Hormuzinsalmen sulku on kestänyt pian kolme kuukautta. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan sodan alkamisen jälkeen maailman öljyntarjonta on laskenut lähes 13 miljoonaa tynnyriä päivässä eli yli kymmenyksen normaalitasoilta.
Kyseessä on lähihistorian vakavin öljykriisi. Siihen nähden viime kuukausien osakemarkkinakehitys ja tuoreet talousuutiset ovat saattaneet tuntua jopa yllättävän hyviltä. Yhdysvalloissa osakeindeksit tehtailevat uusia ennätystasoja, ja Suomen talouskin kiihdytti ensimmäisellä vuosineljänneksellä rivakkaan 0,9 prosentin kasvuun edelliseen kvartaaliin nähden.
Ovatko Iranin sodan vaikutukset jääneet selvästi pelättyä pienemmiksi vai onko pahin vasta edessä?
Öljysokin kasvuvaikutusten mittaluokka
Öljysokin vaikutuksia maailmantalouteen voidaan arvioida siitä näkökulmasta, miten poikkeuksellinen sokin mittaluokka on verrattuna aiempiin kriiseihin.
Pandemia oli luonteeltaan hyvin erilainen sokki taloudelle. Taloudellinen aktiviteetti romahti äkisti nimenomaan politiikkatoimien seurauksena, joilla pyrittiin nopeasti hillitsemään vaarallisen viruksen leviämistä.
Ekonomistikielellä kyseessä oli negatiivinen kysyntäsokki. Kun ihmiset siirtyivät etätöihin ja tehtaita ajettiin alas, taloudellinen toimeliaisuus ja energian kysyntä laski nopeasti. Koneita käytettiin ja autoilla ajettiin vähemmän. Öljyn kysyntä romahti lyhyessä ajassa lähes 20%.
Öljymarkkinoiden näkökulmasta pandemian aiheuttamaa taloussokkia voidaan yhteismitallistaa nyt käsillä olevan kriisin kanssa, vaikka tällä kertaa kyseessä onkin tarjontasokki. Kuten Kansainvälinen energiajärjestö on arvioinut, tällä kertaa öljyn tarjonta on laskenut lyhyessä ajassa jopa 13%.
Se on paljon, mutta vähemmän kuin kysynnän äkkiromahdus pandemian ensimetreillä.
Sokin luonne vaikuttaa siihen, missä vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin
Pandemian aiheuttama negatiivinen kysyntäsokki kuitenkin vaikutti talouteen eri tavoin kuin nyt käsillä oleva tarjontasokki. Viruksen leviämisen estämiseksi asetetut rajoitustoimet olivat pitkälti samankaltaisia ympäri maailman, joten lähes kaikki yhteiskunnat ajautuivat hyvin samankaltaiseen poikkeustilaan nopeasti. Siten myös taloudellinen toimeliaisuus laski kaikkialla ja nopeasti.
Koska nyt kyseessä on negatiivinen tarjontasokki, talousvaikutukset tuntuvat eri puolin maailmaa eri tahdissa. Ne yhteiskunnat, joiden energiajärjestelmät nojaavat ensisijaisesti tuontiöljyyn ja -kaasuun, kärsivät nopeiten ja eniten. Kaikista eniten ovat kärsineet ne taloudet, joiden suora tuonti nimenomaan Persianlahden alueelta on ollut merkittävää.
Suomi on sähköntuotannossaan pitkälti omavarainen ja yhteiskuntamme riippuvuus öljystä ja kaasusta on viime vuosikymmeninä vähentynyt voimakkaasti. Siksi Suomi ja muut läntisen Euroopan taloudet ovat suorilta vaikutuksilta suhteellisen hyvin suojassa. Polttonesteet ovat kallistuneet täälläkin, mutta emme elä uudelleen 70-luvun öljykriisiä.
Eri puolilla Aasiaa sen sijaan sammutellaan jo valoja. Monet Aasian kehittyvät taloudet tuovat energiatuotteita sekä Persianlahden maista että Kiinasta. Kiina on osannut suojata itsensä sokilta. Sillä on merkittävät öljyn varmuusvarastot sekä omaa jalostuskapasiteettia. Sodan alettua Kiina asettikin rajoituksia öljyjalosteiden viennille.
Seurauksena monet Aasian kehittyvät taloudet ovat kohdanneet kolminkertaisen iskun. Energia on aiempaa kalliimpaa eikä sitä saada tutuista lähteistä – ei Persianlahdelta eikä myöskään Kiinasta. Monin paikoin Aasiaa (ja kehittyvää Afrikkaa) poikkeusolot ovat jo arkipäivää: polttoaineita säännöstellään, ravintolat ja kaupat sulkevat etuajassa ja lentoja on peruttu.
Kestääkö Suomen talouden nousukäänne energiakriisin pitkittymisen?
Suomen talous lähti tähän vuoteen selvästi paremmista asemista kuin pitkään aikaan. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä talous nousi teknisestä taantumasta ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi. Alkoi näyttää siltä, että kehittyvästä Aasiasta viime vuonna alkanut teollisuuden suhdanteen vahvistuminen kantoi viimein myös Suomeen asti.
Mutta miltä teollisuuden suhdanne näyttää juuri nyt? Energiakustannusten nousu on tyypillisesti myrkkyä juuri teollisuudessa, jossa energiaa käytetään paljon. Lisäksi monet teollisuuden prosessit käyttävät öljyä ja maakaasua paitsi energian lähteenä myös raaka-aineena.
Lisäksi Hormuzinsalmen sulun seurauksena häiriintyneet toimitusketjut ovat haitanneet teollisuusmetallien kuten alumiinin tuotantoa. Myös teollisuusmetallien hinnat ovat nousseet.
Tuoreissa teollisuuden ostopäällikköindekseissä näkyy jo tunnelmien heikkeneminen. Ostohinnoissa näkyy nousupainetta, työllisyysnäkymät ovat heikentyneet eivätkä uudet tilaukset enää kasva. Kaikista voimakkaimmin teollisuuden tunnelmat ovat heikentyneet – ei yllättäen – juurikin Aasian kehittyvissä talouksissa, joissa energiapula on jo todellisuutta.
Nähtäväksi jää, läikkyvätkö laineet Aasiasta Eurooppaan ja Suomeen kuten ne tyypillisesti tekevät, vai säästyykö Eurooppa pahimmalta. Varmaa on se, että globaali energiakriisi on Suomen talousnäkymille jarru, jota ei todellakaan kaivattu.
Minna Kuusisto
Kommentoi