Heinäkuun lopussa julkaistut ennakkotiedot Suomen talouskasvusta vuoden 2026 toisella neljänneksellä lupaavat hyvää. Näyttääkin siltä, että maamme talous voi tänä vuonna kasvaa yhteensä reilut kaksi prosenttia – yli kaksi kertaa valtiovarainministeriön kesäkuisen ennusteen. Se jos mikä olisi tervetullut piristys vuosien matalalennon jälkeen.
Talouskasvua sopii odottaa, sillä julkisen talouden kestävyyttä mitataan suoraan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mitä enemmän bruttokansantuote kasvaa, sitä pienemmäksi laskee julkisen velan ja sen suhde. Mitä suurempi bruttokansantuote, sitä enemmän kertyy myös verotuloja ja sitä vähemmän on painetta leikata julkisesta taloudesta.
Veronmaksajain Keskusliiton mielestä julkisen talouden tasapainotus tulee toteuttaa ilman veronkiristyksiä.
***
Hyvistä kasvuluvuista huolimatta kirittävää riittää. Vuoden 2025 vertailussa Suomen bruttokansantuote oli henkeä kohden hieman suurempi kuin euromaissa keskimäärin, mutta kun otetaan huomioon maamme suhteellisen korkea hintataso, jäi ostovoimakorjattu kansantuote euromaiden keskiarvon alapuolelle ja vain häthätää ylitti EU-maiden keskiarvon.
Esimerkiksi rakkaassa naapurissamme Ruotsissa ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli viime vuonna yli 9 prosenttia korkeampi kuin meillä. Ruotsissa keskipalkkaisen palkkaverotuskin oli viime vuonna kuutisen prosenttiyksikköä Suomea alempi – kukkarossa tämä ero on tuhansia euroja vuositasolla. Onneksi veronkevennykset tällä vaalikaudella ovat sentään alentaneet kokonaisveroastetta.
Työmarkkinoilla orastava kasvu ei vielä näy, sillä työmarkkinat reagoivat talouden kasvuun viipeellä. Huhti-kesäkuun ennakkotietojen mukaan työllisyys laski ja työttömyys kasvoi tammi-maaliskuuhun verrattuna.
Tässäkin asiassa olemme Ruotsia jäljessä. Yhtäältä meillä on rakennetyöttömyyttä – työnhakijoiden osaaminen ei vastaa sitä, mitä työpaikoilla tarvittaisiin. Toisaalta korkeat työvoimakustannukset ja suuri verokiila haittaavat uusien työpaikkojen syntymistä. Sekä rakennetyöttömyyden että työvoimakustannusten ja verokiilan suhteen tarvitaan toimenpiteitä tulevalla vaalikaudella.
***
Elokuun alkupuolella käytiin valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut, jotka olivat varsin odotetut.
Julkisen talouden säästöjä jatketaan suunnitellusti. Vaikka verotulot kasvavat talouskasvun myötä noin 600 miljoonalla eurolla keväällä ennustetusta, on valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotus silti 12,9 miljardia euroa alijäämäinen. Korkomenojen osuus on tästä peräti 4,3 miljardia euroa. Valtiontaloudessa plussalla on viimeksi oltu vuonna 2008.
Tervehdyttäviä toimenpiteitä siis tarvitaan edelleen, ja tärkeimpiä ovat ne, jotka edistävät talouskasvua. Niitäkin budjettiehdotuksessa on.
Ansiotuloverotus kevenee ensi vuonna hieman. Kevennykset kohdistuvat lähinnä pieni- ja keskituloisiin. Vaikka kevätkesällä nähtiinkin vahvoja puheenvuoroja myös perintöveron poiston puolesta, budjettiehdotuksessa säilyi kevään kehysriihessä sovittu kahden prosenttiyksikön alennus yhteisöveroon.
Hyvä näin, sillä yhteisöveron keventäminen on talouskasvun kannalta merkittävästi parempi toimi kuin muutokset perintöverotuksessa.
Jussi Junni
Kommentoi