Kuluvaa vuotta ovat sijoitusmarkkinoilla leimanneet kauppapolitiikka, dollarin voimakas heikentyminen, erilaiset geopoliittiset tapahtumat sekä kasvavat investoinnit tekoälyyn.
Etenkin politiikkaan liittyvien tapahtumien vaikutusta sijoittajien on hankala arvioida etukäteen. Nopeasti muuttuvassa markkinaympäristössä sijoittaja tarvitsee kiinnepisteeksi teemoja, joita on helpompaa seurata ja jotka kehittyvät astetta verkkaisemmin. Listasin kolme tällaista teemaa alle.
Uusi kukko tunkiolla
Varmaa on, että yksi aikakausi tulee päätökseensä ensi vuoden aikana. Jerome Powellin pesti Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana on päättymässä toukokuussa ja presidentti Trump paljastanee seuraajaehdokkaan lähiviikkoina. Nimi on vielä harmaan peitossa, mutta ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja povatakseen, että seuraava pääjohtaja jakaa Trumpin näkemyksen ohjauskoron alentamistarpeesta.
Suunta on siis selvä, mutta magnitudi epäselvä. Uuden pääjohtajan kommentit kiinnostavatkin heti, kun nimi on tiedossa. Löysempi rahapolitiikka olisi eittämättä markkinoiden mieleen, mutta vaakakupissa on myös keskuspankin itsenäisyys ja uskottavuus. Trump on näet toistuvasti arvostellut Powellia voimakkaasti liian kireästä rahapolitiikasta, Powell on pitänyt tiukasti kiinni keskuspankin autonomiasta. Tekeekö uusi pääjohtaja eroa poliittisiin päättäjiin puolustamalla keskuspankin itsenäistä linjaa vai alistuuko poliittiseen ohjaukseen?
Jos mopo lähtee käsistä ja ohjauskorkoa leikataan rankasti, saattavat pitkät korot jopa nousta rahapolitiikan löysäämisestä huolimatta. Pitkällä aikavälillä liian löysä rahapolitiikka näet ajaisi liialliseen velanottoon sekä todennäköisesti kiihdyttäisi inflaatiota.
Toisaalta voi olla, että pääjohtajavalinnan merkitykselle annetaan liikaa painoarvoa. Lopputulos saattaa hyvinkin olla maltillisempi kuin mitä tällä hetkellä uumoillaan – pääjohtaja kun ei päätä rahapolitiikasta yksin.
Työmarkkinoiden viileneminen saattaa hillitä kulutusjuhlia
Työmarkkinat USA:ssa ovat hiljentyneet hieman tämän vuoden aikana. Työttömyysaste on heikentynyt hieman, palkankorotukset ovat keskimäärin maltillistuneet ja työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on nyt vähäisempää kuin vielä viime vuonna.
Kun samaan aikaan monien keskeisten kulutushyödykkeiden, kuten energian, hinnat ovat nousseet, jenkkikuluttajat ovat kiristäneet kukkaronnyörejään. Yksityinen kulutus kasvaa edelleen, mutta musiikki kulutusjuhlissa on hidastunut. Kysymys kuuluu, jatkuuko tämä trendi myös ensi vuonna. Jos työmarkkina heikkenee edelleen, siirtyy yhä useampi kuluttaja tarkan dollarin linjalle. Ja jos kulutus sakkaa, on se kuluttajavetoisessa taloudessa aina vaikea paikka.
Toistaiseksi talouskasvu on pysynyt verrattain hyvänä yksityisen kulutuksen vaimeudesta huolimatta, kiitos teollisten investointien kasvun. Teollisia investointeja puolestaan ovat lisänneet lähinnä kaksi seikkaa: tekoälybuumi ja siihen liittyvät investoinnit sekä jonkin verran myös tuotannon siirtäminen osittain takaisin Amerikkaan kauppapoliittisista syistä.
Jatkuvatko satsaukset tekoälyyn?
Osakemarkkinoilla yksi teema on tänä vuonna ollut ylitse muiden. Maaliskuussa markkinat huolestuivat teknologiayhtiöiden korkeahkoista arvostustasoista, mutta niin vain tutut teknologiaosakkeet ovat vetäneet kurssinousua huhtikuun pohjilta. Uudelleen teknologiayhtiöiden arvostus alkoi huolestuttaa loka-marraskuussa, mutta hintaheilunta jäi lyhytaikaiseksi.
Jos markkinoilla on tekoälyhuumaa, on sitä myös yritysten keskuudessa. Tekoälyliitännäisiin teknologioihin ja projekteihin kaadetaan huimia määriä rahaa. Ajattelutapa teknologiayhtiöiden johtajien keskuudessa tuntuu olevan, että nyt ei uskalla olla investoimatta – muutoin voi jäädä jälkeen muista.
Tämä on näkynyt paitsi teollisten investointien piristymisenä, myös teknologiayhtiöiden tuloskehityksessä. Kolmannen neljänneksen tuloskasvu selittyi noin 50 prosenttisesti teknologiasektorin kasvulla. Jos mukaan poimii teknologiayhtiöt telekommunikaatiosektorilta, niiden yhteenlaskettu kontribuutio tuloskasvuun on noin ¾.
Tuloskasvun vahva teknologiavetoisuus on ollut tänä vuonna vahvuus, sillä teknologiayhtiöt eivät ole erityisen herkkiä yksityisen kulutuksen heikentymiselle. Samaan aikaan se muodostaa kuitenkin mahdollisen riskin, jota ensi vuonna kannattaa tarkkailla: jos tekoälyliitännäiset investoinnit jostain syystä sakkaavat, tuloskasvulla ei oikein tällä hetkellä ole muita jalkoja, joilla seisoa. Jos taas investoinnit virtaavat nykyiseen tahtiin, juhlat markkinoilla voivat jatkua.
Suurten teknologiayhtiöiden tulosjulkistuspäivät kannattaa siis ympyröidä myös ensi vuoden almanakasta.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi