veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Maailmantalous rysähti pahasti. Missä noustaan ensimmäiseksi?

Maailmantalous rysähti pahasti. Missä noustaan ensimmäiseksi?
7.9.2020

”Opitaanko koronan kanssa elämään niin, että ihmisten ja yritysten luottamus säilyy ja ettei yhteiskuntaa tarvitse sulkea – kaikki on nyt kiinni koronasta”, sanoo pääekonomisti Tiina Helenius työeläkevakuutusyhtiö Elosta.

Maailmantalous voi supistua tänä vuonna liki neljä prosenttia. Lukema on taloustietoa tuottavan Bloombergin globaalisti keräämien konsensusennusteiden mediaani. Maailmantalouden vuosikasvu on pidemmällä aikavälillä ollut 3–4 prosenttia, joten pudotuksesta on tulossa kova. ”Edes finanssikriisissä se ei ollut näin raju”, Tiina Helenius sanoo.

Onko mahdollista eritellä, mikä tässä on koronan vaikutusta?

”Globaali talous oli jo ennen koronaa menossa normaalia suhdannepolkua hidastuvaan kasvuun. Takana oli pitkä nousu ja resursseja vapaana vähän: työllisyys oli huipputasolla USA:ssa ja Saksassa työttömyysaste oli jo pienempi kuin finanssikriisiä edeltävänä aikana.

USA:ssa yritysten voittomarginaalit olivat kustannusten noustessa alkaneet kaventua, mikä ennakoi suhdanteen muutosta. Rahapolitiikka oli ennennäkemättömän kevyttä, korot matalat ja vieras pääoma edullista. Yritysten velkaantuminen oli noussut ennätystasolle.

Tuollaisessa tilanteessa talous on herkkä ulkoiselle, rajulle sokille, jollainen korona oli.”

Entä esimerkiksi USA:n ja Kiinan kauppasota? Miten suuri vaikutus sillä on ollut?

”Vuosina 2018–19 se oli suurin tekijä, joka verotti kasvua. Se teki investointiympäristöstä epävarman globaaleille yrityksille.”

Miten suuria alueellisia eroja nyt on siinä, miten taloudet ovat pärjänneet koronapandemian aikana?

”USA on suoriutunut hiukan paremmin kuin suurimmat EU-maat. Vuoden 2020 alkupuoliskolla bkt supistui USA:ssa vajaan 11 prosenttia ja koko euroalueella yli 15 prosenttia.

Aasia on päässyt parhaiten jaloilleen – varmaankin siksi, että Kiina, joka sairastui koronaan ensimmäiseksi, on saanut taloutensa tämän vuoden toisella neljänneksellä vahvaan kasvuun. Kiina on tärkeä moottori koko Aasian taloudelle.”

Pääsevätkö länsimaatkin pian hyötymään Kiinan talouden virkistymisestä?

”Kiinan suhdanteet ovat olleet 2010-luvulla maailmantaloudelle tärkeä kysynnän piristäjä. Kiinan rooli globaalissa taloudessa on kuitenkin muuttumassa. Kiina on voimakkaasti velkaantunut, eikä se siksi ole enää valmis tukemaan taloutensa kasvua samalla tavalla kuin aiemmin. Lisäksi Kiinassa on menossa rakennemuutos kohti jälkiteollista, mutta myös nykyistä vähemmän muista maista riippuvaista taloutta.

Länsimaisessa taloudessa puolestaan on rakenteellisia ongelmia, joista kertoo kauan hyvin heikkona pysynyt tuottavuuden kasvu. Vaikka suhdannenousu ennen koronaa oli pitkä, se jäi laimeaksi – siitä huolimatta, että keskuspankkien rahapolitiikka oli jo silloin ennennäkemättömän elvyttävää.”

Miltä Suomen taloustilanne näyttää?

”Tämän vuoden alkupuoliskolla Suomen bkt supistui vähän verrattuna euroalueeseen ja USA:han. Meillä teollisuus selvisi verrokkimaitamme paremmin. Täällä korona saatiin paremmin kuriin, eikä tehtaita pantu kiinni samaan tapaan kuin esimerkiksi Ruotsissa.”

Mutta ovatko ”hyvät” luvut silmänlumetta? Etenkin investointitavaroita tuottavat vientiyritykset kertovat ongelmien olevan jo käsissä.

”Teollisuutemme pärjääminen on iso kysymysmerkki. Selvää on, että globaali investointisuhdanne heikkenee. Vaikka keväällä Suomen teollisuus selviytyi, syksyllä ongelmat voivat pahentua.

Olennaista Suomen taloudelle on myös, miten meidän palvelusektorimme käy ja miten kotimainen kysyntä pystyy tukemaan talouskasvua. Esimerkiksi rakennusinvestointien merkitys kasvulle on ollut keskeinen, ja niiden väheneminen on jo nähtävissä. Toisaalta myös kotimaassa yritysten kone- ja laiteinvestoinnit ovat paljolti riippuvaisia viennistä ja siten globaalitalouden näkymistä.”

Työttömyys joka tapauksessa lisääntynee edelleen?

”Ennusteiden mukaan näin käy – muuallakin kuin Suomessa. Mutta miten nopeasti siitä toivutaan? Suomen erityispiirre on, että kriisit välittyvät työmarkkinoille ja näyttävät kestävän siellä pitkään – elpyminen vie kauemmin kuin verrokkimaissa.”

Kaiken kurjuuden keskellä osakemarkkinoilla on mennyt kevään jälkeen taas lujaa. Miksi?

”Markkinat ovat tosiaan vahvasti elpyneet, mikä voi tuntua kummalliselta. Osakemarkkinat katsovat kuitenkin eteenpäin: nyt nähty nousu ei kuvasta tämän vuoden, vaan enemmänkin ensi vuoden kasvuodotuksia.

Osakemarkkinat kyllä reagoivat erittäin herkästi koronatilanteeseen. Esimerkiksi USA:n tautitilanteen käänne pahempaan kesällä näkyi heti markkinoilla.

Yritysten tulokset ovat edeltävään vuoteen verrattuna heikkoja, mutta hajonta on suurta. Esimerkiksi USA, Suomi ja kehittyvät markkinat kuuluvat parhaiden joukkoon.

Kuluvan vuoden tulosennusteita on jo nostettukin erityisesti USA:ssa ja kehittyvillä markkinoilla.”

Ulla Simola

Rahat, verot, työ & eläke, koti