Pelargoni on erinomainen äitienpäivälahja: se on kaunis ja pitkäikäinen kasvi, jonka kukinta ilahduttaa pitkälle kesään. Talvetettuna se voi kukkia myös tulevina kesinä parvekkeella, terassilla tai puutarhassa.
Kuusi vinkkiä: Näin pelargoni ilahduttaa vuodesta toiseen
1. Toukokuu: Valitse suosikkisi ajoissa
Ensimmäiset pelargonit ilmestyvät puutarhamyymälöihin huhti–toukokuussa. Suurin lajikevalikoima on tarjolla heti toukokuussa, joten oma suosikki kannattaa kotiuttaa jo silloin.
Vaikka kevät tuntuisi lämpimältä, kannattaa hallanarat kasvit nostaa kuitenkin sisälle ainakin öiksi.
2. Kesäkuu: Pelargonit voi viedä ulos
Pelargonit kannattaa viedä ulos vasta, kun yöt ovat taatusti lämmenneet. Ruukkuun, parvekelaatikkoon, amppeliin tai kukkapenkkiin istutetut kasvit kehittyvät nopeasti täyteen loistoonsa aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla.
Koska ne kasvavat vauhdikkaasti ja vaativat kesän edetessä tilaa, kannattaa niille varata vähintään 18 cm syvät istutusastiat. Myös kasvien väleihin kannattaa varata kylliksi tilaa, noin 20 cm.
Laadukas, varastolannoitettu kesäkukkamulta sopii pelargoneille mainiosti.
3. Kesä–syyskuu: Kastelu ja lannoitus pitävät kukinnan vauhdissa
Varastolannoitus riittää ensimmäisiksi viikoiksi. Tämän jälkeen huomiota kannattaa kiinnittää kastelun ohella kasvien ravitsemiseen, sillä pelargonit ovat melko vaativia ravinteiden suhteen. Kastelulannoite on oiva apu, jota voi lorauttaa kasteluveden mukaan esimerkiksi kerran viikossa.
Paksut lehdet varastoivat kosteutta tehokkaasti, joten ei haittaa, vaikka kastelu välillä unohtuisi.
Voit varmistua kastelun tarpeesta kokeilemalla ruukun tai amppelin painoa tai upottamalla sormet multaan: jos multa tuntuu lämpimältä ja kuivalta 2–3 cm syvyydeltä, on aika kastella. Ylimääräisen veden tulisi päästä valumaan ruukusta pois, jotteivat juuret kärsi.
Säännöllinen kuihtuneiden kukkien ja lehtien poistaminen edistää uusien kukkien muodostumista ja pitää kasvit terveinä.
4. Syksy: Pelargonin kukinta jatkuu ensimmäisiin halloihin
Hyvällä hoidolla pelargonit kukkivat pitkälle syksyyn. Kuuman kesän jälkeen ne usein innostuvat kukkimaan uudelleen viileämmissä lämpötiloissa, ja kukkia riittää usein ensimmäisiin yöpakkasiin saakka.
Kun sää viilenee, kasvit vaativat selvästi kesäkelejä vähemmän vettä. Lannoituksen voi jättää syyskuussa pois, kun päivät pikkuhiljaa pitenevät, yöt viilenevät ja kasvu hidastuu.
5. Kokeilisitko pelargonin talvettamista?
Kun yölämpötilat laskevat pysyvästi alle viiteen asteeseen, on aika valmistella pelargonit talvisäilytystä varten. Jos haluat talvettaa ne, leikkaa kasvit tässä vaiheessa noin 10–15 cm korkuisiksi ja poista loputkin kukat. Joitakin lehtiä voi jättää kasviin.
Paras talvisäilytyspaikka on valoisa ja viileä tila, jossa lämpötila pysyy +5–10 asteessa. Tästä alkaa kasvien lepokausi, jolloin ne eivät kasva eivätkä vaadi juurikaan kastelua.
6. Maaliskuussa pelargoni heräilee uuteen kasvuun
Kun päivät maaliskuussa taas pitenevät, voi pelargoneja herätellä talviuniltaan. Versojen leikkaaminen edistää tuuheaa kasvua. Kasvit viihtyvät tämän jälkeen esimerkiksi lasitetulla terassilla, verannalla tai valoisalla ikkunalaudalla.
Uudet versot alkavat kasvaa 18–20 asteen lämpötilassa. Kukintaa saa vielä odotella, mutta nopeamman kukkaloiston kotiin saa tässä vaiheessa myytävillä, sisätiloihin sopivilla pelargoneilla.
Vinkit ja kuva: Kauppapuutarhaliitto
Tällainen on suomalainen äiti
- Äitienpäivänä Suomessa juhlii lähes 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia.
- Kaikkiaan 64 prosentilla 15–90-vuotiaista naisista on lapsia.
- Suurin osa suomalaisäideistä on kahden lapsen äitejä. Heitä on 44,5 prosenttia äideistä. Yhden lapsen äitejä on noin neljännes ja kolmen lapsen äitejä viidennes äideistä. Joka kymmenennellä äidillä on neljä lasta tai enemmän.
- Suomessa syntyi viime vuonna 45 832 lasta. Lapsia syntyi 2 112 enemmän kuin edellisvuonna.
- Naiset synnyttivät esikoisensa keskimäärin 30,5-vuotiaina. Yleisimmin naiset olivat synnyttäessään 30–34-vuotiaita.
- Uusien biologisten äitien määrä kasvoi viime vuonna runsaalla 20 000:llä.
- Adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli vuonna 2024 yhteensä 69 naista.
- Vuonna 2024 Suomessa oli noin 536 000 isoäitiä, joilla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi. Isoäidit olivat keskimäärin noin 61-vuotiaita lapsenlapsen saadessaan vuonna 2024. Isoäitien keski-ikä oli hieman alle 69 vuotta.
- Vuonna 2024 alaikäisistä lapsista 78 prosentilla oli elossa oleva äidinäiti Suomen väestössä, isänäiti 74 prosentilla.
- Lapsenlapsen matka isoäidin luo oli keskimäärin 78 kilometriä.
Lähde: Tilastokeskus
Minna Petäinen