Jos pahasti kävisi, Iranin sodan aiheuttama hintojen ja korkojen nousu voisi rokottaa suomalaisia kuluttajia ja velallisia rankastikin. Toistaiseksi taloudessa näyttää siltä, että vähemmällä päästään, mutta ei sentään ilman seurauksia.
Etenkin monille asuntovelallisille tärkeän 12 kuukauden euriborkoron poikkeuksellisen voimakkaista päiväheilahteluista on saatu uutisia tiheästi sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskut Iraniin helmikuun lopussa.
Viime aikoina euribor on jäänyt junnaamaan uudelle, kohonneelle tasolleen. Huhti-toukokuun vaihteen tienoilla 12 kuukauden euribor on vaihdellut noin 2,7–2,8 prosentissa.
Vielä vuoden alussa se oli noin 2,3 prosenttia.
Sen jälkeen korko-odotukset ovat täysin muuttuneet, sillä Iranin sota vaikuttaa euroalueella hintojen nousuun eli inflaatioon.
”Sodan arvaamattomuuden vuoksi tilanteen ennustettavuus on hyvin heikkoa, mutta selvää on, että inflaationäkymä on mennyt aivan uusiksi”, kuvaa OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Keskuspankki ahtaassa paikassa
Euroalueen inflaatiota vahtii Euroopan keskuspankki EKP. Jos inflaatio pyrkii yli EKP:n tavoitteleman noin kahden prosentin tason, EKP alkaa miettiä ohjauskorkonsa nostamista. Se puolestaan vaikuttaisi euriborkorkoihin.
Korkopäätös ei ole helppo. Jari Hännikäinen tuumii, että EKP on puun ja kuoren välissä: jos inflaatiota saadaankin suitsittua korkoja nostamalla, kohoava korkotaso nostaa rahan hintaa ja alkaa heikentää talouden kasvua. Kysymys on herkästä tasapainottelusta.
Sitä paitsi toistaiseksi Iranin sota on nostanut lähinnä vain energian hintaa. Öljy ei halpene, vaikka EKP miten nostaisi korkojaan. ”Keskuspankki ei pysty vaikuttamaan energian hintaan, mutta siihen pystyy, alkaako energian hintojen nousu levitä muihinkin hintoihin.”
Toistaiseksi leviämisestä ei ole ollut juuri merkkejä. ”EKP:n ei myöskään tarvitse panikoida, sillä se sai Ukrainan sodan alkua seuranneen hurjan inflaatiopiikin sulamaan”, Jari Hännikäinen sanoo.
Markkinoilla kuitenkin uskotaan, että inflaatio olisi nyt asettumassa pidemmäksi aikaa EKP:n tavoitetason yläpuolelle.
Myös skenaariot, joissa ennakoidaan sodan vaikutuksia erilaisissa kehityskuluissa, osoittavat selvästi, että koronnostoja on luvassa. EKP:n synkimmässä skenaariossa ennakoidaan, että jopa yli 6 prosentin inflaatio olisi mahdollinen. Se ei onneksi näytä todennäköiseltä.
Asuntovelallisille ei maalailla kauhukuvia
Uhista huolimatta inflaatiossa ja korkokehityksessä ollaan vielä kaukana Ukrainan sodan alkua seuranneista dramaattisista muutoksista.
OP Pohjola ennustaa, että rahapolitiikka kiristyy maltillisesti, ja EKP nostaa korkoja tänä vuonna kahdesti. ”Ensimmäinen 0,25 prosenttiyksikön nosto tehdään hyvin todennäköisesti kesäkuussa. Toinen 0,25 prosenttiyksikön nosto tehtäneen syyskuussa”, Jari Hännikäinen kertoo.
Korkomarkkinoilla keskuspankin nostopäätöksiä pidetään odotettuina, joten ne näkyvät euriboreissa osin jo nyt. Tästä syystä myös OP Pohjola ennustaa, että 12 kuukauden euribor pysyttelee loppuvuoden suurin piirtein nykyisellä 2,7–2,8 prosentin tasollaan.
”Jos asuntovelallisen korontarkistuspäivä on loppuvuonna, se voi merkitä 0,6–0,7 prosenttiyksikön nousua korkokuluihin. Iso muutos, mutta siedettävä verrattuna vuoden 2022–23 muutokseen, jolloin lainan viitekorko saattoi nousta kerralla 4 prosenttiyksikköä.”
Korkoliikkeet mietityttävät asuntovelallisia
Korkotason liikkeet ovat pohdinnan paikka asuntovelalliselle tai asuntolainaa ottavalle. Mikä viitekoroksi uudelle lainalle? Kannattaisiko vanhan lainan viitekorkoa vaihtaa?
Jos korot ovat laskusuunnassa, virta kulkee kohti lyhyempiä viitekorkoja. Jos taas korot nousevat, 12 kuukauden euribor voi kiinnostaa, sillä se lukitsee koron vuodeksi eteenpäin.
Pitkällä aikavälillä lyhyt viitekorko on tutkimusten mukaan edullisin velalliselle, mutta yleensä itselle sopivan koron valintaan vaikuttaa moni tekijä. Kaikki eivät esimerkiksi halua, että lainakulut vaihtelevat muutaman kuukauden välein.
Ja toki on muitakin vaihtoehtoja kuin sitoa laina euriborkorkoon, esimerkiksi kiinteäkorkoiset lainat tai kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten yhdistelmät.
OP Pohjolasta kerrotaan, että mitään ”viitekoron vaihtoviikkoja” ei nyt ole eletty, mutta uutta asuntolainaa ottavien kiinnostus lyhyisiin viitekorkoihin on ollut kasvussa.
Ulla Simola
