Pitkä on ollut suomalaisen kuluttajan ja yrityksen korpitaival. Viime vuodet ovat tarjoilleet kotitalouksille sokkia toisen perään, ja monenmoiset haasteet Saksan talouden ahdingosta ja Kiinan ongelmista aina Trumpin aloittamaan kauppasotaan ovat kiusanneet suomalaisia vientiyrityksiä.
Käännettä on odotettu kuin kuuta nousevaa, ja niin monta kertaa on jo petytty, että osa lienee luopunut toivosta. Käänteen merkit ovat kuitenkin ilmassa. Listaan tässä läpi viisi valonpilkahdusta, jotka valavat uskoa siihen, että menemme kohti parempia aikoja.
1. Teollisuuden vire on paranemassa
Teollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna. Voimakkainta elpyminen on ollut metalliteollisuudessa, kun taas kemianteollisuuden alkuvuoden vahva vire näyttää syksyn mittaan taittuneen. Paperi- ja selluteollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet selvästi hitaammin, mutta nekin ovat nousseet viime vuodesta.
Toinen merkittävä positiivinen merkki on lomautettujen määrän lasku teollisuudessa. Esimerkiksi kirvesmiehiä, rakennuspuuseppiä ja talonrakentajia on lomautettuna vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautustarpeiden väheneminen heijastelee sekin tilauskantojen elpymistä.
2. Helsingin pörssi päihittää jopa S&P500-indeksin
Toinen positiivinen signaali on osakemarkkinoiden elpyminen. Helsingin pörssiä totuttiin viime vuosina pitämään ikuisena perässähiihtäjänä, mutta tänä vuonna osat ovat kääntyneet.
Pitkään Novo Nordiskin menetyksellä ratsastanut Kööpenhaminan pörssi on tänä vuonna korjannut tuntuvasti alaspäin. Helsingin pörssin kokonaistuottoindeksi on sen sijaan noussut vuoden alusta jopa 28 prosenttia ja päihittää tällä suorituksellaan myös Yhdysvaltojen S&P500 -indeksin.
Osakemarkkinat tyypillisesti katsovat tulevaisuuteen, joten Helsingin pörssin elpyminen kertoo sijoittajien luottamuksen vahvistumisesta suomalaiseen yrityssektoriin. Ja vaikka teollisuutemme ja vientisektorimme rakennetta on joskus parjattu sen yksipuolisuudesta, nykyolosuhteissa siitä saattaa olla jopa etua.
Sijoittajat ovat enenevässä määrin huolissaan teknologiayhtiöiden kyvyistä lunastaa niihin kohdistuvat odotukset. Tekoälypörssikuplan puhkeamista pelätään enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Toisin kuin 2000-luvun alussa, jolloin Suomi oli Nokian varassa, tällä kertaa teknokuplan puhkeaminen ei suoraan iskisi Suomeen.
3. Asuntomarkkinoilla käänteen merkkejä
Asuntomarkkinoiden käänne olisi ratkaiseva koko Suomen talouden kannalta. Asuinrakentamisen investointien alamäki selittää yli 80 prosenttia kaikkien kiinteiden investointien laskusta kuluneen kolmen vuoden aikana. Vastaavasti käänne asuinrakentamisessa ajaisi investoinnit merkittävään kasvuun.
Asuntomarkkinoillakin on jo merkkejä paremmasta. Uusia asuntolainoja on nostettu enemmän jo kesästä 2024 lähtien ja myös asuntokauppojen lukumäärä on palautunut jo lähelle vuoden 2018 tasoja.
Koska uudistuotantoa rakennettiin nollakorkoaikana niin paljon, uusia asuntoja on yhä paljon myymättä, mikä viivästyttää hintojen nousukäännettä. Ensi vuoden aikana kuitenkin myös hinnat kääntyvät nousuun.
Kaikki keskeiset rakentamisen indikaattorit – luvat, asuntojen aloitukset ja valmistuneiden asuntojen lukumäärä – matelevat likimain 90-luvun lamavuosien tasolla. Tuolloin Suomen väkiluku oli noin puoli miljoonaa nykyistä pienempi. Kun lopulta asuntomarkkina elpyy, etenkin kasvukeskuksissa on edessä myös asuntopula.
4. Kuluttajien luottamus elpyy vähitellen
Kuluttajien luottamus on kiistatta elpynyt toivottua hitaammin. Korkotason lasku ja reaaliansioiden nousu eivät nekään ole riittäneet palauttamaan kuluttajien luottamusta normaalille tasolle, koska huoli työpaikan menettämisestä painaa yhä ja hillitsee etenkin isoja hankintoja.
Nyt näemme kuitenkin merkkejä etenkin teollisen aktiviteetin virkoamisesta, ja uskomme myös työmarkkinan kääntyvän ensi vuonna parempaan. Kohentunut työllisyystilanne yhdessä reaaliansioiden jatkuvan kasvun kanssa tukee kuluttajien luottamusta entisestään, ja yksityinen kulutus kasvaa.
5. Etenkin iäkkäillä olisi varaa kuluttaa
Viime vuosina kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut ja talletuskanta on myös reaalisesti kääntynyt nousuun. Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaiset tekivät syyskuussa 2025 nettomääräisesti eniten uusia sijoituksia kotimaisiin sijoitusrahastoihin mittaushistorian aikana. Talletukset ja sijoitusvarallisuus kuitenkin painottuvat iäkkäämpiin väestöryhmiin, kun taas alle 50-vuotiaat kokevat ylipäätään rahatilanteensa huonommaksi kuin vanhemmat ikäryhmät.
Myös nuorempien työikäisten uskon tulevaan täytyy vahvistua, jotta ihmiset rohkaistuvat kuluttamaan. Siihen tarvitaan käänne työmarkkinoilla.
Viime vuosina monet suuret hankinnat ovat olleet jäissä. Moni on saattanut jäädä vanhaan asuntoonsa, vaikka se ei enää vastaisi tarpeita. Suomen autokantakin on vanhentunutta. Patoutunutta kysyntää siis on, ja siksi vauhti voi lopulta kiihtyä kovemmaksi kuin nyt arvaammekaan.
Minna Kuusisto
Kommentoi