Valtionrahastot ovat globaaleja pörssigigantteja

KARON PÖRSSI Tyypillisimmillään kuvio menee näin: Valtio saa öljytuloja, jotka se ymmärtää historian mittakaavassa väliaikaisiksi ja joita virtaa ovista ja ikkunoista enemmän kuin hallitus kykenee käyttämään. Siksi valtio ohjaa osan budjettiylijäämistään rahastoon, joka sijoittaa varat maailman sijoitusmarkkinoille pahan päivän tai joka tapauksessa tulevaisuuden varalle.

Valtiotaustaiset rahastot (Sovereign Wealth Fund) ovat osake- ja korkomarkkinoiden gigantteja. Niiden liikkeet vaikuttavat pörssien kehitykseen.

Esimerkiksi puolitoista vuotta sitten, kun markkinat kyykkäsivät yllättäen öljyn hinnan laskettua poikkeuksellisen matalalle tasolle, yhdeksi syylliseksi löydettiin Lähi-idän öljyrahastot, jotka osakkeiden ostamisen sijaan kääntyivät nettomyyjiksi.

Millaisia sijoittajia valtiolliset rahastot oikein ovat?

Ei vain öljyä

Valtiolliset sijoitusrahastojen määritelmään kuuluu, että ne eivät ole eläkevarojen säilöntäpaikkoja ainakaan siinä mielessä, että rahastojen pääoma olisi kerätty työntekijöiltä tai työnantajilta eläkevakuutusmaksuina.

Rahastojen varojen lähde voi olla öljy-ylijäämä tai muu kertaluonteinen tuotto. Osa valtiollisista rahastoista on saanut alkunsa valtionyhtiöiden yksityistämisistä saaduista tuloista.

Maantieteellisesti eniten suuria rahastoja on Lähi-idän öljyalueilla. Niiden varojen lähde on öljyssä ja kaasussa, samoin kategoriassaan maailman suurimman, Norjan Eläkerahaston. Myös Kaukoidässä on massiivisia valtionrahastoja.

Käyttötarkoitukseltaan valtionrahastot jakautuvat karkeasti kahtia niihin, joiden tehtävä on kerätä ja kartuttaa varallisuutta tulevia sukupolvia varten, ja niihin, jotka toimivat valtioiden suhdannepuskurina. Osalla rahastoista toteuttaa kansallisia intressejä, osa etsii puhtaasti sijoitustuottoa.

Sijoitustoiminnan motivaatio ja aikajänne vaikuttavat luonnollisesti paljon rahastojen käyttäytymisen aggressiivisuuteen ja salkkujen koostumukseen. Osa rahastoista liikkuu vakuutusyhtiömäisen korkopainotteisella salkulla, osa on selvästi osakesijoittajia. Toukokuun Institutional Investorissa on laaja artikkeli siitä, kuinka osa valtionrahastoista on innostunut metsästämään suurten lupausten listaamattomia teknologiayhtiöitä ja start upeja.

Valtionrahastoihin erikoistuneen SWF Instituten mukaan kymmenen suurinta valtionrahastoa ovat:

Lähde: Sovereign Wealth Institute, tilanne: huhtikuu 2017. Dollarimääräiset tiedot muutettu euroiksi kurssilla 3.6.2017.

Jokainen norjalainen on kruunumiljonääri 

Norjan Eläkerahasto on monessa mielessä esimerkillinen valtiollinen rahasto. Sen nettisivuilla esimerkiksi kerrotaan päivittäin rahaston arvo. Tuoreimpien lukujen mukaan Norjan keskuspankin sijoitusyksikön hallinnoima salkku on 852 miljardin euron suuruinen. Se tarkoittaa lähes 160 000 euroa jokaista norjalaista kohden. Norjan kruunuissa mitattuna jokainen norjalainen on laskennallisesti miljonääri.

Puhekielessä Norjan eläkerahasto kulkee yhä öljyrahastona, vaikka virallisesti nimi on muutettu jo vuonna 2006. Varallisuuden alkuperään viittaava öljyrahasto kuvaa rahastoa paremmin kuin sen kutsuminen eläkerahastoksi. Rahastoa ei nimittäin ole suunnattu eläketurvaan, vaan sen tarkoitus on "olla Norjan väestön hyödyksi" öljytulojen ehdyttyä.

Sijoitusaikajänne on pitkä, ja sen mukaisesti lähes kaksi kolmasosaa varoista on sijoitettu osakemarkkinoille. Kolmannes on korkosijoituksissa ja 2,5 prosenttia listaamattomissa kiinteistösijoituksissa. Tiedot perustuvat maaliskuun lopun tilanteeseen. Rahaston vertailuindeksissä osakepaino on 62,5 ja korkopaino 37,5 prosenttia, joten maaliskuun lopussa norjalaisjätti oli osakkeissa ylipainossa.

Norjan Eläkerahaston osakesalkku on hajautettu lähes 9000 osakkeeseen. Kohdemarkkinoita on peräti 77. Maaliskuun lopussa osakesalkun toimialoista selvästi painavin oli rahoitus 24 prosentin painolla. Teollisuusosakkeiden osuus oli 14 ja kuluttajatuotteiden 13 prosenttia osakesalkusta.

Maantieteellisesti suurin osakepaino oli Yhdysvalloissa, 37 prosenttia. Sitä seurasivat Britannia (10 prosenttia osakesalkun arvosta) ja Japani (9 prosenttia). 

Suomessa kymmenen yli 100 miljoonan omistusta 

Norjan Eläkerahastolla on Suomessa reilun kolmen miljardin euron arvoiset sijoitukset. Suomalaissijoituksia koskevat tiedot perustuvat viime vuodenvaihteen tilanteeseen.

Öljyrahaston salkku on liiallisuuksiin asti hajautettu. Mukana on esimerkiksi vajaalla 5000 eurolla Marimekkoa, vajaalla 20 000 eurolla Apetitia ja muutamalla kymppitonnilla Etteplania ja eQ:ta.

Suurimmat suomalaisyhtiöihin kohdistuvat sijoitukset norjalaisrahastolla olen koostanut alla olevaan taulukkoon.

UPM-Kymmene on öljyrahaston selvästi suurin suomalaissatsaus. Huomionarvoista on, että rahasto omistaa lähes viisi prosenttia UPM:n osakkeista, kun omistusosuus liikkuu suomalaisten suurisijoitusten osalta vahassa kahdessa prosentissa. Myös Nokian Renkaista öljyrahasto omistaa poikkeuksellisen paljon, 3,5 prosenttia osakekannasta.

Helsingin pörssissä noteerattavista osakkeista öljyrahaston salkussa painaa eniten Nordea, jota rahasto omistaa 826 miljoonalla eurolla.

Lähde: Norges Bank Investment Management. Tiedot perustuvat vuoden 2016 lopun tilanteeseen. Tiedot haettu 4.6.2017 ja omistusten Norjan kruunuissa olevat arvot muutettu euroiksi 4.6.2017 vallinneella vaihtokurssilla. 

Viikon trio: Öljyrahaston suurimmat sijoitukset

Norjan Eläkerahaston suurimmat sijoitukset ovat odotetusti globaaleja jättiyrityksiä. Kymmenen suurimman osakesijoituksen joukosta löytyy niin puhelinvalmistajaa, hakukonetta, käyttöjärjestelmägiganttia, lääkeyhtiöitä, vähittäiskauppaa, rahoitusalaa, öljyteollisuutta kuin elintarvikkeitakin.

Tilanne 31.3.2017. Norjan kruunuissa olevat arvot muutettu euroiksi 4.6.2017 vallinneilla kursseilla. Lähde: Norjan eläkerahaston osavuosikatsaus 1–3/2017.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.