Väestön vanhetessa eläkeläisten työpanokselle on tarvetta. Mutta millaiset ovat työnteon taloudelliset kannustimet eläkeläisille?
Vanhuuseläkkeellä saa työskennellä vapaasti ilman huolta bruttoeläkkeen leikkaantumisesta. Palkkatulo vaikuttaa kuitenkin eläkkeiden verotukseen, koska kuten työtulot, myös eläketulot ovat tyypillisesti ansiotuloja ja ne verotetaan yhdessä progressiivisesti.
Suuremmat yhteenlasketut ansiotulot johtavat lähtökohtaisesti korkeampaan veroprosenttiin, jolloin käteen jää pienempi osuus bruttotuloista.
Suomessa progressio on jyrkkä ja marginaaliverot korkeita jo melko matalilta tulotasoilta alkaen.
Esimerkiksi 30 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan tulojen nousu 1 000 eurolla kasvattaa käytettävissä olevaa tuloa noin 600 euroa, koska verojen ja maksujen nousu vie 40 prosenttia tulojen muutoksesta (tätä kutsutaan marginaaliveroksi).
Eläkkeellä marginaalivero voi tulla näkyvämmäksi, koska eläke muodostaa varman tulotason, jonka päälle ansaittavien tulojen vaikutus veroihin on oleellinen arvioitaessa, paljonko lisätulosta lopulta jää käteen.
Myös eläkeläisen palkkatuloja varten hankitun verokortin prosentit kertovat havaittavasti marginaaliveroista. Verokortti hoitaa ennakonpidätystä, joten sen prosentista ei voi kuitenkaan ihan suoraan päätellä, paljonko palkka loppupeleissä lisää käteen jäävää tuloa.
Kun marginaaliverot ovat tyypillisesti Suomessa 30–50 prosentin luokkaa, moni eläkkeensaaja ei välttämättä ole kokenut työntekoa tarpeeksi kannustavaksi, jos se ei ole enää välttämätöntä elannon kannalta.
Työssäkäyvän eläkeläisen veroprogressiota loiventaa kuitenkin seuraavat yksityiskohdat sekä viimeaikaiset muutokset, joiden myötä työnteosta jää aiempaa suurempi osuus käteen:
- eläkkeellä työssä käyvä hyötyy sekä palkkaan, että eläkkeeseen kohdistuvista vähennyksistä,
- iän karttuessa myös palkasta perittävät sosiaalivakuutusmaksut kevenevät,
- työtulovähennystä on korotettu ja laajennettu viime vuosina,
- 65 vuotta täyttäneiden palkkaverotusta keventää vielä erikseen työtulovähennyksen ikäkorotus,
- korkeimpia marginaaliveroja alennettiin selvästi vuodesta 2026 alkaen, mikä paransi kaikkein suurituloisimpien eläkkeensaajien kannustimia.
Osuvana anekdoottina voi pitää sitä, että mikäli alle 3 000 euron kuukausieläkettä ansaitseva tuloveroja maksava eläkkeensaaja ottaa vastaan vaikkapa keikka- tai hallitustyön, josta saa 1 000 euron palkan vuoden aikana, hänen käytettävissä olevat tulonsa kasvavat hieman yli tuhannella eurolla. Eli ikään kuin verottaja maksaisi pientä bonusta palkan päälle, kun maksettavat verot jopa pienenevät aiemmasta!
Suuremmilla palkoilla ja eläketasoilla marginaalivero kääntyy toki selvästi positiiviseksi, mutta jää silti monia muita väestöryhmiä matalammaksi.
Rahalliset kannustimet lisätulojen hankkimiseksi ovatkin lähtökohtaisesti paremmat kuin palkansaajilla, tai työttömillä ja opiskelijoilla, joilla myös tuet leikkaantuvat palkkatulojen kasvaessa.
Jos eläkeläisellä on vetoa ja halua työmarkkinoille, verotuksesta sen ei siis enää pitäisi olla entisessä määrin kiinni.
Mutta ansaituista eläkepäivistäkin saa nauttia hyvällä omallatunnolla työstä vapaana. Työikäisten työttömyys kun myös nyt vaikuttaa olevan työvoimapulaa suurempi ongelma.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Katso tarkemmin: Eläkkeensaajan palkkatulojen verotus
Kokeile laskurilla, miten eläkkeellä saatu palkkaa vaikuttaa veroihin (Veronmaksajien jäsenille)
Kommentoi