Suomen talous nojaa tällä hetkellä erityisen vahvasti ulkomaiseen kysyntään. Tavaravienti on bruttokansantuotteen eristä ainoa, jonka panos kasvuun on tänä vuonna ollut positiivinen jokaisella vuosineljänneksellä – siis kauppasodasta huolimatta.
Aasia on meille tärkeä vientimarkkina. Viisitoista prosenttia Suomen viennistä suuntautuu Aasiaan, ja esimerkiksi Turun kauppakamarin tuoreessa kyselyssä varsinaissuomalaisista vientiyrityksistä jopa 60 prosenttia tähtäsi Aasian markkinoille.
Kiinalaismedioista ainakin Global Times ja South China Morning Post ovat kirjoittaneet Suomen tuoreesta rasismiskandaalista. Kun esimerkiksi South China Morning Post tavoittaa 35 miljoonaa ihmistä, voimme pohtia, onko Suomella todella varaa tällaiseen kielteiseen julkisuuteen?
Rasismi on rasismia, vaikka voissa paistaisi
Rasistisen käytöksen nimittäminen lapselliseksi vähättelee ilmiötä. Käytös voi olla huonoa ja lapsellista ilman, että se on rasistista. Rasistinen käytös on ensisijaisesti rasistista. Sen vaikutukset ovat paljon vakavammat kuin minkä tahansa lapsellisen tai huonon käytöksen.
Ihmisarvo on jakamaton. Sen tulisi olla itsestäänselvyys jokaiselle vähintään kouluikäiselle lapsellekin. Rasismin välittömät vaikutukset näkyvät jokaisen valtaväestöstä poikkeavan arjessa: koulu- tai työpaikkakiusaamisena, hiljaisena ja näkyvänä syrjintänä, vähättelynä ja hiljentämisenä.
Mitä ajattelee suomalainen silmiään venyttävä poliitikko siitä, että hänen käytöksensä vuoksi pieni lapsi tulee päiväkodista itkien kotiin tai häntä ei huolita leikkiin?
Miten paljon vaikeampaa opettajan tai vanhemman on selittää kiusaajalle, että kiusaaminen ei ole ok, jos sitä harjoittavat julkisesti myös kansakuntamme päättäjät?
Rasismi heikentää talouden kasvupotentiaalia
Rasismi on aina yhteiskunnallinen kustannus. Etnisyyteen, ihonväriin tai uskontoon perustuva syrjintä lisää talouden tehottomuutta. Aiheesta ovat kirjoittaneet muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto ja Yhdysvaltain keskuspankin johtokunnassa istuva Lisa Cook. Lieneekö sattumaa, että juuri Cook on Trumpin hyökkäyksen kohteena?
Uutta talouskasvua voi syntyä vain uusista käsipareista tai aiempaa tuottavimmista käsipareista – toisin sanoen innovaatioista ja teknologisesta kehityksestä. Synnytyssairaalassa ei voida ennakoida, kenestä tulee propellipää eli kuka vauvoista on se, joka tulevaisuudessa tulee kehittämään uusia tuotteita ja ratkaisuja, jotka hyödyttävät meitä kaikkia.
Mitä enemmän syrjimme ihmisiä etnisyyden tai muiden synnynnäisten ominaisuuksien perusteella, sitä enemmän innovaatioita jää tekemättä ja uutta kasvua syntymättä. Ihmisissä oleva potentiaali jää pimentoon, mikä heikentää myös talouden kasvupotentiaalia.
USA:n kansallinen tiedeakatemia on lisäksi todennut, että ennakkoluulot Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmässä heikentävät mustan väestöryhmän terveyttä. Eräs tutkimus tunnisti, että mustalla amerikkalaisnaisella on jopa kolmanneksen suurempi riski kuolla sydänsairauteen kuin valkoihoisella. Rasismin vaikutukset talouteen ovatkin monisyisiä.
Viime joulukuussa aasialaisturisteja oli Suomessa enemmän kuin koskaan
Aasialaisturistien määrä Suomessa kasvoi tasaisesti pandemiaan saakka. Vuodesta 2023 eteenpäin turismi on elpynyt nopeasti.
Venäjän hyökkäyssodalla pelättiin olevan erityisen negatiivinen vaikutus aasialaisturistien määrään Suomessa, kun lentomatka Aasiasta Suomeen piteni Finnairin lopettaessa Venäjän ilmatilan käytön. Vaikutus näyttää kuitenkin jääneen lyhytkestoiseksi.
Viime vuoden joulukuussa Suomeen saapui yli 86 000 aasialaista, mikä ylittää edellisen joulusesonkihuipun vuodelta 2019, jolloin maahan saapui 80 000 aasialaisturistia. Lappi on tämänkin joulusesongin alla yksi Suomen elinvoimaisimmista alueista, ja turismin lisääntyminen on Lapin talouskasvun moottori.
Mitä mahtavat pohjoisen yrittäjät ajatella siitä, jos turistit kantavat euronsa jatkossa muualle kuin rasistiseksi miellettyyn Suomeen?
Tuore rasismiskandaali heikentää Suomen maakuvaa Aasiassa
Kiinan hidastuvasta talouskasvusta huolimatta Aasia on suomalaisyrityksille edelleen mahdollisuuksia pursuileva vientimarkkina.
Ei ole salaisuus, että monissa Aasian maissa etenkin suomalainen design on suuressa suosiossa. Suomalaisbrändit Marimekosta Iittalaan ovat jo vuosien ajan tähdänneet kasvussaan nimenomaan Aasian markkinoille. Kun kotimainen kysyntä polkee paikallaan, kasvumarkkinoiden merkitys korostuu.
Millaista on tavata japanilaisia, vietnamilaisia tai malesialaisia yhteistyökumppaneita sen jälkeen, kun suomalaisten päättäjien rasistinen käytös on ylittänyt uutiskynnyksen jopa paikallisissa medioissa? Miten moni aasialainen kuluttaja päättää olla ostamatta suomalaisia tuotteita jatkossa ja vaihtaa vaikkapa tanskalaiseen designiin?
Kuluttajaboikotit ovat trendikkäitä. Ainakin kanadalaiset ja tanskalaiset kuluttajat ovat tänä vuonna ryhtyneet boikotoimaan amerikkalaisia tuotteita Trumpin hallinnon vihamielisen politiikan seurauksena.
Ilman ulkomaista kysyntää Suomen taloudella menisi vielä nykyistäkin heikommin. Rasismin vaikutusta maakuvaan, ja maakuvan konkreettista merkitystä viennille on vaikea arvioida.
Mutta tässä taloustilanteessa; onko meillä todella varaa ottaa riski?
Minna Kuusisto
Kommentoi