KARON PÖRSSI Lähellä mutta kaukana. Vaikka Helsingistä hurauttaa meriteitse Tallinnaan samassa ajassa kuin maanteitse Tampereelle, Baltian osakemarkkinat ovat jääneet useimmille suomalaissijoittajille vieraiksi. Näin siitä huolimatta, että Baltian pörsseissä on suomalaisittain tuttuja firmoja kuten Tallink ja Kaubamaja.
Viron, Latvian ja Liettuan yhteisiä osakemarkkinoita pyörittää sama Nasdaq, joka on Helsinginkin pörssin takana. Pörssin nimi on Nasdaq Baltic. Vaikka kaikkien kolmen Baltian maan pörssiosakkeet ovat yhteisellä listalla, vanhasta muistista indeksejä lasketaan erikseen Tallinnalle, Riialle ja Vilnalle.
Yhteisbaltialaisella päälistalla noteerataan reilut 30 yhtiötä. Toissijaisella listalla (Secondary List) osakkeita on suunnilleen saman verran. Myös Baltiassa on oma First North -listansa, joka on vain viiden yhtiön mittainen.
Baltian pääosakemarkkinalla listattujen reilun kolmenkymmenen yhtiön yhteenlaskettu markkina-arvo on vain hieman yli kuusi miljardia euroa eli yhden suurehkon suomalaisen pörssiyhtiön verran. Helsingin pörssin Large cap -rajana olevaa miljardia ei ylitä yksikään baltialaisosake. Mid cap -yhtiöiden alarajan eli 150 miljoonan euron markkina-arvon täyttäviä firmoja Baltian maista löytyy tusina.
Sijoittajan kannalta ongelmallista on se, että monien Baltian maiden suurimpien pörssiyhtiöiden omistus on sementoitu selvää osake-enemmistöä hallitsevalle pääomistajalle.
Viron suurimpiin pörssiyhtiöihin kuuluva Olympic Entertainment Group on jättämässä pörssin. Odyssey Europe -rahasto teki keväällä kasinoyhtiöstä ostotarjouksen, johon kaksi suurinta omistajaa ovat suostuneet. Tallink Group puolestaan on kertonut hakevansa osakkeilleen rinnakkaislistausta Helsingin pörssiin.
Hankalaa ja hintavaa
Vaikka pohjoismaisten pörssien ja Baltian pörssien kaupankäynti on teknisesti keskenään samanlaista – molempia pyörittää Nasdaqin moottori –, kauppojen selvityspuolella tulee hankaluuksia. Hankaluudet tuskin ovat järin suuria, mutta ne edellyttävät työtä, mikä tarkoittaa ajan- eli rahankulua. Siksi Baltian osakemarkkinoille sijoittaminen on käynyt suomalaiselle yksityissijoittajalle yllättävän työlääksi.
Esimerkiksi yksityissijoittajien suosiman Nordnetin kautta Baltian markkinoilla noteerattuja arvopapereita ei saa ostettua edes puhelinkaupalla eikä artesaanihintaisella palkkiollakaan. Niitä ei yksinkertaisesti välitetä.
Baltian osakkeita ei pääse ostamaan eikä myymään OP:nkään verkkopankissa, mutta konttorikaupankäynti onnistuu. Baltialaisten osakkeiden kaupankäyntipalkkio osuuspankin konttorin kautta on prosentti kauppasummasta, vähintään 24 euroa, sekä toimitusmaksu 18 euroa. Kolmentuhannen euron suuruisen osakeostoksen päälle tulisi siis 48 euron kulut.
Kysyin OP:sta, millaisia kuluja (palvelun perusmaksut, kaupankäyntipalkkiot, säilytyspalkkiot ja muut mahdolliset palkkiot) koituisi asiakkaalle, jolla ei olisi entuudestaan asiakkuutta OP:ssä. Kaupankäyntipalkkion lisäksi ei tarvitsisi maksaa kuin säilytyksestä – asiakas siis selviäisi kuukausimaksutta, eikä hänen tarvitsisi ottaa palvelupakettia.
”Baltialaisten osakkeiden säilyttämisestä arvo-osuustilillä peritään lisäksi 0,231 prosentin vuotuinen säilytyspalkkio keskimääräisen omistusmäärän mukaan”, Jaana Ijäs OP:n viestinnästä kertoi.
Jos säilytyksessä olisi keskimäärin 3000 euron edestä baltialaisfirmaa, vuosikulu jäisi vajaaseen seitsemään euroon.
Danskella onnistuu online
Suurista Suomessa toimivista pankeista Danske tarjoaa ainoana onlinekaupankäyntia Baltian osakemarkkinoille. Danskessa uusi asiakas tarvitsee käyttöönsä Danske Kaupankäynti -palvelun, joka maksaa kaksi euroa kuukaudessa eli 24 euroa vuodessa.
”Välityspalkkio kaikilla markkinoilla on 0,2–0,08 prosenttia kauppasummasta, kuitenkin vähintään 8–2 euroa per kauppa kaupankäyntivolyymin mukaan”, viestintäpäällikkö Sara Anttila Danske Bankista kertoo.
Kolmentuhannen euron sijoituksesta koituisi siis Danskella kahdeksan euron kaupankäyntipalkkio ja 24 euron vuosikulu. Danskella on onlinevälityksessä 25 osakemarkkinaa. Jos ulkomaista kaupankäyntiä tulee Baltian lisäksi muualle, Danske on hinnoittelultaan ja käytännöllisyydellään selvä ykkönen.
Nordean kautta pääsee ostamaan ja myymään Tallinnan päälistalla olevia osakkeita eli toisin ilmaistuna Baltian osakemarkkinoiden päälistan virolaisosakkeita.
Nordealla on kaikkiin pörsseihin sama hinnoittelu: yli 800 euron kauppa maksaa 0,2 prosenttia kauppasummasta, kuitenkin vähintään kahdeksan euroa. Pienissä kaupoissa palkkiokatto on yksi prosentti, eli vaikkapa 500 euron kaupasta pankki perii viiden euron palkkion. Palkkiot joustavat alaspäin aktiivisuuden mukaan.
”Säilytys on Nordeassa kaikille asiakkaille ilmaista, jos tekee kvartaalin aikana edes yhden pörssikaupan. Jos aktiivisuutta ei ole, hinta on kuukaudessa 2,95 euroa, jos ei ole muuta asiointia”, Nordean säästämisen ja sijoittamisen asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Tanja Eronen kertoo.
Yhden kolmentuhannen euron kaupan Tallinnassa tekevä sijoittaja maksaisi Nordeassa kahdeksan euron kaupankäyntipalkkion ja vuodessa säilytysmaksuja 11 kuukaudelta yhteensä 21,45 euroa. Muiden Baltian markkinoiden osakkeet jäisivät häneltä kuitenkin saamatta.
Nordnet: ”Kustannukset liian suuret”
Ruotsalainen Nordnet hallitsee Suomen nettiosakevälitystä, vaikka suuremmat kilpailijat ovat hilanneet hinnastojaan tuntuvasti edullisemmiksi ja tarjolla on myös kansainvälisiä halpavälittäjiä.
Miksi Nordnetin kautta ei ole mahdollista käydä kauppaa Baltian osakemarkkinoilla - edes meklarin välityksellä, Nordnetin Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen?
”Kaupankäynnin tarjoaminen suurin piirtein samantasoisilla välityspalkkioilla kuin muissa Nordnetin tarjoamissa pörsseissä ei ole ollut mahdollista ainakaan historiassa. Kustannukset ovat liian suuret vähäiseen kysyntään nähden. Tämä koskee muitakin pörssejä kuin Baltian pörssejä. Puhelinkauppa vaatii taustalle osakeselvityksen, säilytyksen ja yhtiötapahtumien hoidon sekä pörssiyhteyksissä investointeja. Kyse ei ole vain siitä, että ottaisimme toimeksiannon vastaan.”
Minkä verran asiakkailta on tullut kysymyksiä balttikaupankäynnistä?
”Asiakaspalveluun tulee kuukausittain alle viisi yhteydenottoa. Jos kiinnostus olisi suurempaa, voisimme totta kai harkita tätä.”
Onko Baltian osakemarkkinoiden avaaminen ollut esillä Nordnetissa?
”Asia ei ole ajankohtainen Suomessa eikä muissakaan maissa. Nordnetissä kiinnostus uusiin markkinoihin painottuu Aasiaan (Japani ja Hongkong) ja Sveitsiin. Jos lisäämme uusia markkinoita, ne ovat kärjessä, kuten myös puhelinkaupankäynnin siirtäminen verkkopalveluun Lontoossa, Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa. Tällä hetkellä näille markkinoille voi jättää meklarille vain puhelintoimeksiantoja.”
Viikon trio: Baltian painavimmat
Markkina-arvoltaan Baltian osakemarkkinoiden suurimmat yhtiöt edustavat eri toimialoja. ESO eli Energijos Skirstymo Operatorius myy ja jakelee sähköä ja maakaasua 1,6 miljoonalle liettualaisella asiakkaalleen. Valtiollinen Lietuvos energija omistaa yhtiöstä lähes 95 prosenttia, joten free float ja osakkeiden vaihto on pientä.
Tallink Group liikennöi seitsemää merireittiä ja kuljetti viime vuonna lähes kymmenen miljoonaa matkustajaa. Telia Lietuva on nimensä mukaisen pohjoismaisen teleoperaattorin liettualaistytär. Telia omistaa Telia Lietuvasta 88 prosenttia.
Yli puolen miljardin euron markkina-arvoon yltää kolmikon lisäksi Tallinna Sadam. Tallinnan satamaa operoiva yhtiö palveli viime vuonna 10,6 miljoonaa matkustajaa ja sen läpi kulki 19,2 miljoonaa tonnia rahtia.
Alla olevassa taulukossa olevat p/e-luvut on poimittu Nasdaq Balticin sivuilta. Ne on laskettu liukuvasti 12 viime kuukauden toteutuneen tuloksen perusteella (trailing twelve months).
| Yhtiö | Markkina-arvo | P/e |
| Energijos Skirstymo Operatorius | 760 milj. euroa | 10 |
| Tallink Group | 730 milj. euroa | 15 |
| Telia Lietuva | 660 milj. euroa | 14 |
Lähde: Nasdaq Baltic. Tilanne 27.6.2018.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
