Toukokuussa 2026 suomalaisten kuluttajien luottamus oli hyvin heikolla tasolla. Näin kertoo Tilastokeskus.
Samaan aikaan Tilastokeskus raportoi myös kuitenkin jotain positiivista. Tarkentuneet tiedot vahvistivat Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 % loka-joulukuun tasoon nähden. Kiinnostavaa kyllä kuluttajien syvästä pessimismistä huolimatta myös yksityinen kulutus kasvoi.
Viime vuosina on lähes maailmanlaajuisesti todistettu kiinnostavaa ilmiötä, jossa kuluttajien luottamus ja taloudellinen käyttäytyminen näyttävät erkaantuvan toisistaan. Onko siis niin, että ilman luottamustakin voi kuluttaa?
Yhdysvalloissa kuluttajien luottamus on jakautunut puoluelinjoittain
Suomessa yksityinen kulutus näyttää kääntyneen kasvuun, vaikka kotitalouksien luottamus on erittäin heikolla tasolla. Sama kasvava kuilu kuluttajien sentimentin ja taloudellisen toimeliaisuuden välillä on kuitenkin revennyt myös Yhdysvalloissa.
Tyypillisesti kuluttajaluottamusmittarit pyrkivät arvioimaan kotitalouksien käsitystä reaalisen ostovoiman kehityksestä. Siten ne mittaavat yleensä kuluttajien odotuksia inflaatio-, työmarkkina- ja laajemmasta talouden kehityksestä. Kuluttajien luottamus on vahvimmillaan, kun kuluttajat arvioivat inflaation hitaaksi, työttömyyden uhan pieneksi ja talouden näkymät positiiviseksi.
Yhdysvalloissa seurataan pääsääntöisesti kahta kuluttajaluottamusindikaattoria, jotka eroavat painotuksiltaan jonkin verran toisistaan. Conference boardin julkaisema luottamusmittari painottaa työmarkkinakehitystä, kun taas Michiganin yliopiston indikaattori painottaa inflaatiokehitystä.
Ei siis yllättävää, että viime kuukausina erityisesti Michiganin yliopiston julkaisema luottamusmittari on vajonnut historiallisen matalalle tasolle. Iranin sota on nostanut polttoaineiden hintoja myös Yhdysvalloissa, ja amerikkalaiskuluttajien mielissä kummittelee vielä edellinen elinkustannuskriisi.
Kiinnostavaa on kuitenkin se, että erityisesti Yhdysvalloissa kuluttajaluottamuksen kehitys näyttää pandemian jälkeen eriytyneen yksityisen kulutuksen ja vähittäismyynnin kehityksestä. Amerikkalaiset kuluttavat heikosta luottamuksesta huolimatta.
Yhdysvaltojen erityispiirre on luottamuksen jakautuminen puoluelinjoittain. Michiganin yliopisto julkaisee luottamuslukuja myös erikseen demokraateiksi ja republikaaneiksi tunnustautuvien äänestäjien osalta. On tyypillistä, että opposition kannattajat ovat pessimistisempiä kuin valtaapitävän puolueen kannattajiksi lukeutuvat. Kertaakaan mittaushistoriassa kuilu ei kuitenkaan ole ollut näin suuri.
Suomessa kuluttajaluottamus jakautuu tuloryhmittäin
Suomessa Tilastokeskus ei kerää tai julkaise kuluttajaluottamusdataa, joka mahdollistaisi vertailun puoluelinjoittain. Dataa kuitenkin luokitellaan muuten monin eri tavoin, muun muassa tuloryhmittäin.
Alakvartiiliin eli pienituloisimpaan neljännekseen lukeutuvien suomalaisten kotitalouksien luottamus on tyypillisesti matalampaa kuin yläkvartiiliin eli suurituloisimpaan neljännekseen lukeutuvien. Tämä ei tietenkään ole yllättävää.
Koskaan aiemmin ero ei kuitenkaan ole ollut niin suuri kuin nyt. Alakvartiilin kuluttajaluottamuksen saldoluku oli toukokuussa -20,4, kun yläkvartiilin vastaava luku oli 1,7. Monet tekijät voivat selittää eron paisumista.
Pandemiasta seurannut elinkustannuskriisi koetteli erityisesti pienituloisia, joiden käytettävissä olevista tuloista suhteessa suurempi osa kuluu välttämättömyyshyödykkeisiin (joiden hinnat nousivat). Tänä vuonna voimaan astuneista veronkevennyksistä ovat hyötyneet erityisesti suurituloiset, kun taas julkisten menojen leikkaukset ovat kohdistuneet ennen kaikkea pienituloisiin.
Palkansaajien reaaliansiot ovat elpyneet viime vuosina siinä määrin, että pandemian aiheuttama kuoppa on nyt kurottu kiinni. Keskivertopalkansaaja ei siis enää ole reaalisessa mielessä köyhempi kuin ennen koronapandemiaa. Toisin on kuitenkin niillä, jotka elävät tukien varassa.
Yhtä kaikki keskimäärin yhä hyvin pessimistiset suomalaiset ovat kuitenkin intoutuneet kuluttamaan. Vähittäiskaupan elpyminen käynnistyi jo viime vuonna, ja kotitaloudet ovat kasvattaneet etenkin päivittäistavaroiden kulutustaan. Siispä yksityinen kulutus kasvaa synkkyydestä huolimatta.
Onko synkkyydelle muita syitä?
Kuluttajaluottamusindikaattoreita on totuttu pitämään tärkeinä ennakoivina indikaattoreina talouden odotetusta kehityksestä. Sellaisenaan ne antavat tärkeää tietoa esimerkiksi politiikan ja yrityselämän päättäjille. Mutta mitä jos luottamusindikaattoreihin ei voikaan enää luottaa?
Koska kasvava kuilu kuluttajien luottamuksen ja taloudellisen käyttäytymisen välillä on tunnistettu jo tovin aikaa, myös syitä on toki ehditty pohtia. On esitetty, että sosiaalinen media saattaisi ruokkia ihmisten ahdistusta ja pessimismiä tavalla, joka ei kuitenkaan heijastu kulutukseen.
Suomessa on keskusteltu paljon perinteisen median roolista ja geopoliittisten kriisien vaikutuksista. Jos otsikot huutavat pelkkää tuomiopäivän tunnelmaa, miksi kuluttajatkaan jaksaisivat uskoa parempaan huomiseen? Toisaalta on toimittajien tehtävä kertoa asiat sellaisina kuin ne ovat – silottelematta ja kaunistelematta.
On myös mahdollista, että pandemian aiheuttama elinkustannuskriisi jätti kuluttajiin syvät haavat. Köyhtyminen oli niin kouriintuntuvaa, ja edellisestä korkean inflaation aikakaudesta oli ehtinyt kulua niin kauan, että nyt inflaatiopeikkoa pelätään jo liikaakin. Kuluttajien käsitys inflaation tasosta on yleensä todellista inflaatiota korkeampi.
Lisäksi kuluttajilla on tapana painottaa arvioissaan niiden tuotteiden hintoja, jotka vaihtuvat nopeasti. Bensiinin hinta on erinomainen esimerkki. Koska kuluttajat näkevät hintamuutokset usein, bensan hinta voi ohjata liiallisestikin heidän käsitystään yleisen hintatason kehityksestä. Luottamus voi siis kokea suurenkin kolhun bensahintojen noustessa, vaikka bensiinin osuus kulutuskorin kokonaisuudesta on hyvin pieni.
Mitä sinä vastaisit, jos sinua pyydettäisiin arvioimaan Suomen talouden nykytilaa ja näkymiä vuoden päästä? Optimistit käsi ylös.
Entä jos sinulta kysyttäisiin, ajattelitko lähteä kesällä lomamatkalle? Niinpä.
Autokin pitäisi ehkä kohta päivittää.
Minna Kuusisto
Kommentoi