Vihreä ja halpa sähkö on houkutellut Suomeen datakeskuksia, jotka kuluttavat sähköä merkittävästi. Julkisessa keskustelussa on pyritty hahmottamaan datakeskusten tuottamaa nettohyötyä kansantaloudelle.
Datakeskus kuluttaa kotimaista resurssia (sähköä), mutta Suomen ja suomalaisten saamat hyödyt ovat epävarmempia. Joidenkin arvioiden mukaan bkt:tä ja työllisyyttä nostava vaikutus jää pieneksi, ja hyödyt ovat lähinnä kiinteistöverotuloja kunnille.
Veronmaksajan kannalta tärkeä seikka on jäänyt vähemmälle huomiolle: miten halpa ja vihreä sähkö on saatu aikaan. Suomessa on tuettu uusiutuvan energian tuotantoa valtion talousarvion eli budjetin kautta. Tuulivoiman tuotanto ei siis ole syntynyt Suomeen puhtaasti markkinaehtoisesti vaan valtion tukemana.
Valtion vuoden 2026 talousarviossa uusiutuvan energian tuotantotukeen varattiin noin 240 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verovaroista maksetaan tukia uusiutuvaa energiaa tuottaville sähköyhtiöille, jos sähkön hinta alittaa tietyn rajan.
Suurin osa rahasta menee aiemmin tehdyistä tuulivoimantuotantosopimuksista aiheutuviin kuluihin, mutta myös esimerkiksi biokaasun tuotantoa tuetaan. Valtion tilinpäätöksistä käy ilmi, että uusiutuvan energian tuotantotuen toteutuneet kustannukset ovat olleet vuosina 2011–2025 noin 2,1 mrd. euron luokkaa käyvin hinnoin.
Uusiutuvan energian tuotantotuen alkuperäinen tarkoitus on ollut ymmärrettävä: Tarkoituksena oli vuonna 2010 säädetyn lain (1396/2010) mukaan ”edistää sähkön tuottamista uusiutuvilla energialähteillä ja näiden energialähteiden kilpailukykyä sekä monipuolistaa sähkön tuotantoa ja parantaa omavaraisuutta sähkön tuotannossa.”
Tässä onnistuttiinkin. Tilastokeskuksen mukaan 95 % Suomessa tuotetusta sähköstä oli fossiilitonta vuonna 2024 sisältäen ydinvoiman. Tuulivoiman tuotanto on puolestaan kasvanut lain säätämäisen jälkeen lähes nollasta noin neljäsosaan koko Suomen sähköntuotannosta.
Suomalaiset eivät kuitenkaan tule saamaan täyttä hyötyä halvasta ja uusiutuvasta sähköstä, kun markkinoille tulee uusia sähkön suurkuluttajia, kuten datakeskuksia. Kun kysyntä nousee, myös pörssisähkön hinta nousee etenkin kylminä talvipäivinä ja niissä tilanteissa, joissa tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta. Korkeammat hinnat heijastuvat lopulta kotitalouksien sähkölaskuun.
Näin syntyy erikoinen kaksoislasku. Ensiksi veronmaksaja maksaa uusiutuvan energian tukia valtion budjetin kautta. Toiseksi sama ihminen maksaa sähkölaskussaan korkeampaa markkinahintaa, kun datakeskusten kasvava kulutus nostaa sähkön hintatasoa.
Käytännössä kansalainen maksaa vihreästä sähköstä kahdesti. Myös tämä olisi syytä huomioida, kun arvioidaan datakeskusten tuottamia nettohyötyjä
Suvi Kangasrääsiö
Kommentoi