Vastaus otsikon kysymykseen on yksiselitteinen: kyllä kasvoi.
Keskeiset alv-muutokset 2024–2026
Yleinen arvonlisäverokanta nousi 1,5 prosenttiyksiköllä (24 % -> 25,5 %) 1.9.2024. Tämän ohella useiden alennetun arvonlisäverokannan piirissä olevien tuoteryhmien verokanta nousi 10 prosentista 14 prosenttiin 1.1.2025.
Makeisten ja suklaan arvonlisäverokantaa oli määrä korottaa elintarvikkeita koskevasta verokannasta (14 %) yleiseen alv-kantaan (25,5 %) 1.6.2025, mutta tätä korotusta ei lopulta toteutettu.
Myöhemmin 14 prosentin alv-kantaa päätettiin jostain syystä alentaa 13,5 prosenttiin vuoden 2026 alusta alkaen. Triviaali ja surkuhupaisa yksityiskohta on, että alennus koski kaiken muun ohella makeisten ja suklaan arvonlisäveroa.
Miten kävi?
Vaikka arvonlisäverokertymä on kasvanut, kasvu on ollut arvioitua verkkaisempaa. Kun loppuvuonna 2024 arvonlisäveron kertymäksi budjetoitiin 23,6 miljardia euroa vuodelle 2025 (täydentävä esitys), valtion vuoden 2025 tilinpäätöksessä kyseinen luku toteutui lopulta 22,6 miljardin euron suuruisena.
Tuotto alitti siis noin miljardilla eurolla täydentävän esityksen arvion. Vuoden 2024 kertymään (21,6 miljardia euroa) nähden kertymä kuitenkin kasvoi niin ikään noin miljardilla eurolla. Loppuvuoden 2024 verokertymästä osa karttui korotetulla 25,5 prosentin yleisellä arvonlisäverokannalla.
Toisin sanoen, kertymä kasvoi vuonna 2025 vuodesta 2024, mutta kasvu ei toteutunut niin suurena kuin alun perin arvioitiin.
Seuraavassa kuviossa on kuukausitasolta vuosineljännestasolle summattuja lukuja arvonlisäverokertymistä 2023Q1–2026Q1. Luvut ovat peräisin Verohallinnon tilastotietokannasta.
Kuukausittaiset alv-kertymäluvut voivat heilahdella melkoisesti. Neljännesvuositarkastelussa satunnaisuudet tasoittuvat jossain määrin.
Kuvio 1: Neljännesvuosittaiset alv-kertymät 2023Q1–2026Q1
Vuoden 2026 tammi-maaliskuun alv-kertymä oli yhteensä 6,4 miljardia euroa, joka on 6,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana 2025 ja 11,0 prosenttia enemmän kuin vastaavasti 2024.
Verokertymien kasvu johtuu osittain arvonlisäverotuksen kiristymisestä, mutta kertymiin vaikuttaa muitakin tekijöitä. Arvonlisäveron veropohjasta noin kaksi kolmasosaa muodostuu kotitalouksien kulutuksesta. Kotitalouksien ohella veroa kertyy myös verovapailta sektoreilta ja toimialoilta.
Kun kotitalouksien tulot ajan mittaan kohoavat ja varallisuus kasvaa, potentiaali maksaa arvonlisäveroa nousee aiemmasta. Kotitalouksien tulokehitys ja kulutusalttius kuitenkin elävät ajassa eivätkä ole täysin ennakoitavissa, mikä mutkistaa verokertymien ennustamista.
Ennakoitua heikommin kehittynyt työllisyystilanne rokottaa kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja pienentää täten alv-kertymiä. Myös korkotason vakiintuminen 2020-luvun taitetta korkeammalle ja heikentyneet sosiaalietuudet ovat perustellusti voineet hillitä kulutusta ja kannustaneet varautumaan, vaikka tulot juoksisivat normaalisti ja pankkitilillä olisi painetta.
Vaisun tilanteen ylivaisut tulkinnat
Vaikka alv-kertymä on kasvanut ennakoitua hitaammin, on silti hankala väittää, etteikö arvonlisäverotuksen kiristäminen olisi kasvattanut verokertymää verrattuna vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa muutoksia ei olisi tehty – saati että kertymä ei olisi kasvanut alv-korotusten jälkeen.
Harhaanjohtavia narratiiveja voi kuitenkin saada aikaan tarkastelemalla hyvin volatiileja kuukausittaisten alv-kertymien vuosimuutoksia. Se kuitenkin edellyttää valitsemaan ”oikean” tarkastelukuukauden, jolla kertomuksensa kuorruttaa – kuten esimerkiksi marraskuun 2024 tai lokakuun 2025. Tällaisia tarkasteluja on tullut some-keskusteluissa vastaan toisinaan.
Kuvio 2: Kuukausittaisten alv-kertymien vuosimuutos (muutos edeltävän vuoden samasta kuukaudesta) 1/2024–3/2026
Vaikka on totta, että alv-kertymät eivät ole kasvaneet odotetusti, synkistelyssä piehtarointikin vaikuttaa välillä ampuneen vähän yli. Kurjuuden maksimointi ruokkii tarpeetonta epävarmuutta aiemman päälle, eikä hyödytä muita kuin kurjuudesta nauttivia.
Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen arvonlisäverokertymä voisi sen sijaan antaa aihetta rohkeimmille jopa varovaiseen optimismiin.
Janne Kalluinen
Kommentoi