiöitä, arvo-osakkeita ja pienyhtiöitä. Näiden teemojen takia myös Euroopan markkinat olivat suosiossa, täältä kun löytyy yhtiöitä mainittuihin teemoihin.
Vuodesta uumoiltiin hyvää teollisuudelle. USA:ssa investoinnit datakeskuksiin ja energiainfrastruktuuriin poikivat tilauksia laajasti teollisuussektorille.
Euroopassa saman sysäyksen teolliselle aktiviteetille antoivat puolestaan puolustusinvestoinnit ja eri valtioiden satsaukset infrastruktuuriin. Teollisuusyhtiöt ovatkin saaneet mukavasti tilauksia ja talouskasvu on pysynyt kohtalaisena teollisuuden hyvän vedon ansiosta.
Vaikka teollisten investointien aikajänne on tyypillisesti pitkä, osakemarkkinoilla vahvin toimialarotaatio hyytyi kuitenkin helmikuun loppuun. Sen katkaisi Iranin sota.
Iranin sota sekoitti energiamarkkinat ja nosti inflaatio-odotuksia
Iranin sodan välittömät vaikutukset näkyivät energiamarkkinoilla. Kun merenkulku Hormuzinsalmella seisahtui, noin viidesosa maailman öljyntarpeesta jäi uupumaan.
Puuttuvia barreleita yritettiin paikata varmuusvarastoista ja reitittämällä tuotantoa uudelleen. Siinä onnistuttiin odotuksia paremmin, mutta öljyn ja maakaasun hinta nousi joka tapauksessa, mikä kiihdytti inflaatio-odotuksia.
Sijoittajat alkoivat hinnoitella keskuspankeilta kiristyvää rahapolitiikkaa inflaation suitsimiseksi, minkä vuoksi markkinakorot nousivat. Korkomarkkinoilla tuotot ovatkin jääneet tänä vuonna edellisvuosia vaisummiksi. Keskeinen syy tähän on nimenomaan korkotason nousu inflaatio-odotusten voimistuessa.
Osakemarkkinoilla teollisuusyhtiöt eivät näyttäneet enää yhtä houkuttelevilta sijoituskohteilta nousevien energiakustannusten takia. Sama päti Euroopan markkinoihin, jotka kärsivät energian hinnan noususta USA:ta enemmän. Toimialarotaatio ensin seisahtui ja myöhemmin otti uuden suunnan.
Sodan alkuvaiheessa sijoittajilla oli kolmenlaisia huolia: energian hinta ja saatavuus, korkotason nousu inflaation kiihtymisen myötä ja talouskasvun heikentyminen. Viimeksi mainitusta huolesta ei näy juurikaan merkkejä – kiitos tekoälyinvestointien.
Tekoälybuumi käy kuumana
Teollisuusosakkeiden momentumin hyytyessä korvaava kurssiveturi löytyi nopeasti: energian hinnan nousun suora vaikutus teknologiayhtiöihin on teollisuutta vähäisempi ja teknologiayhtiöt investoivat tekoälyyn jatkuvasti kasvavia summia, mikä poikii tilauksia toimitusketjun eri toimijoille.
Maaliskuun lopun kurssipohjista lähtien osakemarkkinoiden toipuminen onkin ollut teknologiayhtiöiden juhlaa. Viime vuosista poiketen suurimpia kurssinousijoita ovat kuitenkin olleet puolijohde- ja muistisiruyhtiöt. Suurten Magnificent 7 -yhtiöiden – Apple, Alphabet, Amazon, Meta, Microsoft, Nvidia ja Tesla – kehitys on ollut astetta vaisumpaa.
Toisaalta voisi sanoa, että kurssinousu on nyt ollut hieman laaja-alaisempaa kuin viime vuosina, sillä yhtiöt toimitusketjun eri osissa ovat menestyneet.
Toisaalta muistisirujen kysynnän räjähtäminen on nostanut niiden hintaa voimakkaasti ja saanut osakemarkkinoilla aikaan eriskummallisia ilmiöitä. Esimerkiksi Etelä-Korean pörssin yleisindeksi KOSPI yli tuplasi markkina-arvonsa tänä vuonna lähinnä Samsungin ja SK Hynixin vahvan kurssikehityksen ansiosta.
Huipuilta on toki kesä–heinäkuun aikana jo hieman peruuteltu, kun sijoittajia on alkanut mietityttää, kuinka kauan tällainen kasvu voi jatkua.
Kolme tarkkailtavaa asiaa loppuvuodelle
Loppuvuonna tarkkailulistallani olevat teemat kytkeytyvät vahvasti siihen, mitä alkuvuonna on tapahtunut.
1. Inflaatio
Inflaatio on noussut energian hinnannousun myötä, mutta on toistaiseksi siedettävällä tasolla keskuspankkien inflaatiotavoitetta ajatellen. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan pykälällä kesäkuun kokouksessa, mutta USA:ssa Fed on toistaiseksi odotusmoodissa.
Lähi-idän tilanne on arvaamaton, mutta jos inflaatio nousu hellittää, loppuvuonna ei välttämättä nähdä markkinoiden ennakoimaa kiristyvää rahapolitiikkaa. Se olisi myötätuuli paitsi taloudelle, myös korkomarkkinoille.
Samaan aikaan riskinä on, että Lähi-idän tilanteen epäsuotuisan kehityksen vuoksi inflaatio nousee edelleen ja keskuspankit joutuvat kiristämään rahapolitiikkaansa odotettua enemmän.
2. Tekoälyinvestoinnit
Koska kurssinousu maaliskuun pohjista on perustunut niin vahvasti tekoälyyn kytkeytyviin yhtiöihin, muutokset investointiaktiviteetissa voivat aiheuttaa hintaheiluntaa. Pidän siis tarkasti silmällä sitä, mitä teknologiayhtiöt sanovat investoinneistaan.
Jos asiakas jarruttaa ostojaan, toimitusketjussa alempana olevat puolijohdeyhtiöt kasvavat vähemmän. Osin tätä riskiä osakemarkkinat ovat tuntuneet hinnoittelevat kesä–heinäkuussa, kun tekoälybuumissa on nähty suvantovaihe.
3. Jatkuuko toimialarotaatio?
Sijoittajien muisti on lyhyt. Vaikka vuosi alkoi voimakkaalta toimialarotaatiolla, tuntuu teema jo painuneen unohduksiin. Teollisuusyhtiöiden fundamentit ovat edelleen kohdallaan; ne hyötyvät nyt ja tulevaisuudessa tehtävistä investoinneista infrastruktuuriin ja puolustukseen.
Jos tekoälyteemasta uhkaa puhti loppua, sijoittajien katse saattaa hyvinkin kääntyä takaisin näihin alkuvuoden suosikkeihin. Vuodesta voi edelleen tulla teollisuuden renessanssin vuosi.
Tänä vuonna on jo nähty niin monta käännettä, ettei yksi lisäkäänne enää yllättäisi. Vain yksi asia on varmaa: tarkkana pitää olla – kesähelteelläkin.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi