Kuluttajan kannattaa olla aktiivinen, vertailla vaihtoehtoja ja perehtyä sähkösopimusten ehtoihin ennen sopimuksen tekemistä. Se ei ole pelkkää varovaisuutta, sillä sähkösopimuksen kilpailuttaminen voi tuoda jopa satojen eurojen vuotuiset säästöt.
Voiko sähköyhtiö muuttaa kiinteähintaisen toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen hintaa vain kuukauden varoitusajalla? Näin kävi vuoden 2022 sähkökriisissä ja se aiheutti monenlaisia ongelmia. Pahimmillaan moni tuli solmineeksi kalliita pitkiä määräaikaisia sopimuksia, joista ei päässyt irti.
”Tämä oli motivaationa tutkimukselle, jossa haluttiin selvittää, miten sähkösopimukset ovat kehittyneet 2020-luvulla”, tutkimusohjaaja Jan Jääskeläinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) kertoo.
Kyseessä on KKV:n ja Energiaviraston keväällä 2026 valmistunut yhteistutkimus sähkön vähittäismarkkinoista. Jääskeläinen nostaa kiinnostavimmaksi tutkimustulokseksi sopimustarjonnan monipuolistumisen.
”Markkinoille on tullut paljon uudenlaisia sopimuksia, ja kuluttajat ovat niistä tietoisempia. Toisaalta iso joukko kuluttajia ei kilpailuttanut sopimuksiaan lainkaan.”
Kilpailuta, mutta varo heräteostoksia
Tutkimuksessa sähkösopimusten hintaeroja tarkasteltiin ajanjaksolla 1.8.2024–31.7.2025. Esimerkkikohteena oli sähkölämmitteinen pientalo, jonka sähkönkulutus oli 10 000 kWh vuodessa.
Kaikkein eniten maksoivat ne kuluttajat, joiden vanha määräaikainen sopimus oli päättynyt ja muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi kiinteähintaiseksi sopimukseksi, eikä sitä ollut kilpailutettu. Merkittävästi kärsivät myös ne kuluttajat, jotka solmivat juuri kriisin aikaan pitkiä kalliita määräaikaisia sopimuksia.
Kalleimmaksi sopimustyypiksi osoittautui perinteinen toistaiseksi voimassa oleva kiinteähintainen sopimus. Halpojen ja kalliiden sopimusten ero saattoi olla yli 450 euroa vuodessa.
”Todelliset hintaerot saattoivat olla vielä suurempia, sillä tutkimuksessa ei ollut mukana kaikkein halvimpia ja kalleimpia sopimuksia, eikä tarjouskampanjoita.”
Sopimusosaamisessakin havaittiin parannettavaa. KKV:n tekemän erillisen, samaan tutkimuskokonaisuuteen liittyvän analyysin perusteella kuluttajat kokivat eniten ongelmia puhelimessa ja myynti- tai esittelypisteissä tapahtuvassa myynnissä. Analyysi perustui tuhanteen kuluttajayhteydenottoon vuosina 2021–2024.
Tutkimuksessa havaittiin myös omituinen ilmiö: kuluttaja saattoi tulla vahingossa vaihtaneeksi sopimusta, vaikka oli antanut vain yhteystiedot sinnikkäälle myyjälle.
”Sähkösopimus kannattaa tehdä vasta, kun on vertaillut vaihtoehtoja rauhassa. Heräteostokset puhelinmyyjältä tai kauppakeskuksen myyntipisteeltä voivat tulla kalliiksi”, Jääskeläinen korostaa.
Kallis sopimus on sellainen, että 75 prosenttia samaan aikaan tarjolla olleista vastaavista sopimuksista oli tarkasteluhetkellä sitä halvempia. Halpa sopimus on sellainen, että 10 prosenttia sopimuksista on sitä halvempia. Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), Tutkimusraportteja 5/2025: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys.
Mieti, kestätkö hintapiikkejä
Sähkökriisin jälkeen pörssisähkön suosio on kasvanut nopeasti, ja siitä on tullut vakiintunut osa sähkömarkkinoita. Kilpailuttamisen vaikutus oli tutkimuksessa kuitenkin yllättävän pieni; kalliin ja halvan pörssisähkösopimuksen vuosiero jäi noin 20 euroon.
”Kilpailuviranomaisena tämä on vähän hassu havainto, mutta aineisto osoitti juuri näin”, Jääskeläinen naurahtaa. Todellisuudessa hintaero saattoi tosin olla suurempi, koska tutkimusaineistoa rajattiin edellä kuvatulla tavalla.
Pörssisähkö oli tutkimuksen perusteella keskimäärin edullisin sopimustyyppi. Sen hinta seuraa markkinahintaa ja vaihtelee 15 minuutin jaksoissa. Sen vuoksi se sopii erityisesti kuluttajalle, joka voi ajoittaa sähkönkäyttöään edullisiin hetkiin.
”Pitää miettiä, kestääkö oma talous mahdolliset hintapiikit”, Jääskeläinen korostaa.
Pitkä kylmä ja vähätuulinen jakso voi pitää pörssisähkön hinnan korkealla päiviä tai jopa viikkoja. Silloin kulutusta on vaikea siirtää edullisiin ajankohtiin.
Kerrostaloasukkaalle riski on yleensä pienempi, koska sähkönkulutus on vähäistä, mutta paljon sähköä käyttävä omakotitalo voi altistua tutkimuksen mukaan satojen, jopa tuhansien eurojen lisäkustannuksille poikkeuksellisina talvina.
Yksittäiset hintapiikit ovat toisaalta saaneet Energiaviraston ekonomistin Jonatan Kanervon mielestä turhankin paljon huomiota.
”Jos hinta käy tunnin tai vain vartin ajan korkealla, eikä kotitalous käytä silloin paljon sähköä, vaikutus koko kuukauden laskuun on yleensä pieni.”
Määräaikaisella voit ostaa suojaa
Myös määräaikainen kiinteähintainen sopimus on säilyttänyt suosionsa. Se ei välttämättä ole halvin vaihtoehto, mutta se tarjoaa suojaa sähkön hintavaihteluilta. Sähköyhtiö kantaa tällaisessa sopimuksessa hintariskin koko sopimuskauden ajan.
”Ei tarvitse seurata sähkön hintaa eikä pelätä talven hintapiikkejä”, Jääskeläinen havainnollistaa.
Myös kilpailuttaminen kannatti. Tutkimuksessa halvan ja kalliin määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen vuosihintaero oli noin sata euroa.
Sähkökriisin jälkeen markkinoille on tullut myös perinteistä lyhyempiä määräaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia.
”Moni kuluttaja on suojautunut talven mahdollisilta hintapiikeiltä tekemällä määräaikaisen sopimuksen vain lämmityskaudeksi, esimerkiksi puoleksi vuodeksi. Se voi olla hyvä vaihtoehto, jos haluaa kesällä hyödyntää pörssisähköä, mutta talvella suojautua suurimmilta hintapiikeiltä”, hän toteaa.
Myös hybridisopimus vaatii aktiivisuutta
Samaan aikaan sähkösopimusten kirjo on kasvanut. Sähköyhtiöt ovat viime vuosina tuoneet markkinoille runsaasti hybridisopimuksia.
”Tämä on yksi isoimmista muutoksista, jonka havaitsimme tutkimuksessamme. On hyvä, että sähköyhtiöt kehittävät uusia sopimusmalleja. Näin erilaisiin elämäntilanteisiin löytyy paremmin sopivia vaihtoehtoja”, Jääskeläinen pohtii.
Hybridisopimus yhdistää tyypillisesti kiinteähintaisen sopimuksen ja sähkön markkinahintaan sidotun vaihtelevan osan. Se sopii pörssisähkön tapaan parhaiten kuluttajalle, joka pystyy ajoittamaan sähkönkulutustaan edullisiin ajankohtiin.
”Hybridisopimus tekee sähkölaskusta hieman ennustettavamman kuin pörssisähkö, mutta on usein edullisempi kuin määräaikainen kiinteähintainen sopimus”, Jääskeläinen vertaa.
Sopimuksessa on silloin tyypillisesti kiinteä perushinta, jota korjataan kuukausittain kulutusvaikutuksella. Jos sähköä käyttää keskimääräistä enemmän edullisina hintajaksoina, kulutusvaikutus on miinusmerkkinen ja lopullinen hinta laskee. Jos kulutus painottuu kalliisiin hintajaksoihin, kulutusvaikutus on plusmerkkinen ja hinta nousee.
”Tutkimuksessa kulutusvaikutus oli yhtiöiden ilmoitusten mukaan tyypillisesti -3...+3 senttiä kilowattitunnilta. Siihen vaikuttivat oman kulutuksen määrä ja ajoitus sekä sähköyhtiön käyttämä laskentamalli”, Jääskeläinen toteaa.
Hybridisopimusten hinnoittelumallit koettiin alkuvaiheessa vaikeiksi, mutta Jääskeläisen mukaan tilanne on helpottunut.
”Kuluttajat ovat aiempaa valveutuneempia, ja myös sähköyhtiöt ovat parantaneet asiakaspalveluaan.”
Myös sähköyhtiöiden sovellukset ovat kehittyneet. Niissä voi esimerkiksi seurata käyttövaikutuksen avulla, miten oma sähkönkulutus vaikuttaa sopimuksen hintaan.
Optimoinnin tarve kasvaa tulevaisuudessa
Esimerkiksi Oomista ja Fortumista kerrotaan, että hybridisopimusten suosio on kasvanut voimakkaasti. Fortum käyttää tosin mieluummin nimitystä kulutusvaikutussopimus, koska yhtiön mallissa valtaosa hinnasta on kiinnitetty.
”Asiakkaamme ovat olleet kulutusvaikutussopimuksiin keskimäärin tyytyväisempiä kuin muihin tuotteisiimme”, yhtiön Suomen kuluttajaliiketoiminnasta vastaava Tuomas Yrttiaho kertoo. ”Kulutusvaikutus on ollut tyypillisesti vain -1...+1 senttiä kilowattitunnilta.”
Samaan aikaan erot kuluttajaryhmien välillä ovat kasvaneet.
”Sähkölämmittäjät ja sähköauton omistajat ovat selvästi muita aktiivisempia ajoittamaan sähkönkulutustaan. Tulevaisuudessa kulutusjouston merkitys kasvaa”, Oomin kuluttajaliiketoiminnan johtaja Jani Peuhkurinen visioi.
Markkinoille on tullut myös älypalveluita, jotka voivat ohjata esimerkiksi sähköauton latausta tai ilmalämpöpumppua automaattisesti pörssisähkön hinnan mukaan. Ne hyödyttävät sekä pörssisähkön että hybridisopimuksen käyttäjää.
”Tällaisia palveluita tulee varmasti jatkossa lisää. Niistä saatava hyöty kasvaa myös siksi, että tulevaisuudessa sähkönkäytön teho vaikuttaa nykyistä enemmän sähkönsiirtokustannuksiin”, Yrttiaho pohtii.
5 vinkkiä: Muista nämä sähkösopimusta valitessa
- Älä osta kiireessä
Sähkösopimus kannattaa tehdä vasta, kun olet vertaillut vaihtoehtoja rauhassa. Heräteostokset puhelinmyyjältä tai kauppakeskuksen myyntipisteeltä voivat tulla kalliiksi. - Kilpailuta säännöllisesti
Erityisesti kiinteissä toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa hintaerot voivat olla satoja euroja vuodessa. - Halvin ei ole aina sopivin
Pörssisähkö on ollut keskimäärin halvin vaihtoehto, mutta määräaikainen kiinteähintainen sopimus suojaa hintapiikeiltä ja tekee kustannuksista ennakoitavia. Hybridisopimus tarjoaa sekä suojaa että joustoa. - Tarkista myös kuukausimaksu
Varsinkin kerrostaloasukkaalla perusmaksu voi muodostaa suuren osan koko sähkölaskusta. Selvitä myös muut hintakomponentit. - Lue sopimusehdot tarkasti.
Kiinteiden sähkösopimusten hinnat nousussa
Kiinteiden sähkösopimusten hinnat ovat nousseet alkuvuonna rajusti.
Sähkövertailusivusto Halvinsähkösopimus.fi:n mukaan kahden vuoden sopimusten keskimääräinen energiahinta on noussut tammikuusta peräti noin 40 prosenttia. Puolen vuoden sopimuksissa nousua on jopa 91 prosenttia ja vuoden sopimuksissa 46 prosenttia.
Taustalla ovat nousseet sähköfutuurien hinnat, jotka vaikuttavat sähköyhtiöiden määräaikaisten sopimusten hinnoitteluun.
Vertailussa ovat Halvinsähkösopimus.fi:n tammikuun 2026 keskihinnat ja 14.9.2026 hintataso. Hinnat sisältävät energiamaksun lisäksi arvonlisäveron. Perusmaksut eivät sisälly vertailuun.
NOUSEEKO SÄHKÖN HINTA TULEVAISUUDESSA? Kuluttajan kannattaa olla aktiivinen, vertailla vaihtoehtoja ja perehtyä sähkösopimusten ehtoihin ennen sopimuksen tekemistä. Se ei ole pelkkää varovaisuutta, sillä sähkösopimuksen kilpailuttaminen voi tuoda jopa satojen eurojen vuotuiset säästöt. Lue juttu lokakuun Taloustaidosta. Kirjaudu digilehteen jäsentunnuksilla tai tee itsellesi maksuttomat tutustumistunnukset.
Kaisa Salminen
