Vuoden 2026 alusta korkeimpia marginaaliveroja alennettiin Suomessa selvästi. Enimmillään kevennys oli seitsemän prosenttiyksikköä, kun palkansaajan marginaaliverot laskivat noin 59 prosentista 52 prosenttiin 100 000 euron vuosiansiosta lähtien.
Miten tämä on näkynyt kuluvana vuonna palkansaajalle veronkeruussa eli verokortilla?
Monelle verokortti on voinut näyttää aivan muuta kuin mitä marginaaliverojen kevennys merkitsee palkansaajan todelliseen verotukseen. Verokortin lisäprosentit eivät nimittäin juurikaan laskeneet edellisvuodesta, vaikka palkansaaja olisi verokevennyksen tuloluokassa.
Samanaikaisesti joillakin matalammilla tulotasoilla verokortin lisäprosentti jopa nousi selvästi. Näin siitä huolimatta, ettei todellinen marginaalivero kuitenkaan kiristynyt.
Miten marginaalivero voi samaan aikaan selvästi keventyä ja verokortin lisäprosentti kertoa muuta?
Ensimmäinen selitys on se, että todellinen marginaaliveroprosentti ja verokortin lisäprosentti eivät ole sama asia. Toinen on se, että vuoden 2026 verokorttien laskennassa on ollut virhe.
Ensinnäkin marginaalivero kertoo, kuinka paljon seuraava ansaittu euro kasvattaa lopulta veroja ja veronluonteisia maksuja. Verokortin lisäprosentti taas on ennakonpidätyksen tekninen väline. Sitä käytetään verokortissa arvioidun vuositulon ylittävään palkkaan, jotta vuoden aikana kerätty vero osuisi mahdollisimman lähelle lopullista veroa.
Kun marginaaliveroprosentti on tietyn tulotason jälkeen vakio, myös lisätulon veroprosentin pitäisi olla sama kyseisestä tulotasosta eteenpäin. Matalammilla tulotasoilla, joilla marginaalivero on tyypillisesti nouseva, lisäprosentin laskentaan vaikuttaa myös se, kuinka suuresti tuloraja arvioidaan ylitettävän.
Lukuja verratessa täytyy myös huomioida, mitä veroja ja maksuja niihin sisältyy. Verokortin prosentteihin sisältyvät vain Verohallinnon keräämät tuloverot ja maksut, mutta eivät palkasta perittävät työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Nämä veronluonteiset maksut vaikuttavat kuitenkin palkasta käteen jäävään tuloon, joten ne on syytä huomioida todellisissa marginaaliveroissa.
Verohallinto tiedotti syyskuussa, että 88 200–150 000 euroa vuodessa ansaitsevien verokorteissa tulorajan ylittävän tulon lisäprosentti oli laskettu liian korkeaksi. Laskentaa korjattiin kesästä lähtien uusille haetuille muutosverokorteille. Alkuperäisten verokorttien lisäprosentteja ei siten kannata uskoa.
Virhe tai liian korkea lisäprosentti ei tarkoita, että veroa tulisi lopulta maksettavaksi liikaa. Rahat saa tällöin takaisin aikanaan veronpalautuksena.
Onkin hyvä painottaa, että verokortin prosentit eivät vaikuta verojen määrään, sillä verot lasketaan oikeiden vuositulojen, vähennysten ja verolainsäädännön parametrien mukaan.
Täysin harmiton asia ei silti ole. Moni on voinut pitää ihan hyvästä syystäkin verokortin lisäprosenttia suuntaa antavana mittarina sille, kuinka kannattavaa lisäansioiden hankkiminen verotuksellisesti on.
Kun marginaaliveroihin tehtiin merkittävä ja kauan odotettu kevennys, verokortin olisi pitänyt antaa samanlaista viestiä. Ennakonpidätyksen kun on vastattava mahdollisimman tarkasti todellisten Verohallinnolle menevien verojen määrää.
Vaikka lisäprosentti näyttäisi muuta, lisätyö kannattaa nyt aiempaa paremmin. Jos haluaa arvioida, paljonko tulojen noususta menee loppupeleissä veroihin ja maksuihin ja mitä jää käteen, kannattaa apuna käyttää Veronmaksajien lukuja ja laskureita.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kommentoi