Kotiakkujärjestelmät ovat yleistyneet Suomessa nopeasti samaan aikaan, kun aurinkovoimaloiden määrä on kasvanut. Kotiakun hankinta vaatii kuitenkin kuluttajalta huolellista harkintaa.
Yksinkertaisimmillaan kotiakku on osa aurinkosähköjärjestelmää, jossa se varastoi päivällä tuotettua aurinkoenergiaa iltakäyttöä varten. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan tällainen kotiakku ei yleensä maksa itseään takaisin, vaikka otettaisiin huomioon vuoden 2022 energiakriisin poikkeuksellisen korkeat hinnat ja suuri hintojen vuorokausivaihtelu.
Tutkimuksessa simuloitiin kotiakun (13,5 kWh) toimintaa yhdistämällä todelliset kulutus-, tuotanto- ja hintatiedot vuosina 2020–2022. Otoksena oli neljä pientaloa.
Seuraavan tason muodostavat järjestelmät, jotka optimoivat akun käyttöä automaattisesti esimerkiksi pörssisähkön hintojen perusteella.
Edes optimointi ei tehnyt Turun yliopiston tutkimuksen mukaan investointia kannattavaksi. Se pienensi sähkökustannuksia, mutta säästöt eivät riittäneet kattamaan akun investointi- ja kulumiskustannuksia.
Pörssisähkön optimointi otettiin huomioon vain aurinkosähkön latauksessa ja purussa.
”Jos esimerkiksi huomisen päivän hinnat ovat korkeita ja aurinkosähköä ei ole saatavilla, ei akkua kannata purkaa yöllä omaan käyttöön vaan odottaa seuraavaan päivään. Tai jos aurinkosähkön myymisestä saisi hyvän hinnan ottaen huomioon sähkönsiirron ja verojen tuoman hintaeron, ei sitä kannata välttämättä varastoida myöhempää käyttöä varten”, tutkija Lauri Karttunen Turun yliopistosta selventää.
Sen sijaan tutkimuksessa ei tarkasteltu kuormansiirtoa, jossa akkua ladataan verkosta, kun pörssisähkö on halpaa, ja sähköä myydään akusta verkkoon, kun se on kallista.
”Usein unohdetaan se, että kotiakun hyödyt voivat muodostua kolmesta lähteestä: pörssisähkön optimoinnista kuormansiirron avulla, aurinkosähkön varastoinnista ja reservimarkkinoista”, Elisan kotiakku-liiketoiminnasta vastaava Tuomo Ojala toteaa.
Uusimpana trendinä ovat ratkaisut, joissa akku liitetään osaksi laajempaa energiapalvelua ja järjestelmä osallistuu sähköverkon reservimarkkinoille. Kuluttaja saa sopimuksen mukaista korvausta siitä, että akkua käytetään sähköverkon tasapainotukseen.
Reservituototkaan eivät olleet mukana Turun yliopiston tutkimuksessa. Toisaalta ne ovat viime vuosina laskeneet kilpailun lisääntyessä.
”Toinen asia, joka unohtuu usein, on se, että kenelläkään ei ole kristallipalloa, jonka avulla sähkö- ja reservimarkkinoiden tulevaa kehitystä voisi ennustaa”, Ojalakin harmittelee.
Markkinat ovat vasta kehittymässä, ja ylilyöntejäkin tapahtuu. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on varoittanut etenkin kotiovella tapahtuvasta myynnistä. Virasto on saanut useita yhteydenottoja, joissa kuluttajia on painostettu ostopäätöksiin antamalla harhaanjohtavia tietoja akkujen tuotoista, sopimusehdoista ja takaisinmaksuajasta.
Kotiakkujen mahdolliset säästöt vaihtelevat tapauskohtaisesti, eikä niiden taloudellista kannattavuutta voida ennustaa varmasti. Siksi hankintapäätös kannattaa perustaa omaan kulutukseen, huolelliseen mitoitukseen ja realistisiin tuotto-odotuksiin.
Esimerkkilaskelma: Elisan kotiakku
Esimerkkilaskelmassamme Matti Meikäläisen tuotot (1–12/2025) muodostuvat kolmesta osasta:
- aurinkoenergian varastoinnista (9,60 €/kk),
- kuormansiirrosta (7,19 €/kk) sekä
- kiinteästä reservihyvityksestä (35,00 €/kk).
Yhteensä hyödyt ovat 51,79 €/kk eli noin 621 €/vuosi verrattuna tilanteeseen ilman akkua.
| Elisan kotiakku Säästöt ja hyödyt 1-12/2025 |
Matti Meikäläinen Keskiarvo, €/kk |
Elisan kaikki käyttäjät | ||
| Yläraja*), €/kk | Keskiarvo, €/kk | Alaraja*), €/kk | ||
| Aurinkoenergian varastoinnin säästö | 9,60 | 15,32 | 9,58 | 0,00 |
| Kuormansiirron säästö | 7,19 | 19,54 | 15,20 | 11,14 |
| Kiinteä reservihyvitys | 35,00 | 60,00 | 52,34 | 35,00 |
| Hyödyt yhteensä | 51,79 | 94,86 | 77,12 | 46,14 |
Matti Meikäläisen akku: Huawei Luna 2000, 15 kWh.
Suosituin akkukoko Elisalla: 21 kWh, toiseksi suosituin 28 kWh.
Ylärajan kohteessa on usein 30 kWh akusto ja 9,6 kWp aurinkopaneelit.
Alarajan kohteessa puolestaan usein 15 kWh akusto ilman paneeleita.
*) Annettu vaihteluväli kuvaa 90 prosenttia kaikista tapauksista.
Lähde: Elisan Kotiakku-sovellus
Näillä oletuksilla 6 500 euron investoinnin laskennallinen takaisinmaksuaika olisi noin 10,5 vuotta, mutta ilman 1 000 euron invertterihyvitystä investointi olisi 7 500 euroa ja takaisinmaksuaika noin 12 vuotta. Laskelmassa on huomioitu kotitalousvähennys. Akun kulumisen vaikutusta ei ole huomioitu.
Laskelma perustuu Elisan vuonna 2025 tarjoamaan kiinteään reservihyvitykseen. Lisäksi Elisa tarjosi korotonta rahoitusta 10 vuodeksi. Takaisinmaksuajat ovat vain suuntaa antavia, koska markkinoilla tapahtuvia muutoksia ei voi ennustaa.
Kotiakusta rahasampo vai sittenkin riskibisnes? | Kotiakut lupaavat energiansäästöä ja tuottoja reservimarkkinoilta. Kuluttajan on kuitenkin navigoitava monimutkaisessa markkinassa, jossa tuotot voivat vaihdella suuresti. Lue lisää täältä >>
Kaisa Salminen
