Suomen talouden heikko kasvu on puhuttanut jo vuosia. Keskustelussa vilahtelevat milloin kuluttajien varovaisuus, milloin yritysjohtajat tai tullit. Selitykset vaihtelevat, mutta harvemmin pysähdytään peruskysymyksen äärelle: Mitä talouskasvu itse asiassa tarkoittaa?
Vastaus löytyy avaamalla bruttokansantuotteen, eli bkt:n, käsite.
Talouskasvu tarkoittaa bkt:n kasvua
Kun puhutaan talouskasvusta, tarkoitetaan reaalisen bruttokansantuotteen (bkt) kasvua. Talouskasvu on täsmällinen tilastollinen käsite.
Bkt voidaan määritellä kolmella tavalla, jotka ainakin teoriassa tuottavat saman lopputuloksen:
- Lopputuotemenetelmä (kysyntälähestymistapa)
bkt = kulutus + investoinnit + vienti – tuonti - Arvonlisäysmenetelmä (tuotantolähestymistapa)
bkt = toimialoittain summattu bruttoarvonlisäys + tuoteverot – tuotetukipalkkiot - Tulomenetelmä
bkt = palkat + voitot + tuotannon ja tuonnin verot − tukipalkkiot
Kaikki nämä tavat ovat yhtä oikein, mutta käytännössä suomalaisessa talouskeskustelussa bkt:tä tarkastellaan lähes aina kysyntälähestymistavan kautta. Syynä lienee se, että kysyntäerien avulla on helppo liittää yksittäiset päätökset, kuten kuluttaminen tai investoiminen, koko talouden kokonaiskysyntään.
Samalla kysyntälähestymistavan näkökulma kuitenkin ohjaa ajattelemaan taloutta ennen kaikkea ostopäätösten kautta. Tämä ei välttämättä ole paras tapa ymmärtää talouskasvun ydintä.
Arvonlisäysmenetelmä: tuotannossa syntyvä lisäarvo
Arvonlisäysmenetelmä tarjoaa usein kysyntälähestymistapaa intuitiivisemman näkökulman.
Kansantalouden tilinpidon kansainvälisen standardin (System of National Accounts, 2008, s. 34) mukaan bkt määritellään näin:
”Peruslähtökohdaltaan bkt perustuu arvonlisän käsitteeseen. Bruttoarvonlisäys on tuotoksen ja välituotekäytön välinen erotus. Bruttokansantuote (bkt) on kaikkien kotimaisten tuottajayksiköiden bruttoarvonlisäysten summa, johon lisätään se osa (mahdollisesti koko määrä) tuotekohtaisista veroista ja josta vähennetään tuotekohtaiset tuet, joita ei ole sisällytetty tuotoksen arvostukseen.”
Tai vielä tiiviimmin:
Tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen määrä vastaa bruttokansantuotetta (SNA, 2008, s. 2).
Bkt on siis maan rajojen sisällä tuotetun arvonlisäyksen, eli tuotetun lisäarvon, summa. Arvonlisä syntyy, kun tuotoksen arvosta vähennetään tuotannossa käytettyjen välituotteiden arvo.
Toisin sanoen: pelkkä tavaroiden ja palveluiden myynti ei vielä kasvata taloutta. Ratkaisevaa on se, kuinka paljon uutta arvonlisää myytävien tuotteiden tuotantoprosessissa syntyy.
Yritystasolla tämä ajatus on selkeä. Kun yritys vähentää liikevaihdostaan materiaalien ja palveluiden ostot, se pääsee jalostusarvoon. Kansantalouden tilinpidossa jalostusarvoa vastaavaa käsitettä kutsutaan bruttoarvonlisäykseksi, jotka summaamalla päästään bkt:hen. Kun yritys vähentää jalostusarvosta palkat ja poistot, jäljelle jää liikevoitto tai -tappio.
Miksi Suomen talous ei kasva?
Bkt:n arvonlisäysmenetelmän määritelmän kautta ilmaistuna vastaus on:
Suomen talous ei kasva, koska Suomessa tuotetun arvonlisän määrä ei kasva.
Tuotantoa kyllä on. Mutta kokonaisuutena tuotantoprosesseissa syntyvä uusi arvo ei juuri kasva. Suomen kansalaisten määrään suhteutettu tuotettu arvonlisä (bruttoarvonlisä per capita) ei ole vieläkään saavuttanut sitä tasoa, jolle päästiin ennen finanssikriisiä.
Mitä tästä seuraa?
Bkt:n määritelmästä seuraa varsin selkeä johtopäätös: jos talouskasvua halutaan, on tuotettava enemmän lisäarvoa tuovia tuotteita muille ja saatava ne myös myytyä joko kotimaassa tai ulkomaille.
Koska talouskasvu on määritelmällisesti toimintaa, sitä ei voi saavuttaa odottamalla. Siten mediassa esiintyvät otsikot, kuten ”talouskasvua odotetaan ensi vuonna” ja ”talouskasvu siirtyy” voivat jossain määrin johtaa harhaan. Talouskasvua ei tulisi kuvata sääilmiön tavoin. Talouskasvu syntyy tekemisen kautta: luomalla uutta arvoa kehittämällä tuotantoa ja tekemällä parempia tuotteita, jotka kelpaavat markkinoilla oleville ostajille.
Suvi Kangasrääsiö
Kommentoi