veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Korko nousi jo, mutta kenen korko?

Korko nousi jo, mutta kenen korko?
23.4.2021

Korkojen kerrottiin jo lähteneen nousuun, mutta ainakaan asuntovelalliset eivät vielä ole hermostuneet. Pitäisikö? Tällä tietoa ei, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

No nyt kääntyivät korot nousuun! Tällainen havainto ilmestyi pyörimään uutisiin helmi-maaliskuun vaihteessa.

Jos uutisia seurasi tarkasti, huomasi, että kysymys oli pitkien korkojen noususta. Ne eivät suoranaisesti hetkauta esimerkiksi asuntovelallisia. Heidän lainakorkonsa riippuu useimmiten lyhyistä koroista, kuten 12 kuukauden euriborkorosta.

”Lyhyiden korkojen taso määräytyy etupäässä sen perusteella, millaisia odotuksia markkinoilla on keskuspankkien rahapolitiikasta”, Henna Mikkonen kertoo. Keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki EKP, päättävät esimerkiksi ohjauskoroista. Ohjauskorot puolestaan vaikuttavat euriborien ja muiden lyhyiden markkinakorkojen kehitykseen.

”Pitkistä koroista puhuttaessa taas tarkoitetaan usein valtionlainojen, esimerkiksi Saksan tai USA:n kymmenvuotisten lainojen korkoja. Pitkiin korkoihin vaikuttaa se, millaiset ovat odotukset pidemmän aikavälin talouskasvusta ja inflaatiosta.”

Jos talouden kasvuodotukset ovat vaatimattomat, pitkät korot pysyvät matalina. Jos odotetaan ripeää kasvua, siihen liittyy todennäköisesti myös nopeutuva inflaatio eli hintojen nousu, mikä johtaa korkojen nousuun.

”Viime aikoina odotukset talouskasvun ja inflaation nopeutumisesta ovat lisääntyneet”, Henna Mikkonen sanoo. Tämä on hinannut pitkiä korkoja hieman ylöspäin.

Eri asia on, toteutuuko talouskehitys lopulta odotetulla tavalla.

Lyhyisiin korkoihin ja asuntovelallisten tilanteeseen ei toistaiseksi ole luvassa suuria muutoksia. ”Markkinoiden näkemys on, että euriborit pysyvät edelleen matalina. Ehkä vuosikymmenen puolivälin paikkeilla ne pääsevät nollan yläpuolelle.”

Asuntovelalliset ovat kenties jo kyllästyneet varoitteluun korkojen noususta. Viimeksi 12 kuukauden euribor ylti kahteen prosenttiin vajaa kymmenen vuotta sitten. ”Silti kannattaa miettiä, miten selviäisi, jos korko nousisi 1‒2 prosenttiin”, Henna Mikkonen sanoo.

Pankkien laskureilla voi testata, paljonko lainan kuukausierä muuttuisi koron noustessa. Jos laina on kiinteinä tasaerinä maksettava, laskuri kertoo laina-ajan pitenemisen.

Reipas inflaatio saisi toimimaan

Jos talouskasvu kiihtyy ja inflaatio nopeutuu, keskuspankit varmasti reagoivat korkoja nostamalla, mutta milloin ja miten voimakkaasti? ”Ne tuskin kiirehtivät rahapoliittisissa kiristystoimissaan, sillä se voisi vaarantaa talouden kasvun. Finanssikriisin opetukset ovat vielä mielessä.”

Toki inflaation lähteminen suorastaan laukkaan saisi pankit toimimaan, mutta kynnystä siihen on. ”Esimerkiksi USA:ssa keskuspankin arvellaan sietävän kahden prosentin tavoitetta nopeampaa inflaatiota jonkin aikaa, koska inflaatio on pitkään ollut alle tavoitteen. USA:n inflaation arvellaan voivan nousta jopa lähelle kolmea prosenttia tänä vuonna.”

Sivumennen sanoen: Suomessa inflaation vuosikeskiarvo on viimeksi ollut yli kaksi prosenttia vuonna 2012.

Käyrä kuvaa suomalaisten talletuskannan reaalikorkoa (eli talletuksille maksetusta keskikorosta on vähennetty inflaatio). Kuviosta näkee, että reaalikorko on ollut viime vuosina enimmäkseen negatiivinen eli todellista tuottoa talletuksille on saanut harvoin. Jos talletuskorosta maksettava lähdevero otettaisiin huomioon, lopputulos olisi vielä synkempi kuin tässä kuviossa.

Happoa ensin, mannaa myöhemmin

Sijoittajan vatsaa korkotason nousu voi kouraista, sillä nousu saattaa lyhyellä aikavälillä heikentää osakekurssien kehitystä. ”Nyt nousu osakemarkkinoilla on yleisesti jatkunut, vaikka korot ovat nousseet.”

”Sitä on vaikea sanoa, miten suuri korkojen nousun pitäisi olla, jotta merkittäviä vaikutuksia osakemarkkinoilla alkaisi näkyä. Vaikutus riippuu myös siitä, miten nopeaa nousu on ja tuleeko se yllättäen.”

”Pitkällä aikavälillä osakkeet ovat joka tapauksessa olleet hyvä suoja inflaatiota vastaan..”

Myös monet korkosijoittajat kärsisivät korkojen noususta, kun vanhojen velkasijoitusten arvo laskisi. Esimerkiksi asuntosijoittajat, jotka käyttävät isoa velkavipua eivätkä ole ostaneet korkosuojaa, joutuisivat hekin tekemään laskelmansa uusiksi.

Henna Mikkosen mielestä korkotason kipuaminen nykyisestä poikkeuksellisesta alhostaan olisi kuitenkin hyvästä. ”Vaikka hetkellisesti tulisi menetyksiä, korkojen nousu terveelle tasolle ja samalla talouskehityksen paraneminen olisi pitkällä tähtäyksellä kaikkien etu.”

Ulla Simola

Rahat, verot, työ & eläke, koti