Pikkujoulukausi lähestyy. Suomalaisen pikkujouluperinteen eräänlainen kuriositeetti liittyy ministeriöiden pikkujouluihin. Juhliin kiinnitetään mediassa erityistä huomiota.
Uutisissa korostuvat pikkujoulujen ohjelma, tarjoilut ja erityisesti budjetti. Eräs asia jää uutisoinnissa pimentoon.
Ministeriöiden, virastojen ym. pikkujoulujen juomatarjoiluja voidaan nimittäin järjestää julkistalouden näkökulmasta vähäisin efektiivisin kustannuksin.
Alkoholin verotus on Suomessa kireää
Suomen alkoholiverotus on EU:n kireintä.
Toisin kuin joskus luullaan, alkoholijuomien valmistevero ei riipu tuotteen hinnasta. Valmistevero määräytyy oluiden ja nk. etyylialkoholijuomien (viinat, viskit, monet juomasekoitukset jne.) sisältämän puhtaan alkoholin määrän mukaan.
Vuonna 2025 yli 10 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän juoman verotaso on 0,555 €/cl etyylialkoholia. Litran (100 cl) Koskenkorva-pullon (38 til.-% alkoholia) valmistevero lasketaan näin:
0,555 €/cl * 100 cl * 38 % = 21,09 €
Jos tällaisen pullon kuluttajahinta on 31,20 euroa (ilman panttia) ja alkoholijuomien alv-kanta 25,5 prosenttia, arvonlisäveroa hinnasta on 6,34 euroa. Pullon valmiste- ja arvonlisävero ovat yhteensä 27,43 euroa.
Jäljelle jäävästä 3,77 eurosta valtio-omisteinen Alko ottaa oman osuutensa. Kun juoman valmistajakin on noin neljännekseltään julkisomisteinen (31.10.2025), tislaajankin tuotot hyödyttävät julkistaloutta.
Jos siis ministeriö, virasto tms. hankkisi pikkujouluihinsa rullakollisen Kossua (tämä ei ole suositus), julkistalouden tasapaino ei siitä juuri järkkyisi. Seuraukset itse juhliin saattaisivat toki olla järkyttäviä.
Säästöt oikeissa ja väärissä paikoissa
On hyödyllistä, että julkisen rahan käyttöön kiinnitetään erityistä huomiota. Ministeriöiden pikkujoulut ovat yleisöön menevä tarkkailun kohde, ja uutisointi eri medioissa on luultavasti hillinnyt rahan leväperäisintä käyttöä juhliin.
Ajankohtainen julkisen talouden sopeutuspaine lienee pakottanut tinkimään kaikesta entisestään.
Toisaalta pikkujoulujen kustannukset ovat julkisen talouden kokonaisuudessa verrattain pieniä (joskaan tämä ei ole aukoton argumentti). Julkisen sektorin säästöpaineissa fokus voi näyttäytyä eksyvän lillukanvarsiinkin.
Ministeriöiden pikkujoulubudjettien syynääminen suurennuslasilla laittaakin pohtimaan, onko juhliin kohdistuva julkinen paine kohtuullisuuden rajoissa. Etenkin, kun ministeriöt ovat – paitsi osa valtionhallintoa – myös työyhteisöjä.
Mikseivätpä ministeriöille siis pikkujoulut kuuluisi siinä missä muillekin. Etätöiden muovaamassa ajassa tuntuisi haitalliseltakin, jos pikkujoulut alkaisivat menettää vetovoimaansa säästösyiden vuoksi. Kyllä virkakuntakin juhlansa ansaitsee.
PS: Kun julkisen talouden sopeutusta pohditaan, esimerkiksi tämän kokoluokan havainnoille soisi enemmänkin huomiota.
Janne Kalluinen
Kommentoi