Markkinoilla myllertää taas, ja sijoittajien mieli etsii kuumeisesti vastauksia, joita kukaan ei voi vielä antaa.
Tällä kertaa epävarmuutta aiheuttaa Iranin sota, jonka suhteen sijoittajien piirustuspöydällä on nyt kaksi hyvin erilaista skenaariota. Ensimmäisessä sota pitkittyy ja öljykuljetukset takkuavat. Seurauksena inflaatio kiihtyy, korot nousevat ja talouskasvu vaimenee tai talous ajautuu jopa taantumaan.
Toisessa skenaariossa kriisi jää lyhytaikaiseksi, laivaliikenne Hormuzinsalmella pääsee jatkumaan ja taloudelliset vaikutukset jäävät lopulta vähäisiksi.
Kukaan ei tiedä, kuinka käy.
Spekuloinnin sijaan sijoittajan kannattaa perustaa sijoituspäätökset asioihin, jotka tiedämme. Siksi muistutan nyt itseäni seuraavista seikoista:
1. Geopoliittisten kriisien vaikutukset ovat monesti jääneet lyhytaikaisiksi
Jos listaa osakemarkkinoiden pitkän aikavälin kurssikehityksen rinnalle erilaisia geopoliittisia kriisejä, huomaa nopeasti, että geopoliittisten kriisien markkinavaikutukset ovat usein jääneet lyhytaikaiseksi.
Brexit, USA:n ja Kiinan välinen kauppasota, Irakin sota ja Persianlahden sota ovat kaikki esimerkkejä geopoliittisista tapahtumista, joihin markkinat ensin reagoivat voimakkaan negatiivisesti. Jonkin ajan kuluttua markkinat kuitenkin palasivat nousutrendille, sillä talous ei painanut taantumaan.
Poikkeuksiakin toki on. Esimerkiksi Jom Kippur -sota sai aikaan öljykriisin ja talouden taantuman, minkä vuoksi myös markkinoiden toipuminen kesti kauan. Tällöin markkinoiden pitkäaikainen alakulo aiheutui nimenomaan talouden taantumasta.
Markkinoiden kannalta keskeistä onkin, pitkittyykö sota, sillä lyhytkestoisen konfliktin taloudelliset vaikutukset jäisivät vähäisiksi. Tämän todennäköisyyttä markkinat nyt pyrkivät haarukoimaan. Historiallisesti on keskimäärin kannattanut veikata lyhytkestoisten markkinavaikutusten puolesta.
2. Ylireagointi kurssiheiluntaan voi käydä kalliiksi
Markkinaheilunta antaa aina mahdollisuuden tehdä erilaisia virheliikkeitä.
Osa sijoittajista on odottanut alennusmyyntiä pitkään ison käteiskassan kanssa, kun markkinat ovat tuntuneet kalliilta. Käteinen polttelee taskussa ja vaarana on, että ostot tyhjentävät käteiskassan liian nopeasti heti kriisin alkupäivinä. Myöhemmin huomaa, että halvemmallakin olisi saattanut saada.
Toisaalta osa sijoittajista panikoi ja saattaa tyhjentää salkkunsa huonoilla hinnoilla. Näin toki sulkee pois lisätappioiden mahdollisuuden, mutta luopuu samalla potentiaalisesta kurssinoususta. Historiallisesti kurssinousu on yleensä alkanut kriisin ollessa vielä päällä ja toipumisen nopeus on monesti yllättänyt sijoittajat.
Jos jää odottamaan ostojen kanssa kriisin hälvenemistä, juna on saattanut jo lähteä asemalta. Ensimmäisten kymmenien prosenttien kurssinousun missaaminen leikkaa ikävästi tuottoja pitkällä aikavälillä.
3. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinat nousevat – kriiseistä huolimatta
Lyhyellä aikavälillä markkinat voivat heilua voimakkaastikin, kun ne yrittävät hinnoitella täysin päinvastaisten skenaarioiden todennäköisyyttä. Kaiken lisäksi jatkuva, sekava uutisvirta muuttaa koko ajan käsitystä eri skenaarioiden todennäköisyydestä.
Pidemmällä aikavälillä kurssikehitys puolestaan perustuu fundamentteihin eli yritysten tuloskasvuun. Kriisit saattavat aiheuttaa väliaikaisia poikkeamia pitkän aikavälin kasvuun, mutta historiallisesti trendi on ollut aina nouseva. Sen arvioimisessa kyse on kulmakertoimen suuruudesta, ei kahden vastakkaisen skenaarion todennäköisyyksistä.
Sijoittajalle tämä on lohdullinen uutinen: kriisin lopputulosta ei tarvitse arvata oikein. Riittää, että osaa päätellä kasvavatko tulokset pitkällä aikavälillä vai supistuvatko ne. Toistaiseksi ne ovat aina kasvaneet.
Kriisi ei kysykään sijoittajilta niinkään rohkeutta, vaan malttia. Mestarisijoittaja Warren Buffett on osuvasti kuvaillut sijoitusmarkkinoita mekanismiksi, jolla siirretään varallisuutta kärsimättömiltä kärsivällisille.
Tässäkin kriisissä menestyvät todennäköisesti ne sijoittajat, jotka malttavat pitäytyä sijoitussuunnitelmassaan.
Kommentoi