Alisa Vainio on omien sanojensa mukaan ”keskinkertaista vähän parempi juoksija”. Samaan kannattaa pyrkiä jokaisen sijoittajan, sillä pitkällä matkalla ero keskinkertaisen ja vähän keskinkertaista paremman välillä on merkittävä, kuten tuore Euroopan mestari sunnuntaina todisti.
Sijoittamisesta puhutaan usein maratonina. Tällä viitataan tyypillisesti siihen, että ajan kuluessa sijoittaja pääsee hyötymään talouden kasvusta. Talouden kasvaessa yritysten tulokset kasvavat, ja vaikka lyhyellä aikavälillä osakekurssit poukkoilevat arvaamattomasti, pitkällä aikavälillä ne myötäilevät tuloskasvua ja osakemarkkinan trendi on nouseva. Mitä pidempi sijoitusaika, sitä epätodennäköisempää on jäädä tappiolle hyvin hajautetulla salkulla.
Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, että antaa ajan kulua. Sijoittamista voi ajatella myös sarjana päätöksiä. Joka hetki sijoittajalla on kolme vaihtoehtoa: voi ostaa, myydä tai olla tekemättä mitään. Koska tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, osa päätöksistä osoittautuu väistämättä vääriksi.
Ennustaminen on itse asiassa niin vaikeaa, että parhaatkin sijoittajat osuvat oikeaan vain hiukan useammin kuin kolikkoa heittämällä. Tästä syystä sijoittajan kannattaa mieluummin tehdä useita pieniä päätöksiä kuin muutamia isoja. Vähän keskimääräistä parempi riittää, kunhan prosessi on toistettavissa ja se toistetaan riittävän monta kertaa.
Käytännössä tämä tapahtuu seuraavien periaatteiden avulla:
Riittävä määrä erilaisia sijoituskohteita: kun salkku on hajautettu useampaan eri sijoituskohteeseen ja niiden painot ovat järkevät, yksittäinen epäonnistuminen ei kaada kokonaisuutta. Sijoituskohteiden tulee olla keskenään erilaisia ja sijoittajan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei salkussa ole tiedostamattomia keskittymiä tietynlaisiin yhtiöihin.
Esimerkiksi hajauttaminen useampaan teknologiayhtiöön ei käytännössä riitä, sillä teknologiayhtiöillä on usein samat arvoajurit. Käytännössä riittävästi hajautetussa salkussa on aina sijoituskohteita useilta eri toimialoilta ja eri maantieteellisiltä markkinoilta.
Ajallinen hajautus: position ostaminen ja myyminen osissa vähentää ajoitukseen liittyvää riskiä. Halvalta vaikuttava ostokohde voi halventua vielä lisää, ja usein kurssinousu jatkuu vielä senkin jälkeen, kun sijoituskohde alkaa näyttää jo kalliilta. Tästä syystä muutokset salkkuun kannattaa tehdä mieluummin asteittain kuin kertarysäyksellä.
Näillä periaatteilla rakennettu ja hoidettu salkku ei todennäköisesti koskaan ole tuottokärjessä lyhyellä aikavälillä. Lyhyillä ajanjaksoilla tuottokärkeen nousevat usein salkut, jotka ovat ottaneet paljon riskiä ja onnistuneet sijoittamaan kurssiraketteihin. Näiden onnistujien vastapainona pahnanpohjimmaisena on vastaavasti salkkuja, jotka ovat panostaneet vahvasti heikoimmin tuottaneisiin sijoituskohteisiin. Monesti eilisen voittajat ovat kuitenkin huomisen häviäjiä. Esimerkiksi puolijohdeyhtiöihin sijoittavat rahastot ovat tänä vuonna ehtineet olla jo molemmissa päissä taulukkoa: keväällä kärjessä ja kesä-heinäkuussa peränpitäjinä.
Haasteena on, että kukaan ei onnistu jatkuvasti valikoimaan salkkuunsa seuraavia kurssiraketteja. Tästä syystä tasaisen tylsästi hiukan keskimääräistä paremmin suoriutuva salkku nousee pitkällä aikavälillä nopeita pikavoittoja tavoittelevien ohi.
Eihän sprintterikään voita maratonia, vaikka on maratoonaria nopeampi.
Kommentoi