veronmaksajat.fi

Tekoälybuumissa lapion­myyjät ovat toistaiseksi rikastuneet kullan­kaivajia enemmän

Topias Kukkasniemi
Topias Kukkasniemi

Kestävä vauraus

Topias Kukkasniemi on Mandatumin täyden valtakirjan asiakassalkkujen seniorisalkunhoitaja, jota kiinnostaa etenkin maailmantalous ja vastuullinen sijoittaminen. Intohimoinen kestävyyslajien harrastaja, jolle myös vaurastuminen on maraton.

Kun Kalifornian kultakuume 1850-luvulla oli kiivaimmillaan, tuhannet ihmiset lähtivät tavoittelemaan äkkirikastumista. Vain harva lähtijöistä osui kultasuoneen ja rikastui, mutta taustalla moni teki sievoisen tilin myymällä kullanetsijöille majoituspalveluita, lapioita, hakkuja ja muita välttämättömiä tarvikkeita.

Yksi heistä oli Levi Strauss, jolla oli yksinkertainen liikeidea: myydä kullankaivajille kestäviä työvaatteita. Sittemmin miehen perustama yritys on myynyt muutaman farmarihousuparin myös muille kuin mainareille.

Kullankaivajat ottivat riskin, lapionmyyjät keräsivät varman kassavirran.

Tekoälymurroksen dynamiikka on tähän asti ollut samankaltainen. Murros ei ole mahdollinen ilman tehokkaampaa laskentatehoa. Tästä syystä hyötyjien joukossa ovat olleet erityisesti muistisirujen ja datakeskuksiin tarvittavien puolijohteiden valmistajat, kuten NVIDIA, SK Hynix ja TSMC.

Myös energiaa tarvitaan aiempaa enemmän. Siispä voittajien joukkoon ovat kuuluneet myös energiainfrastruktuuria rakentavat yhtiöt.

Sen sijaan tekoälysovelluksia kehittävät yhtiöt, kuten OpenAI ja Anthropic, eivät ole vielä onnistuneet kääntämään toimintaansa voitolliseksi, eikä osa niistä todennäköisesti koskaan onnistukaan. Vastaavasti suuret teknologiayhtiöt, kuten Microsoft ja Meta, ovat tänä vuonna kasvattaneet velanottoaan huomattavasti rahoittaakseen massiiviset investoinnit tekoälyinfrastruktuuriin.

Tämä kaikki asettaa sijoittajan nyt uudenlaisen haasteen eteen. Tekoälymurroksen lapionmyyjät on ollut suhteellisen helppoa tunnistaa. Muistisirujen kysynnän ylittäessä tarjonnan se on ollut kaikki, mitä sijoittajan on tarvinnut tehdä onnistuakseen.

Tulevaisuudessa kultasuoneen osuvien yhtiöiden tunnistaminen on monin verroin vaikeampaa. Kultaa etsitään vielä, mutta lapiot myydään loppuun nyt.

Kun infrastruktuuri valmistuu, voittajat vaihtuvat

Teknologisessa murroksessa ensimmäiset hyötyjät ovat monesti infrastruktuurin rakentavat yhtiöt. Tyypillisesti infrastruktuurista tulee kuitenkin ajan myötä enemmän tai vähemmän bulkkia ja merkittävin arvonlisä syntyy niissä yhtiöissä, jotka onnistuvat rakentamaan infrastruktuurin avulla sovelluksia ja palveluita. Historiasta löytyy tästä useita esimerkkejä.

Vuosituhannen vaihteen kurssiraketti Ciscon osakekurssin kehitys on ollut vaatimattomampaa viimeiset 25 vuotta. Reitittimistä tuli bulkkitavaraa.

Teleoperaattorit puolestaan ovat tällä vuosituhannella alkaneet tarjota myös mediasisältöjä, koska perusbisnes ei ole ollut mitään varsinaista kullanhuuhdontaa.

Vastaavasti Internetin vallankumouksen suurimmat voittajat ovat olleet yllättäviä. Kukapa olisi arvannut, että piskuinen Google kaappaa markkinan Yahoo!:n ja AltaVistan kaltaisilta, ylivoimaisilta hakukoneilta? Tai että reilusti tappiollisesta Amazon-kirjakaupasta tulisi yksi maailman suurimmista yhtiöistä?

Tekoälymurroksessa suurimmat voittajat saattavat olla nykyisiä pelureita tai vielä tällä hetkellä tuntemattomia nimiä. Voittajia saattaa löytyä esimerkiksi tällä hetkellä hyljeksityltä ohjelmistoalalta, sillä tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa edellyttää datan saamista järjestykseen ja todennäköisesti erikoistumista asiakkaan toimialaan.

Toinen mahdollisuus on, että tuottavuushyödyt jakautuvat laajasti talouteen. Näin kävi maailman sähköistyessä vaiheittain 1800-luvun lopulta 1900-luvun lopulle. Taloushistorioitsija Paul A. David osoitti, että sähköistymisen tuottavuushyödyt konkretisoituivat vasta vuosikymmenien aikana sähköverkon rakentamisesta. Tehtaat sähköistyivät ensin, kodinkoneet yleistyivät vasta parin vuosikymmenen viiveellä. Sähköntuottajat taas ovat jo vuosikymmeniä olleet oppikirjaesimerkki bulkkituottajista. Hyödyt eivät kasautuneet sähköyhtiöille vaan sähkön käyttäjille.

Myös tekoälyn hyödyt saattavat valua laajasti esimerkiksi teollisuuteen, logistiikkaan, lääkekehitykseen tai terveysteknologian yhtiöille, jotka pystyvät nopeuttamaan tuotekehitystään ja automatisoimaan tuotantoaan.

Miten sijoittajan sitten kannattaisi positioitua tekoälyn seuraavaan aaltoon? Koska voittajien ennakoiminen on haastavaa, ei kannata yrittää arvata sitä, kuka osuu kultasuoneen.  

Järkevämpää on pyrkiä tunnistamaan niitä toimialoja, jotka mahdollisesti kuuluvat murroksen hyötyjiin, ja sijoittaa niihin laajasti hajauttaen. Tällöin vaskooliin osuu varmemmin myös kultahippuja.  

Topias Kukkasniemi

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit