Palkansaajien verorasitus muuttuu aina jonkin verran vuodesta toiseen, koska siihen vaikuttavat monet tekijät: hallituksen veropolitiikka, kunnalliset veropäätökset ja useiden sosiaalivakuutusmaksujen muutokset. Eri tekijät voivat kaikki viedä verotusta samaan suuntaan tai osittain kumota toistensa vaikutuksia.
Hallituksen veropolitiikan linja ei siten aina näy yksi yhteen siinä, miten palkasta käteen jäävä osuus todellisuudessa muuttuu vuosittain. Toisaalta hallitus ja loppupeleissä eduskunta kuitenkin kokonaisuudesta vastaavat. Tavoitellun veropolitiikan pitäisi näkyä selvästi hallituskauden aikana, vaikka jonain yksittäisenä vuotena se ei konkretisoituisikaan.
Alla olevaan taulukkoon on laskettu palkansaajan tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuus bruttopalkasta kuluvan vaalikauden verovuosille eri tulotasoilla. Oikeanpuolimmaisessa sarakkeessa on verrattu vuoden 2026 ennakoitua verotasoa vaalivuoden 2023 tasoon.
Laskentaperusteet ja -oletukset (pdf)
Yleinen palkkaverotus[1] on vuonna 2026 kevyempää kuin mitä se oli nykyisen hallituksen aloittaessa.
Hallitusohjelman mukaan kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan keventämällä työn verotusta, mikä siis vaikuttaa toteutuvan. Tämän eteen hallitus on toteuttanut ohjelmansa mukaisia pieniä vuosittaisia kevennyksiä tuloverotukseen. Ja vuodelle 2026 on luvassa reippaampia kevennyksiä.
Keventävään suuntaan on vaikuttanut myös työttömyysvakuutusmaksujen mittava alennus vuonna 2024, kun Työllisyysrahaston suhdannepuskuri oli täyttynyt. Vaikka vuodelle 2026 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu nousisi Työllisyysrahaston esityksen mukaisesti 0,3 prosenttiyksiköllä 0,89 prosenttiin, jäisi se selvästi matalammaksi kuin vuoden 2023 taso 1,5 %.
Osin matalampaa maksutasoa selittää myös hallituksen työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset. Niiden säästövaikutukset hallitus on kanavoinut valtiontalouteen verotuksen ja sairausvakuutusjärjestelmän kautta, mikä on osaltaan vastaavasti kiristänyt palkkaverotusta.
Hallituksen omat tuloverokevennykset ovat olleet hyvin maltillisia vuosina 2024 ja 2025, mutta kevään 2025 kehysriihen päätöksin suurin kevennys on tulossa vuodelle 2026.
Kehysriihessä hallitus linjasi marginaaliverojen alentamisesta 52 prosenttiin. Tämän ohella pieni- ja keskituloisille suunnattiin uusia työn verotuksen kevennyksiä, jotka toteutetaan pääasiassa vuoden 2026 verotuksesta alkaen, mutta myös vaalivuodelle 2027 on luvassa pienimuotoisempi lisäkevennys.
Vuoden 2027 palkkaverotukseen vaikuttavat tekijät selviävät kokonaisuudessaan vasta myöhemmin, joten palkansaajan verotusta ei ole taulukossa tarkasteltu vaalikauden viimeiselle vuodelle.
Mikael Kirkko-Jaakkola
[1] Ei huomioitu erikseen kustannusten perusteella haettavien vähennysten leikkausten vaikutuksia eikä työtulovähennyksen lapsikorotusta.
Kommentoi