Osakkeet alas, korkosijoitukset alas, kullan hinta alas. Ja seuraavana päivänä, uuden twiitin jälkeen: osakkeet ylös, korkosijoitukset ylös ja kullan hinta ylös.
Maaliskuu oli sijoittajilla monella tapaa hankala kuukausi. Toimintaa ei yhtään helpottanut se, että hajautushyödyt tuntuivat katoavan juuri, kun niitä eniten kaipasi. Lähes kaikkien sijoituskohteiden hinnat liikkuivat samaan suuntaan. Energiasektori oli ainoa, joka nousi vastavirtaan.
Joku saattaa jo aiheellisesti kysyä, kannattaako salkkua enää hajauttaa, kun ei siitä näytä olevan mitään hyötyä.
Kannattaa – ja on siitä. Perustelin näkemystäni seuraavilla kolmella seikalla:
Kaikki kriisit eivät ole samanlaisia
Iranin sodan alkamisen jälkeen sijoitusmarkkinoiden huolena on ollut etenkin inflaation kiihtyminen energian hinnan nousun myötä. Huoli on nostanut korkotasoa, kun markkinat ovat hinnoitelleet keskuspankkien mahdollisia ohjauskoron nostoja inflaation hillitsemiseksi. Vastaavasti talouskasvuhuolet ovat olleet vähäisempiä.
Tyypillisessä markkinakriisissä asia on päinvastoin: yleensä huolena on talouskasvun heikentyminen tai kääntyminen taantumaksi, minkä seurauksena korkotaso tyypillisesti laskee. Korkotason lasku taas vaikuttaa positiivisesti vähäriskisten korkosijoitusten hintoihin, mikä tarjoaa sijoitussalkkuun jonkinlaista suojaa heikentyvää suhdannetta vastaan.
Sijoittajien kannalta hyvä uutinen on, että nyt päällä olevan kriisin syyt eivät ole taloudellisia, vaan syy on talousjärjestelmän ulkopuolelta tulleessa energian tarjontashokissa. Samasta syystä kriisi saattaa lopulta jäädä lyhytaikaiseksi, jos meriliikenne Hormuzinsalmella pääsee lähitulevaisuudessa jatkumaan. Huono uutinen on, että epätavallisessa kriisissä tavanomaiset hajautushyödyt ovat jääneet vähäisiksi.
Vaikka suunta olisi sama, voi kulmakerroin olla eri
Täysin ilman hajautushyötyä eivät sijoittajat ole tälläkään kertaa jääneet. Vaikka lähes kaikkien omaisuuslajien hinnat ovat liikkuneet samaan suuntaan, toiset ovat liikkuneet enemmän kuin toiset.
Osakekurssien tullessa alas ne sijoittajat, jotka ovat suunnitelleet lisäävänsä osakkeiden osuutta salkussa, ovat voineet tehdä niin kattamalla ostoja esimerkiksi vähemmän laskeneista korkosijoituksista.
Eräänlainen hajautushyöty sekin, vaikka sijoittajana toki aina toivoisi myyvänsä voitolla.
Hajautusta tarvitaan myös hyvinä aikoina
Kolmanneksi täytyy muistaa, että hajautusta tarvitaan muulloinkin kuin kriisiaikoina. Vaikka taloudessa yleisesti menisi hyvin ja sijoitusmarkkinoilla suunta olisi tasaisesti yläviistoon, yksittäisillä markkina-alueilla – yksittäisistä yhtiöistä puhumattakaan – kehitys voi olla päinvastaista.
Parin viime vuoden aikana markkinat ovat olleet huolissaan esimerkiksi amerikkalaisten pankkien taseista ja tekoälyn vaikutuksista ohjelmistoyhtiöiden liiketoimintaan. Viime vuonna taas sijoitusten tuotot kehittyivät pääsääntöisesti hyvin, mutta vahvasti USA:n markkinoita painottaneille dollarin heikentyminen söi tuottoja.
Hajautus auttaa vaimentamaan tällaisten yksittäisten tekijöiden aiheuttamaa riskiä ja hintaheiluntaa kokonaissalkussa.
Vahinko ei tule kello kaulassa, kuuluu perisuomalainen viisaus. Samaan tapaan myös markkinaliikkeet vain tapahtuvat, joskus silloin kun niitä vähiten odottaa. Sijoittajan kannattaakin huolehtia riittävästä hajautuksesta kaikissa markkinaympäristöissä. Myös silloin, kun siitä ei näyttäisi olevan mitään hyötyä.
Koska se mistä ei tänään näyttäisi olevan hyötyä, saattaa huomenna osoittautua arvokkaaksi.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi