Ensin osakesäästötili oli menestys, kun se ilmestyi veroetuineen suomalaispankkien ja varainhoitajien valikoimaan kuutisen vuotta sitten. Sittemmin aktiivisten tilien määrä on jämähtänyt noin neljännesmiljoonaan, eivätkä alan toimijatkaan vaikuta kovin innostuneilta koko tuotteesta.
Yleisenä syynä Suomen mallin latteuteen pidetään osakesäästötilin rajaamista pelkästään suoriin osakesijoituksiin. Talletuskaton tuplaaminen 100 000 euroon pari vuotta sitten oli sekin laiha lohtu.
Esimerkiksi Ruotsissa vastaavalle säästötilille voi tallettaa muun muassa rahasto-osuuksia eikä varsinaista talletuskattoa ole. Inget tak!
Juuri sijoitusrahastot kuuluisivat Suomenkin elinkeinoelämän mielestä ehdottomasti osakesäästötilin sijoituskohteisiin.
Finanssiala on lobannut poliittisia päättäjiä laajennuksen taakse teettämällä Etlalla (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) tutkimuksen sen kustannuksista. Selvityksen mukaan muutoksen aiheuttama verotulojen menetys valtiolle olisi vain muutaman miljoonan vuodessa.
Veroeuroina kyse on siis marginaalisesta summasta, mutta tämä ei välttämättä rauhoita julkisen talouden tilasta huolehtivia ministereitä. Vastuu- eli elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) meni jopa keväällä väläyttämään pörssinoteerattujen rahastojen eli etf:ien sallimista osakesäästötileille tavallisten sijoitusrahastojen sijaan.
Tämä ajatus vasta saikin kupin nurin Helsingin finanssilinnakkeissa. Etf-liikkeellelasku kun on perinteisesti kansainvälisten varainhoitojättien taskussa, joiden syövereihin ei tuottoja haluttaisi menettää.
Globaalilla peitollaan Blackrockit ja kumppanit pystyvät rakentamaan jopa tuhansien yritysten teemakohtaisia sijoituskokonaisuuksia, esimerkiksi toimialan tai teknologiamurroksen pohjalta. Samalla etf:ien kulut piensijoittajalle pysyvät matalammalla kuin lähisukua olevissa indeksirahastoissa.
Mikään ei tietenkään estä kotimaisia pankkeja ja varainhoitajia lähtemästä etf-markkinoille omilla tuotteilla nykyisen jakelijaroolin sijaan. Paitsi tietysti rakkaisiin sijoitusrahastoihin verrattuna pienemmät katteet ja hyperkilpailu.
Itse asiassa Helsingin pörssissä on ollut kaupan jo kohta 25 vuotta piskuinen Seligson & Co:n OMX Helsinki 25 – ETF, joka seuraa tunnollisesti samannimistä indeksiä.
Uusin avaus tulee Nordnetiltä, joka alkaa ensi vuonna tarjota alustallaan kokonaista sarjaa etf-rahastoja. Yhtiön asiakkaiden sijoitukset etf:iin kasvoivat jo viime vuonna nopeammin kuin perinteisiin rahastoihin.
Osakesäästötilin avaaminen etf:ille tarkoittaisi niiden lopullista läpimurtoa piensijoittajien tietoisuuteen. Eikä yhdistelmä suorien osakesijoitusten kanssa olisi huono.
Etf-rahasto on luonteeltaan osakepoimintaa pitkäjänteisempi sijoituskohde, samalla kun sen sisältö on yhtä läpinäkyvä. Rahaston jokainen omistus on helposti piensijoittajankin tarkastettavissa.
Likviditeettiä tuo puolestaan se, että etf:llä käydään kauppaa osakkeen tapaan koko pörssipäivän ajan. Perinteisessä osake-, korko- tai yhdistelmärahastossa osuuden arvo määrittyy kerran päivässä.
Etf:ien monipuolisuus, edullisuus ja luovuus niiden rakentamisessa ovat jo muuttaneet sijoitusmarkkinaa pysyvästi. Osa alan toimijoista on siihen valmis, osalla on vielä tekemistä.
Antti Oksanen
Kommentoi