Euroopan investointipankin (EIB) tuoreessa kyselyssä kartoitettiin eurooppalaisten yritysten tekoälyn käyttöä. Kun yrityksiltä kysytään, missä määrin ne ovat ottaneet generatiivista tekoälyä käyttöön, Suomi erottuu edukseen. Sinivalkoiset värit nimittäin johtavat rankingia: Suomessa jopa 66 prosenttia yrityksistä on ottanut tekoälyn käyttöön.
Siihen hyvät uutiset pitkälti loppuvatkin. Kokonaisuutena Eurooppa on valitettavasti selvästi takamatkalla tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Yhdysvalloissa tekoälyä käytetään Eurooppaa laajemmin muun muassa asiakaspalvelussa, sisäisissä prosesseissa, markkinoinnissa ja myynnissä sekä henkilöstöhallinnossa.
Kiinalaisyrityksiä ei EIB:n vertailusta löydy, mutta tiedetään, että Kiinassa teknologinen kehitys etenee suurin harppauksin. Kysymys kuuluukin, onko Kiinasta Yhdysvaltojen haastajaksi?
Samaan aikaan Eurooppa pyrkii kuromaan muiden suurvaltojen etumatkaa kiinni. Mutta keskitytäänkö Suomessa oikeisiin asioihin, jotta tekoälyn mahdollisuudet saadaan valjastettua talouskasvuksi?
Yhdysvalloilla on suurimmat muskelit, mutta tilanne saattaa olla muuttumassa
Jos puhutaan puhtaasti resursseista, Yhdysvaltojen etumatka on melkoinen. Yhdysvallat on varmistanut itselleen pääsyn maailman kehittyneimpiin siruihin ja onnistunut rakentamaan tekoälyekosysteemin, jonka eri palaset tukevat toisiaan. Kiina taas kärsii ennen kaikkea Yhdysvaltojen asettamista korkean teknologian vientirajoituksista, jotka rajoittavat sen pääsyä korkeimman laadun mikrosiruihin.
Yhdysvalloilla on käytössään myös maailman johtavat osaajat – tutkijat ja innovaattorit. Maassa on perinteisesti panostettu korkeaan koulutukseen ja tutkimukseen, mutta Trumpin valtakaudella muutoksen tuulet puhaltavat.
Jos ja kun yliopistojen itsenäisyyttä rajoitetaan, tai maahanmuuttokriteerejä kiristetään, onko Yhdysvallat enää samaan tapaan houkutteleva kohde lahjakkaimmille opiskelijoille ja terävimmille tutkijoille? Jos ei, niin miten käy teknologisen kehityksen tulevaisuudessa?
Samaan aikaan Kiina kasvattaa uusia osaajia, joiden työmoraali on korkealla. Kiinan talouden rakennemuutos on tarkoittanut sitä, ettei korkeakoulutetun työllistyminen hyvään ammattiin ole enää itsestäänselvyys. Ne, jotka saavat mahdollisuuden maan kasvavalta teknologiasektorilta, ovat todennäköisesti motivoituneita ja ahkeria.
Rahoituksen suhteen Yhdysvallat on perinteisesti ollut vahva, sillä maassa on vahva startup-kulttuuri ja vakiintunut alkuvaiheen yritysten rahoitusekosysteemi. OpenAI, Amazon, Google, Microsoft ja Meta ovat kaikki maailman johtavia, amerikkalaisia yrityksiä. Kiina tosin tulee tässäkin kovaa perässä Tencentin, Alibaban ja Deepseekin voimin.
Valtava väestö ja keskusjohtoinen hallintomalli Kiinan vahvuudet
Kiinalla on teknologiakilpailussa myös kilpailuetunsa suhteessa Yhdysvaltoihin. Tärkein niistä on skaalaetu datan keräämisessä ja hyödyntämisessä. Kiinan väestö on neljä kertaa suurempi kuin Yhdysvaltojen.
Suosituimpien sovellusten kuten Tiktokin tai Wechatin käyttäjämäärät ovat pelkästään kotimaassa niin valtavia, ja käyttäjien antama tieto on valtavan hyödyllistä algoritmien ja sovellusten jatkokehittämisen kannalta. Yhdysvalloilla datan käyttöön liittyy enemmän haasteita myös Kiinaa kireämmän sääntelyn vuoksi.
Keskusjohtoista hallintomallia ei ole länsimaissa totuttu pitämään merkittävänä mahdollisuutena talouskasvun kannalta, mutta teknologiakilpailussa se saattaa kääntyä Kiinan eduksi. Kiinalla on pitkät perinteet aktiivisessa teollisuuspolitiikassa, ja keskushallinnon painopiste on viime vuosina siirtynyt selvästi asuntorakentamisen ja infrastruktuurin tukemisesta korkean koulutuksen ja teknologian rahoittamiseen. Tekoälyyn kaadetaan rahaa.
Kiina nauttii myös niin sanotusta perässähiihtäjän edusta. Koska Kiinan teknologinen kehitys on pitkään ollut takamatkalla, maassa on opittu jo varhain, että kasvua voi rakentaa myös muualla kehitettyä teknologiaa käyttöön ottamalla. Kiina onkin erityisen tehokas sopeutumaan ja ottamaan käyttöön uusia teknologioita riippumatta siitä, missä ne on alun perin kehitetty.
Teknologiakilpailun voittavan hevosen ennustaminen on vaikeaa, olipa kyse sitten yksittäisestä yrityksestä tai valtiosta. Tulevaisuuden ennustaminen ylipäätään on haastavaa, mutta teknologisen kehityksen tai innovaatioiden ennakointi on käytännössä mahdotonta. Parhaimmillaankin voimme arvioida, kenellä on parhaat edellytykset.
Yhdysvallat johtaa suurvaltojen välistä teknologiakilpailua edelleen, mutta Kiina hengittää jo niskaan. Yhdysvaltojen nykyhallinnon toimet, kuten yliopistojen painostaminen ja maahanmuuton rajaaminen, saattavat kääntyä sitä vastaan, kun samaan aikaan Kiina panostaa täysillä etumatkan kiinni kuromiseen.
Miten Suomen käy?
Suomella on monella mittarilla hyvät edellytykset pärjätä tekoäly- ja teknologiakilpailussa. Meillä on korkeaa osaamista ja lupaava startup-ekosysteemi. On hienoa, että suomalaisyritykset johtavat EIB:n rankingia generatiivisen tekoälyn käyttöönotossa. Kysymys kuuluu kuitenkin, keskitytäänkö yrityksissä oikeisiin asioihin?
Suomen taloudessa on mennyt pitkään niin huonosti, ja julkisen talouden tilanne on niin heikko, että pimeää syksyä valaisee vain himmeä säästöliekki. Kotitaloudet säästävät, yritykset eivät uskalla investoida ja hallituskin sopeuttaa.
Tekoälyn potentiaalia ei kuitenkaan saada valjastettua, jos fokus on vain säästöissä. Erilaisia tekoälyratkaisuja hyödyntämällä voidaan toki tehostaa prosesseja ja parantaa työn tuottavuutta. Kasvuun tarvitaan kuitenkin jotain enemmän. Tekoälykilpailun voittaja ei ole se, joka tekee nykyiset asiat nopeammin ja tehokkaammin, vaan se, joka tekee jotain täysin uutta.
Rohkeus määrittää nyt Suomen suunnan.
Minna Kuusisto
Kommentoi