Kuvittele, että 65-vuotias eläkkeensaaja saisi 2 000 euron kuukausieläkettä koko vuoden 2026. Kyseinen eläkkeensaaja harkitsee palkkatyön tekoa eläkkeellä.
Mitä arvelet, mikä kyseisen henkilön palkkaverokortin ennakonpidätysprosentti tulisi olla, jos hän saisi eläkkeen päälle 1 000 euron palkan? Entä jos palkka olisi 10 000 tai 30 000 euroa?
Mitä bruttopalkasta jää käteen eläkkeellä?
Moni eläköitynyt varmasti muistaa, että työuran aikana palkan verokortilla ennakonpidätysprosentin ohella on tulorajan ylittäviä tuloja varten niin kutsuttu lisäprosentti. Se on tyypillisesti 40 prosentin luokkaa. Palkasta peritään ennakonpidätyksen päälle vielä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua.
Kun henkilö saa yhtä aikaa sekä ansiotuloeläkettä että palkkaa, hänellä tulee olla kaksi verokorttia: yksi eläkettä, toinen palkkaa varten. Tällöin tuloja verotetaan yhdessä ansiotulona, jota Suomessa verotetaan tunnetusti progressiivisin periaattein.
Tämä on voinut ymmärrettävästikin luoda mielikuvaa, että eläkkeen päälle tienatun palkan verotus on todella kireää eikä se siksi kannusta työntekoon. Toisinaan ehdotetaan, että eläkeläisten työnteon kannustimia tulisi parantaa keventämällä heidän verotustaan.
Viime kerrastakaan ei ole kovin kauaa: eläkkeensaajien työtuloille ehdotettiin 10–20 prosentin suuruista lähdeveroa. Sellaisenaan se olisi monelle eläkkeensaajalle veronkiristys.
Toisaalta mahdollinen mielikuva esim. 40 prosentin ennakonpidätyksestä ei silti tarkoita, etteikö se voisi hillitä joidenkin työhaluja.
Jos eläkkeensaajan vuosipalkka on alle 10 000 euroa, kyseinen mielikuva on kuitenkin usein erityisen virheellinen. Vanhuuseläkkeellä työntekoa jatkaneiden työtienestit (s. 50) tyypillisesti ovat tätä suuruusluokkaa.
Kun saa palkkaa ja eläkettä yhtä aikaa, on oikeutettu sekä työ- että eläketuloja koskeviin verovähennyksiin. Lisäksi 65 vuotta täyttäneet saavat työtulovähennyksen enimmäismäärään 1 200 euron korotuksen. Pakolliset veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut alenevat iän myötä vähitellen.
Keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla pelkästä 24 000 euron ansiotuloeläkkeestä 65–67-vuotiaan henkilön tulisi maksaa Verohallinnolle ennakonpidätyksissään veroina ja maksuina yht. 4 183 euroa vuonna 2026.
Taulukko: Palkan vaikutus maksettaviiin veroihin ja maksuihin, kun eläke 2 000 e/kk (24 000 e/v.), 65–67-vuotias palkansaaja, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit
| Palkka, e/v. |
Verohallinnon verot, e/v. |
Verohallinnon verojen kasvu, e/v. |
Laskennallinen palkan ennakonpidätys-% |
Palkan TyEL-maksu, e/v. (7,3 %) |
Palkasta jää käteen, e/v. |
| 0 | 4 183 | - | - | - | - |
| 750 | 4 031 | -153 | -20,4 % | 55 | 848 |
| 1 000 | 4 061 | -122 | -12,2 % | 73 | 1 049 |
| 2 000 | 4 183 | 0 | 0,0 % | 146 | 1 854 |
| 5 000 | 4 612 | 429 | 8,6 % | 365 | 4 206 |
| 10 000 | 5 569 | 1 385 | 13,9 % | 730 | 7 885 |
| 15 000 | 6 636 | 2 452 | 16,3 % | 1 095 | 11 453 |
| 20 000 | 8 215 | 4 032 | 20,2 % | 1 460 | 14 508 |
| 25 000 | 9 874 | 5 690 | 22,8 % | 1 825 | 17 485 |
| 30 000 | 11 911 | 7 728 | 25,8 % | 2 190 | 20 082 |
| 40 000 | 16 307 | 12 123 | 30,3 % | 2 920 | 24 957 |
| 50 000 | 20 757 | 16 574 | 33,1 % | 3 650 | 29 776 |
Mikäli eläkkeen päälle tienaisi palkkaa 1 000 euroa, Verohallinnon keräämät verot alentuisivat 4 061 euroon (-122 euroa). Laskennallinen palkan ennakonpidätysprosentti olisi tällöin negatiivinen: -12,2 %! TyEL-maksua tulisi tällöin maksettavaksi 73 euroa. TyEL-maksu ei lukeudu ennakonpidätykseen ja sen maksaminen kartuttaa eläkekertymää. Tonnin brutosta jäisi käteen 1 049 euroa, eli yli tonni.
10 000 euron palkalle laskennallinen ennakonpidätysprosentti olisi n. 14 %; 30 000 euron palkasta Verohallinnolle menisi vajaat 26 %. Osuuksia voitaneen pitää maltillisena ainakin verrattuna mielikuvaan 40 prosentin ennakonpidätyksestä.
Edellä mainitut palkan ennakonpidätysprosentit ovat laskennallisia. Verokortilla ennakonpidätysprosentti pyöristetään ylöspäin 0,5 prosentin tarkkuuteen, eikä prosentti voi olla negatiivinen. Liiallisena maksetun ennakonpidätyksen saa takaisin viimeistään veronpalautuksena.
Eläkkeen verokortille palkan ennakonpidätysprosentti?
Olisi erityisen harmillista, jos työtä jää tekemättä sen takia, että eläkkeensaaja arvioi palkasta käteen jäävät tulot selvästi pienemmäksi kuin ne todellisuudessa olisivat. Vaikuttaisi, että paine eläkeläisten palkan verotuksen keventämiseen perustuu vähintään osin virhekäsityksiin. Samalla työurien pidentymistä toivotaan kädet ristissä, kun julkinen talous on pahasti ns. köysissä.
Kaiken edellä todetun pohjalta kysyttäköön: miten olisi, jos eläkkeen verokortissa voisi olla automaattisesti laskettuna ennakonpidätysprosentti ja lisäprosentti myös palkalle, esimerkiksi 10 000–20 000 euron tulorajalla? Tällaisille tuloille ennakonpidätysprosentti huitelisi mediaanieläkkeellä n. 15–20 prosentin haarukassa keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla.
Eläkkeen verokortilla oleva palkan ennakonpidätysprosentti ei tietenkään velvoittaisi ketään jatkamaan työuraa. Se kuitenkin auttaisi tekemään parempaan tietoon perustuvan päätöksen työn vastaanottamisen kannattavuudesta, ainakin kun mielikuvat työn verotuksen kireydestä eläkkeellä vaikuttavat olevan kaukana todellisesta.
Sikäli kun ansiotuloverotuksen progressiivisuus lienee suurella laajuudella hyväksytty verotuksen ominaisuus, voitaneen myös heittää ilmoille kysymys, onko eläkkeensaajan maksettavien verojen absoluuttinen aleneminen kokouspalkkioiden/pienten palkkatulojen saamisesta jo vähän hassuakin.
Janne Kalluinen
PS. Kun pääsit tänne asti: Veronmaksajain Keskusliiton nettisivujen jäsenosioon kirjautumalla tai luomalla sivuille ns. tutustumistunnukset, voit testata uutta Ansiotuloverolaskuria, jolla voit tehdä tarkkoja laskelmia valitsemillasi palkka- & eläketulojen tasoilla ja yhdistelmillä, verotuskunnalla, vähennyksillä ja muilla taustaoletuksilla. Laskurin supistettua kokeiluversiota voi testata ilman tunnuksia.
Kommentoi