Viime aikoina olemme saaneet monia positiivisia uutisia Suomen taloudesta. Talous on kasvanut jo vuodesta 2023 lähtien, ja kuluvana vuonna elpyminen on kiihtynyt. Tuoreimpien tilastojen mukaan Suomen talous kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 1,4 prosenttia vuoden takaisesta. Ei se mikään päätähuimaava luku ole, mutta ihan kelpo taso kuitenkin.
Ihmisten kanssa keskustellessani olen kuitenkin havainnut, että ihmisten arkikokemus on erilainen. Viime aikoina olen monesti törmännyt kommenttiin, että eipä tuo elpyminen tunnu ainakaan omassa arjessani.
Tämä sama viesti välittyi myös Säästöpankin tuoreesta Säästämisbarometrista. Säästämisbarometri-tutkimus tehdään vuosittain, ja siinä kysytään yli 1 300 suomalaiselta monia raha-asioihin, säästämiseen, velkaantumiseen, oman talouden hoitoon yms. liittyviä kysymyksiä.
Vuodesta 2020 lähtien olemme koostaneet Säästämisbarometrin seitsemästä kysymyksestä/väittämästä ns. taloudellisen ahdingon indeksiä*. Sen ideana on kuvata ihmisten rahatilannetta, mutta myös rahankäyttöön liittyviä tunteita. Se on siis kooste ”euroista ja tunteista”.
Vuoden 2026 barometrissa ihmisten kokema taloudellinen ahdinko nousi viime vuodesta ja on itse asiassa mittaushistorian korkeimmalla tasolla. Kuten aiemmilla kerroilla, naiset kokevat taloudellista ahdinkoa miehiä enemmän. Ja hieman yllättäen keski-ikäisten kokema taloudellinen ahdinko on korkeinta.
Jokaisen kotitalouden tilanne on uniikki, ja keskiarvojen taakse kätkeytyy monia totuuksia. Viime vuoteen verrattuna myös Säästämisbarometristamme näkyy tilanteen eriytymistä: pienituloisilla koettu taloudellinen ahdinko on lisääntynyt ja hyvätuloisilla vähentynyt.
Tämä menee yksiin hallitusten toimien kanssa, joilla erilaisia sosiaalitukia on heikennetty ja toisaalta hyvätuloisten verotusta on laskettu. Mutta kuva ei ole yksiselitteinen, sillä esimerkiksi toiseksi korkeatuloisimmassa ryhmässä koettu taloudellinen ahdinko on myös noussut.
Allekirjoittanutta ekonomistia Säästämisbarometrin tulosten mollivoittoisuus hieman yllätti. Itse olen jaksanut iloita kuluvana vuonna Suomen talouden elpymisestä, mutta ilo ei selvästikään ole vielä koko kansaan tarttunut. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, sillä ihmisillä on monenlaisia rahaan liittyviä huolia.
Yksi niistä on se, että työttömyys on Suomessa korkealla. Tämä on iskenyt luonnollisesti työttömäksi jääneiden talouteen, mutta pitää myös monet työlliset varovaisina, jos työpaikan menettämisen uhkaa on ilmassa. Säästämisbarometrimme mukaan huoli omasta työpaikastamme on noussut selvästi viime vuodesta ja jo lähes joka kolmas pelkää työpaikkansa puolesta.
Yksi teema lienee myös se, että entistä useampi on huolissaan hyvinvointivaltiomme tulevaisuudesta ja oman eläkkeensä riittävyydestä. Tämä näkyi vahvasti myös Säästämisbarometrissamme. Tulevan eläkkeen riittävyydestä huolissaan olevien määrä kasvoi viime vuoden 42 prosentista jopa 54 prosenttiin. Vastaavasti sosiaaliturvan heikkenemiseen uskoo 57 prosenttia suomalaisista, kun vuosi sitten osuus oli 49 prosenttia.
Tulevasta ollaan siis huolissaan, ja tämän takia ”pahan päivän varalle” -säästäminen on barometrimme mukaan noussut. Yksilön kannalta tämä onkin järkevää, mutta toisaalta johtaa siihen, että talouden rattaat voisivat pyöriä vilkkaamminkin.
Helpottaako kotitalouksien tilanne jatkossa?
Jotta Suomen talouden elpyminen vankistuisi ja vahvistuisi, vaatisi se myös kotitalouksien luottamuksen paranemista. Eväät siihen ovat olemassa. Palkansaajien ostovoima on ollut kasvussa jo useamman vuoden. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, pitäisi talouden elpyminen myös hiljalleen näkyä työmarkkinoilla ja työttömyyden laskea.
Globaalien jännitteiden osalta en uskalla veikata parannusta, mutta kaikki on toki mahdollista. Tilanteen rauhoittuminen Lähi-idässä ja Ukrainan sodan päättyminen tekisivät varmasti hyvää myös suomalaisten luottamukselle.
Sen sijaan huoli hyvinvointivaltion tulevaisuudesta lienee pidempiaikainen teema. Valtiontalouden tilanne on varsin haastava, ja sopeutustarvetta riittää vielä tulevillekin hallituksille. Tämä painaa vaakakupin toisella puolella ja pitää kuluttajat ehkä normaalia säästäväisempinä pidemmän aikaa.
Sopeutusurakan rinnalla olisikin tärkeää rakentaa myös luottamusta tulevaan, mikä on helpommin sanottu kuin tehty.
Henna Mikkonen
*Taloudellisen ahdingon indeksissä käytetyt kysymykset/väittämät ovat:
- Kulutan kaiken rahan, minkä saan
- Rahaa jää myös säästöön
- Miten hyvin koet pystyväsi vaikuttamaan omaan taloudelliseen asemaasi ylipäätään?
- Kuinka onnellinen olet?
- Onko sinulla tarpeeksi rahaa pakollisiin hankintoihin?
- Onko taloudellinen tilanteesi aiheuttanut sinulle unettomia öitä?
- Oletko lähiaikoina ottanut lainaa maksaaksesi pakollisia menoja tai muita lainoja?
Kommentoi