Milloin vietetään halloweenia?
Kirjoitan kysymyksen hakukoneeseen. Saan monta sivullista osumia, mutta huomioni kiinnittyy ensimmäisiin. Kolmen kärjessä on kaksikin suomalaista yritystä: Kesko ja Fazer.
Halloween-perinne on levinnyt Yhdysvalloista Suomeen globaalin populaarikulttuurin ja kulutuskulttuurin myötä. Se osoittaa, kuinka alun perin ulkomaalaisesta juhlasta voi tulla tavallinen osa suomalaista arkea. Kurpitsat, karkit, koristeet, naamiaisasut, ravintoloiden teemaviikot ja tapahtumat muodostavat jo oman sesonkinsa.
Kun juhla muuttuu kaupalle kannattavaksi, sen yhteiskunnallinen näkyvyys ja hyväksyttävyys kasvaa. Milloin sellaiset kansainväliset juhlat kuin diwali ja eid alkavat näkyä Suomessa?
Espoon kaupunki, Kone ja kauppakeskus Itis ovat jo näyttäneet esimerkkiä.
JOPA 15 000 JUHLI VALOA ESPOOSSA
Diwali on hindulainen juhla, jota vietetään maailmanlaajuisesti, ja erityisesti Intiassa ja Nepalissa. Diwalia kutsutaan valon juhlaksi. Moni suomalainen tunnistaisi diwalista joulunvieton piirteitä: kodit puunataan juhlakuntoon, valot tuovat tunnelmaa pimeään, läheiset kokoontuvat yhteen ja lahjoja vaihdetaan. Myös antaminen ja toisten auttaminen ovat tärkeä osa juhlan sanomaa.
Diwalia juhlitaan loka-marraskuun taitteessa, myös eri puolilla Suomea ja monissa intialais- ja nepalilaisyhteisöissä. Yhteisöjen omista juhlista on myös paikoin otettu askel kohti koko kaupungin yhteisiä tapahtumia. Espoon kaupunki on tehnyt valon juhlasta näkyvän ja kaupungin tukeman koko väestölle suunnatun suurtapahtuman. Espoon diwali-tapahtumaan on osallistunut vuosittain jopa 15 000 juhlijaa.
Suomalaisista yrityksistä edelläkävijänä on kulkenut Kone, joka on nostanut diwalin näkyvästi esiin osana monimuotoisuus- ja henkilöstötyötään. Espoon pääkonttorin diwali-juhlasta on muodostunut perinne, ja erilaiset kulttuuriset traditiot nähdään työyhteisöä vahvistavana voimavarana. Maailmalla Kone on jopa kehittänyt valon juhlan inspiroiman hissielämyksen.
Koneen esimerkki osoittaa, kuinka kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen voi synnyttää sekä yhteisöllisyyttä että uusia palvelu- ja liiketoimintamahdollisuuksia.
150 000 MUSLIMIA, VÄHÄN HUOMIOTA
Toinenkin merkittävä väestö- ja kuluttajaryhmä on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle: muslimiasiakkaiden markkinapotentiaali. Suomessa asuu liki 150 000 muslimia, noin Jyväskylän kaupungin verran ihmisiä. Uudellamaalla joka kymmenes alakoululainen opiskelee islamin uskoa.
Jo kymmenen vuotta sitten Qufi Creative -markkinointitoimisto nosti esiin eidin kaupallisen merkityksen. Yrityksen kyselyn mukaan muslimitaustaiset lapsiperheet käyttävät eid-lahjoihin keskimäärin 200–500 euroa. Silti suomalaisissa kauppakeskuksissa ja mainoksissa eid-juhlat ovat olleet pitkälti näkymättömiä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Kauppakeskus Itis lähti ensimmäisenä isona kaupallisena toimijana Suomessa houkuttelemaan muslimitaustaisia kuluttajia. Kauppakeskus markkinoi tapahtumaansa ja eid-alennusmyyntiään seitsemällä eri kielellä. Tapahtuma oli kaupallinen menestys: kauppakeskuksessa vieraili viisi tuhatta asiakasta enemmän kuin vastaavana päivänä edellisvuonna. Kasvu asiakasmäärässä oli jopa suurempi kuin mitä tavallinen mainoskampanja vetää uusia asiakkaita.
Voisiko diwali ja eid vakiintua halloweenin tapaan kaupoissa näkyväksi juhlaksi?
KUN JUHLA NÄKYY, SYNTYY KUULUMISEN KOKEMUS
Kun yrityksessä on ihmisiä erilaisista taustoista, myös uusia markkinoita ja asiakastarpeita on helpompi tunnistaa. Kaupallisten hyötyjen ja bisneskeissin rinnalla, moninaisuuden huomioimisella on yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä.
Suomi-Intia-Seuran puheenjohtaja Shefali Arora kertoo Espoon kaupungin sivuilla, että Espoon diwali-perinteellä on todella suuri merkitys. Se tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimii kulttuurisena siltana.
Samaan tapaan kauppakeskus Itiksen eid-juhlassa haastateltu muslimi kertoi, että tapahtuman ansiosta, hän koki olevansa hieman hyväksytympi osa suomalaista yhteiskuntaa. ”Kaikki, mitä siihen tarvittiin, oli kasa vihreitä ilmapalloja ja lapsia varten vuokrattu pomppulinna”, kiteytti toimittaja Eero Mäntymaa Ylen jutussa.
Ehkä ensi keväänä ramadanin aikaan kaupoissa näkyy taateleita, eid-lahjoja ja juhlaan liittyviä tarjouksia. Ehkä ensi syksynä diwalin aikaan hyllyille ilmestyvät valon juhlan värit, makeiset ja koristeet. Toistaiseksi suomalaisen syksyn sesonkia hallitsevat kurpitsat ja halloweenkuulat – ja vähitellen myös joulunpunaiset tuotteet ja vihreät kuulat.
Mutta milloin halloweenia siis vietetään? Oikea vastaus on 31. lokakuuta. Samana päivänä Espoon kulttuurikeskuksessa syttyvät myös diwalin valot.
Shadia Rask
Kommentoi