Sähkön hinnan odotetaan pysyvän Suomessa maltillisena tulevina vuosina, vaikka sähkönkulutus kasvaa voimakkaasti. Alkavana talvena pakkaset ja tyynet jaksot voivat kuitenkin nostaa hintoja tuntuvasti.
Datakeskusten rakentaminen ja teollisuuden sähköistyminen kasvattavat Suomen sähkönkulutusta lähivuosina voimakkaasti. Sähkömarkkinoilla ei kuitenkaan odoteta, että kasvu nostaisi sähkön keskihintaa merkittävästi.
Energiateollisuuden mukaan Suomen sähkö pysyy myös tulevina vuosina selvästi monia muita Euroopan maita edullisempana.
Sähkömarkkinoiden johdannaishintojen perusteella sähkön keskimääräisen tukkuhinnan odotetaan olevan Suomessa ensi vuonna noin 6,1 senttiä kilowattitunnilta. Vuodelle 2028 markkinat ennakoivat noin 5,2 sentin hintaa ja vuosille 2029–2032 noin 5,1–5,5 sentin hintoja.
Lähde: Energiateollisuus ry
Kyse on verottomista tukkuhinnoista, ei kuluttajan sähkölaskun loppusummasta. Johdannaishinnat kuvaavat markkinoiden tämänhetkisiä odotuksia, eivät varmoja ennusteita.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan markkinoilla ei näy merkkejä siitä, että esimerkiksi datakeskusten lisääntyminen nostaisi sähkön keskihintaa voimakkaasti.
”Markkinat eivät näe, että datakeskusbuumi nostaisi sähkön hintaa”, Leskelä toteaa.
Talven kalleimmat kuukaudet ovat vielä edessä
Vaikka pidemmän aikavälin näkymät ovat maltilliset, tuleva talvi voi tuoda sähkönkäyttäjille kalliita päiviä.
Sähköjohdannaisten perusteella erityisesti tammi- ja helmikuulle odotetaan selvästi korkeampia hintoja kuin loppuvuodelle. Hintataso olisi suunnilleen samaa luokkaa kuin viime talven vastaavina kuukausina.
Ratkaisevaa on sää.
Kovat pakkaset lisäävät sähkönkulutusta, ja pitkät tyynet jaksot vähentävät tuulivoiman tuotantoa. Jos nämä osuvat samaan aikaan, sähkön hinta voi nousta voimakkaasti.
Vastaavasti leuto ja tuulinen talvi voi painaa hintoja ennakoitua alemmas.
Leskelän mukaan sähkön riittävyystilanne näyttää kuitenkin paremmalta kuin viime talvena. Suomen ja Ruotsin välinen Aurora Line -sähköyhteys on käytössä, mikä parantaa sähkön siirtomahdollisuuksia maiden välillä.
Suomi ei silti kaikissa tilanteissa pysty kattamaan huippukulutusta omalla sähköntuotannollaan. Esimerkiksi merkittävät voimalaitosviat yhdessä kovan pakkasen kanssa voisivat nostaa hintoja.
Suomessa sähkö on Euroopan halvimpia
Suomi on hyötynyt siitä, että sähköntuotannossa on siirrytty voimakkaasti pois fossiilisista polttoaineista.
Monissa Euroopan maissa sähkön hintaa nostaa kallis maakaasu. Suomessa sähkön tuotanto perustuu suurelta osin ydin-, vesi- ja tuulivoimaan.
Vuonna 2025 Suomen sähkön keskimääräinen tukkuhinta oli noin 4,0 senttiä kilowattitunnilta, mikä oli Euroopan alhaisin.
Leskelän mukaan Suomen kilpailuetu on syntynyt juuri siitä, että fossiilisten polttoaineiden merkitys sähköntuotannossa on vähentynyt.
Edullisella sähköllä on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Viime vuoden keskimääräinen hintataso oli Leskelän mukaan niin matala, ettei se kannustanut investoimaan uuteen sähköntuotantoon.
Sähkön hinnan täytyykin pitkällä aikavälillä nousta tasolle, jolla uusien voimalaitosten rakentaminen kannattaa.
Datakeskukset kasvattavat sähkönkulutusta
Suomen sähkönkulutus on pysynyt lähes 20 vuotta suunnilleen samalla tasolla. Nyt tilanne on muuttumassa.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi sähkönkulutuksen kasvavan nykyisestä noin 88 terawattitunnista 106–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Vuodelle 2035 Suomen sähkönkulutus voi kasvaa Fingridin arvion mukaan jopa 162 terawattituntiin.
Kasvun taustalla ovat muun muassa datakeskukset, teollisuuden sähköistyminen, liikenne ja lämmitys.
Erityisesti datakeskusten sähkönkulutuksen odotetaan lisääntyvän nopeasti. Leskelän mukaan niiden osuus Suomen sähkönkulutuksesta voi nousta jo vuoteen 2030 mennessä 10–15 prosenttiin.
Voimakas kysynnän kasvu ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sähkön kallistumista.
Suomeen on suunnitteilla valtavasti uutta tuuli- ja aurinkovoimaa. Leskelän mukaan tuotantoa on mahdollista rakentaa kysynnän kasvun tahdissa, jos investointien edellytykset säilyvät suotuisina.
Sähkön hinnan vaihteluun pitää tottua
Tulevaisuudessa sähkön hinnan vaihtelu voi olla entistä suurempaa, vaikka keskihinta pysyisi maltillisena.
Syynä on tuuli- ja aurinkovoiman kasvava osuus sähköntuotannosta. Tuulisina päivinä sähköä voi olla tarjolla runsaasti ja halvalla, mutta tyynellä säällä tarvitaan muuta tuotantoa.
Leskelän mukaan hintavaihtelu on välttämätöntä sähköjärjestelmän toiminnalle. Se kannustaa esimerkiksi akkuvarastojen rakentamiseen ja sähkönkulutuksen ajoittamiseen edullisille tunneille.
Suomessa on jo käytössä noin 1 600 megawatin edestä akkuvarastoja, ja uusia hankkeita on suunnitteilla huomattavasti enemmän.
Myös sähkökattilat ja kaasuvoimalat voivat auttaa tasapainottamaan sähkön kysyntää ja tarjontaa.
Kuluttajan näkökulmasta kehitys korostaa mahdollisuutta ajoittaa sähkönkäyttöä. Esimerkiksi sähköauton lataaminen ja sähkölämmityksen ohjaaminen edullisille tunneille voivat tuoda säästöjä erityisesti pörssisähkön käyttäjille.
Outi Airaksinen
