Vappuaattona saatiin iloinen yllätys Tilastokeskukselta, kun se kertoi, että Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,9 prosenttia edellisneljänneksestä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä löi ekonomistit ällikällä, ja tilaston mukaan Suomen talouden kasvu oli koko Euroopan nopeinta.
Ennakkoluvut saattavat muuttua, kun tilastot tarkentuvat. ”Pessimisti ei pety” -asenteella varustettu ekonomisti kaivaa siis skumppapullonsa esiin vasta, kun dataa saadaan lisää. Jännityksellä odotamme tilaston tarkentumista toukokuun lopulla.
Jatkon kannalta iso kysymys on se, miten Iranin sota vaikuttaa talouteen. Vuoden ensimmäiselle neljännekselle vaikutusta ei vielä pahemmin ole ehtinyt tulla.
Kuluttajien mielialat ovat painuneet entisestään, yritykset katsovat tulevaan myönteisemmin
Kuluttajat ja yritykset ovat reagoineet sotaan yllättävänkin eri tavoin. Kuluttajien luottamus kynti jo ennen sotaa matalissa lukemissa. Sodan jälkeen luottamus on valahtanut entistäkin matalammalle.
Toisaalta nyt on saatu orastavia viestejä siitä, että yksityinen kulutus olisi virkoamassa. Vähittäiskaupan tilastot ja pankkien korttidatat kertovat kulutuksen piristymisestä alkuvuonna. Toki nämäkin tilastot ulottuvat vasta maaliskuun loppuun.
Vaikka luottamus yleensä ennakoi tulevaa kulutusta aika hyvin, ne eivät aina mene yksi yhteen. On myös mahdollista, että kotitalouksien säästämismoodi on kääntymässä, kun oman talouden puskurit on jälleen kerrytetty ja kulutus virkoaa, vaikka luottamus on matalalla.
Yritykset sen sijaan ovat reagoineet sotaan yllättävän rauhallisesti. Yritysten luottamus on suurin piirtein samalla tasolla kuin ennen sotaa ja lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Yrityspäättäjille tekemämme kyselyn mukaan kolme yritystoiminnan kannalta eniten huolestuttavaa tekijää ovat talouden suhdanne, geopoliittinen tilanne ja energian hinta. Näihin yrityspäättäjien on vaikea vaikuttaa, joten vaihtoehdoksi jää tilanteeseen sopeutuminen.
Vedetäänkö investointisuunnitelmissa hätäjarru päälle?
Sopeutumistapoja on monia: voidaan käpertyä kuoreen odottamaan parempia päiviä tai katsoa rohkeasti tulevaisuuteen kaikesta epävarmuudesta huolimatta. Yritysten investoinnit reagoivat tyypillisesti nopeasti talouden muutoksiin, ja epävarmassa tilanteessa on helppo tehdä päätös investointien lykkäämisestä. Käykö tälläkin kertaa niin?
Ei välttämättä. Keskuskauppakamarin tuoreen kyselyn* mukaan 19 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä investointejaan, kun taas 30 prosenttia aikoo vähentää niitä. Näkymä on siis varsin alavireinen, mutta kaikesta huolimatta jopa hieman myönteisempi kuin aiemmassa, tammikuussa tehdyssä kyselyssä.
Vaikuttaa siltä, että hätäjarrua ei ole vedetty päälle. Eikä kannatakaan. Elämme kriisien sävyttämää aikaa, ja jos jää odottelemaan epävarmuuden päättymistä, voi odottajan aika käydä pitkäksi.
Henna Mikkonen
Kommentoi