Moni muuttaa ensimmäistä kertaa omilleen opintojen perässä. Silloin voi olla vaikea päättää, mikä asumismuoto sopii omaan elämäntyyliin. Opiskelijat voivat muuttaa yksin, soluun tai yhteen esimerkiksi kumppaninsa kanssa.
Yksin muuttaminen voi tuntua helpoimmalta ratkaisulta. Opiskelijoiden asumistuen muututtua halvin ratkaisu on silti yhteisasunto. Kilpailu asunnoista on myös erityisesti syksyllä ja loppukesästä kovaa. Kannattaa siis hakiessa harkita kaikkia asumismuotoja. Asuntoja kannattaa myös alkaa hakea heti, kun se on mahdollista.
”Yhdeltä asukkaalta soluasunnon tai yhteisasunnon vuokra on suunnilleen 300–500 euroa riippuen alueesta ja asunnon koosta”, kertoo Hoasin asumisneuvoja Riikka Pasanen.
Jos asunnon hankinta jää loppukesään tai syksylle, on fiksua hakea erityisesti soluja. Soluissa kilpailu ei ole yhtä kovaa. Suomen opiskelija-asunnot (SOA) ry:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman kyselyn mukaan liki 70 prosenttia opiskelijoista valitsee ensisijaisesti yksiön tai kaksion asunnokseen.
Soluasunnot eroavat yhteisasunnoista rakenteeltaan ja vuokrasopimukseltaan. Soluasunnossa jokaisella asukkaalla on oma sopimus ja huone, mutta asunnon yhteiset tilat, kuten keittiö, jaetaan.
Sen sijaan, kun muutetaan yhteen esimerkiksi kaverin tai kumppanin kanssa, sopimus ja asunto ovat usein yhteisiä. Vuokravälittäjäyritys Vuokraturvan toimitusjohtajan Timo Metsolan mukaan yhteen muuttaessa on mahdollista valita kolmesta eri sopimustyypistä.
Yleisin tapa on edellä mainittu yhteinen sopimus. Tässä kaikki vuokralaiset allekirjoittavat sopimuksen ja vastuu vahingosta ja vuokrasta on yhteinen.
Yhteen muutettaessa on mahdollista myös tehdä soluasunnon sopimus, jolloin asunto jaetaan ja jokaisella asukkaalla on oma vuokrasopimus. Asukas pitää huolta omista neliöistään ja yhteiset tilat ovat yhteisvastuulla. Vuokralaiset eivät kuitenkaan ole vastuussa esimerkiksi toistensa vuokrista.
”Jos asuntovälittäjä ei valmiiksi mainosta asuntoa soluna, ei omistaja usein suostu jaettuun vuokrasopimukseen. Sopimus voisi jättää omistajan nimittäin vaikeaan tilanteeseen, jos esimerkiksi vain osa asukkaista irtisanoutuisi. Näin vuokraaminen on riskialttiimpaa omistajalle”, kertoo Metsola.
Kolmas tapa vuokrata yhteinen asunto on alivuokraus. Silloin yksi yhteen muuttavista henkilöistä vuokraa asunnon ja kantaa vastuun vuokranmaksusta ja vahingoista. Tämän jälkeen päävuokralainen alivuokraa asuntoa muille. Näin saadaan erilliset sopimukset, mutta on huomioitava, että vastuu on aina päävuokralaisella.
”Asunnosta voidaan vuokrata puolet ilman erillistä lupaa omistajalta, mutta sen jälkeen on aina kysyttävä lupa.”, Timo Metsola sanoo.
Ensimmäinen vaihtoehto on usein paras opiskelijalle, sillä näin vastuu on jaettu. Huomionarvoista on, että jos joku asukkaista saa opintotuen sijaan jotain muita tukia, voivat muiden asukkaiden tulot vaikuttaa näihin tukiin.
”Jos joku asukkaista on esimerkiksi yleisen asumistuen piirissä tai hänellä on lapsi, on todennäköisesti tehtävä lisäselvityksiä Kelalle. Muuten muiden asukkaiden tulot voivat vaikuttaa tukiin”, kertoo Metsola.
Jos jotkin kulut, kuten vesi tai sähkö, eivät kuulu vuokraan, on näistä myös usein yhden vuokralaisen tehtävä sopimus. Asiasta kannattaa silti olla yhteydessä toimittajaan, sillä jotkin yritykset tarjoavat mahdollisuuden jakaa yhden asunnon kulut eri sopimuksille. Lopullinen vastuu kulun maksamisesta on silti aina yhteinen, vaikka sopimukset olisivat erilliset.
Arki sujuvaksi solussa
Soluun muuttaessa ei yleensä tunne muita ennakkoon. Siksi ensimmäisenä muuton jälkeen kannattaa esittäytyä muille asukkaille ja vaihtaa yhteystiedot. Jos asukkaita on useampia, on hyvä myös muodostaa yhteinen ryhmä viestipalveluun, jotta yhteydenpito on helppoa.
Hoasin Riika Pasanen suosittelee käymään perusasiat läpi heti alussa: ”Kannattaa sopia heti alussa, miten siivoaminen hoidetaan ja minkä tasoista siivoamista odotetaan. Myös vieraiden käymisestä kannattaa sopia heti alussa”.
Tavaroiden jakamista kannattaa myös miettiä. Jaetaanko esimerkiksi käsisaippuaa. Jos asioita jaetaan, miten kulujen jakaminen hoidetaan?
Arkea auttaa myös, jos asukkaat tuntevat toistensa rytmin, kuten onko joku aamuvirkku vai tekeekö joku vuorotöitä. Näin asukkaat osaavat helpommin ottaa huomioon arjen aikataulut.
Opiskelija-asunnoissa on useita vaihtoehtoja. Soluasunnossa voit valita, haetko yhden sukupuolen soluja vai sukupuolineutraaleja soluja. Solussa on aina noin kahdesta viiteen asukasta, mutta jos haluat tiettyyn soluun esimerkiksi kaverisi kanssa, voit jättää asiasta toivomuksen.
Riidat tai vahingot asunnossa
Soluun muuttaessa on hyvä tietää, miten toimitaan, jos asuntoon tulee vahinkoja.
”Vahingon sattuessa selvitetään ensin vahingon aiheuttaja, jolle vahingon korjauskulut tulevat. Jos syypää on epäselvä tai asiasta tulee riitaa, jakautuvat kulut yhteisissä tiloissa tasaisesti asukkaiden kesken. Näin toimitaan myös, jos vahinko on yhteisten tilojen sotkuisuus tai laitteiden rikkoutuminen, jossa syy on selvästi yhteinen”, kertoo Pasanen.
Ainoa poikkeus kustannusten jakautumisessa on, jos muut asukkaat ovat ennakkoon antaneet palautetta yhden asukkaan käytöksestä yhteistiloissa. Esimerkiksi jos yksi asukas polttaa yhteisissä tiloissa.
Riitatilanteissa Hoas toimii selvittelijänä. Jos riitaa ei saada sovittua, voivat asukkaat hakea asunnonvaihtoa.
Muista kotivakuutus ennen muuttoa
Opiskelija-asuntoa kannattaa hakea heti opiskelupaikan saamisen jälkeen, sillä asunnot ovat suosittuja. Kun asunnon saa, kannattaa ennen muuttoa hoitaa kuntoon kotivakuutus, miettiä budjettia ja soluun muuttaessa muistaa huomioida muut asukkaat.
Yhteen muutettaessa vakuutussopimukset tehdään usein päällekkäisesti. Eli jokaisella on oma vakuutus, mutta asunnossa yhteiset tilat ovat päällekkäin vakuutettuja. On tärkeää tarkistaa, että kaikilla asukkailla on vakuutus, jotta vahingon sattuessa syytä ei koeteta laittaa kokonaan yhden asukkaan vastuulle.
”Aina kannattaa mainita yhteisasuminen vakuutusyhtiölle, jotta vakuutus menee oikein. Lisäksi opiskelijana kannattaa miettiä tarkasti omavastuu, sillä se määrittää vakuutuksen hinnan”, sanoo Vuokraturvan Timo Metsola.
Opiskelija-asunnossa saa asua valmistumisen jälkeen puoli vuotta, mutta jos asut yhdessä jonkun kanssa, riittää, että toinen teistä opiskelee vakituisesti.
Seela Kalliokoski
