Opiskelija, ohjaa tulot ja tuet raiteilleen

Korkeakouluopiskelijan tuet ja niihin liittyvä sääntely ovat kulkeneet vuoristorataa viime vuosina. Missä mennään nyt? Moni pohtii, kannattaako opintojen ohessa tehdä töitä vai viekö takaisinperintä tuet. Miten verotus vaikuttaisi yhtälössä?

Opiskeluvuosia kuulee toisinaan kuvattavan elämän parhaaksi ajaksi. Rahasta voi kuitenkin toisinaan tehdä tiukkaa – ainakin verrattuna tulevan työuran aikaiseen tulotasoon. 

Korkeakouluopiskelijan tukiin on tehty viime aikoina muutoksia. 

Monipuolinen opintotuki

Korkeakouluopiskelijalle keskeinen tukimuoto on opintotuki. Se koostuu kolmesta osasta: paitsi suoraan maksettavasta tuesta eli opintorahasta myös opintotuen asumislisästä sekä opintolainan valtiontakauksesta.

Opintotuen saamisen edellytyksenä on, että opinnot edistyvät. Edistyminen on riittävää, kun suorittaa tukikuukautta kohden keskimäärin 5 opintopistettä ja lukuvuoden (1.8.–31.7.) aikana vähintään 20 opintopistettä. Mikäli keskimäärin 5 opintopisteen raja ei täyty, opintotukea ei välttämättä peritä takaisin, jos kaikkien korkeakouluopintojen aikana opintopisteitä on kerääntynyt riittävästi.

Tukikuukaudeksi lasketaan kuukausi, jolta opiskelija on saanut opintorahaa tai asumislisää. Tyypillisesti opintotukea maksetaan lukuvuoden aikana yhdeksältä kuukaudelta, eli varsinaisten opiskelukuukausien ajalta. Kesäopintoja suorittava voi hakea opintotukea myös kesäkuukausille.

Opintotuessa on tulorajat, jotka vaikuttavat siihen, kuinka paljon tukea voi vuoden aikana nostaa.

OPINTOTUKEEN TULOSSA UUDISTUS | Pääministeri Petteri Orpon hallitus valmistelee opintotuen kokonaisuudistusta. Uudistukseen liittyvät muutokset tulisivat näillä näkymin voimaan 1.8.2027, jota voi pitää parasta ennen-päivämääränä tälle artikkelille, jossa pyritään kuvaamaan tilannetta jutun julkaisuhetkellä.

1. Opintorahasta menee harvoin veroa

Opintorahan määrään vaikuttavat asumismuoto, ikä ja mahdollinen huoltajuus. Vanhempien luona asuvalla opiskelijalla vanhempien pienet tulot voivat korottaa opintorahaa.

Tyypilliselle omillaan asuvalle korkeakouluopiskelijalle opintorahan määrä on artikkelin ilmestymishetkellä 279,38 euroa kuukaudessa.

Opintoraha on veronalaista tuloa ansiotulojen verotuksessa. Useimmiten korkeakouluopiskelijoiden tulot ovat kuitenkin siinä määrin pieniä, että maksettavan ansiotuloveron määrä jää vähäiseksi, ellei olemattomaksi.

2. Asumislisä vaihtelee eri kunnissa antelias

Varsinaisen opintorahan päälle opiskelija voi saada myös opintotuen asumislisää.

Korkeakouluopiskelijoista valtaosa siirrettiin vuonna 2017 opintotuen asumislisän piiristä yleisen asumistuen piiriin. Asumistukea voi luonnehtia asumislisää anteliaampana tukimuotona, joka kannusti yksinasumiseen yhteisasumisen sijaan.

Toisin kuin asumislisää, asumistukea saattoi nostaa ympäri vuoden, siinä missä asumislisää tyypillisesti saadaan vain varsinaisilta opintokuukausilta. Vuoden 2017 muutoksen jälkeen yksinasumisen suosio kasvoi selvästi.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjattiin, että opiskelijoiden yleisen asumistuen rinnalle selvitetään ja kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto. Elokuusta 2025 alkaen valtaosa korkeakouluopiskelijoista palautettiin yleisestä asumistuesta takaisin opintotuen asumislisän piiriin.

Keskeinen erotus vuoteen 2017 asti voimassa olleeseen asumislisään on, että nykyisessä asumislisässä asumismenojen enimmäismäärät vaihtelevat kuntaryhmittäin. Asumislisän määrä on 80 % hyväksyttävistä asumismenoista.

Pääkaupunkiseudulla asumismenoiksi hyväksytään enintään 370 euroa/kk (asumislisä enintään 296 euroa), 24 kasvukeskuksessa tai kehyskunnassa* 310 euroa/kk (248 euroa) ja muissa kunnissa 270 euroa (216 euroa).

VATT Datahuoneen tuoreen analyysin** mukaan yksinasuvien opiskelijoiden osuus on suhteellisesti vähentynyt noin neljä prosenttiyksikköä vuoden 2024 helmikuun jälkeen. Muutosta voi pitää ainakin toistaiseksi melko vähäisenä.

* Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lohja, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula ja Vihti.

** VATT x Datahuone Policy Brief 3/2026: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta

3. Opintolainan valtiontakaus

Opintolainan valtiontakaus on niin ikään osa opintotuen kokonaisuutta. Valtiontakaus tarkoittaa, että valtio sitoutuu takaamaan lainan, jos kävisi niin, ettei velallinen suoriutuisi velkansa takaisinmaksusta.

Valtiontakaus ei siis tarkoita, että lainaa ei tarvitsisi maksaa takaisin edes siinä tilanteessa, että opiskelija ei pystyisi maksamaan lainaa takaisin pankille. Tällöin Kela maksaa lainan pankille ja alkaa periä saataviaan opiskelijalta takaussaatavina.

Lainanantajan näkökulmasta valtiontakaus pienentää lainan takaisinmaksuun liittyviä riskejä. Opintolainojen korkomarginaalit ovat muihin kulutusluottoihin nähden hyvin matalia. Usein korkomarginaalin päälle lainaan kohdistuu myös viitekorko (euribor), joka muuttuu määräajoin. Opintolaina voi olla myös kiinteäkorkoinen.

Elokuussa 2024 opintolainan valtiontakaus kasvoi 650 eurosta 850 euroon tukikuukautta kohden. Valtion takaaman opintolainan käyttöä ei ole korvamerkitty.

Useimmiten lainaa nostetaan arkisiin kulutus- ja asumismenoihin, mutta mikään ei sinänsä estä myöskään opintolainan sijoittamista. Mikäli lainaa on varaa sijoittaa ja haaveilee omistusasunnosta tulevaisuudessa, esimerkiksi ASP-tilin (verovapaan) koron ja riskin suhdetta nykyisessä korkoympäristössä voi olla harkinnan arvoista pohdiskella.

Opintolainaa ottava korkeakouluopiskelija voi myös hyötyä opintolainahyvityksestä, kunhan valmistuu ajoissa.

Opintolainahyvitys lyhentää lainasummaa

Opintolainahyvitys hyödyttää niitä korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat ottaneet opintolainaa ja valmistuneet opintolainahyvityksen määräajassa.

Määräaika riippuu tutkinnosta. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tai pelkän ylemmän korkeakoulututkinnon määräaika on tutkinnon tavoiteaika + yksi vuosi. Ammattikorkeakoulututkinnossa ja alemmassa korkeakoulututkinnossa tavoiteaikaan lisätään puoli vuotta.

Hyvityksen voi saada vain ensimmäisestä suorittamastaan korkeakoulututkinnosta. Opintolainahyvityksen määrä on 40 % siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa.

Hyvityksellä on kuitenkin enimmäismäärä, joka riippuu tutkinnosta (amk-/yliopistotutkinto) ja sen laajuudesta opintopisteissä.

ESIMERKKI |10 000 euron huomioitava laina oikeuttaisi 3 000 euron [(10 000 € - 2 500 €) * 40 %] hyvitykseen. Kela maksaa hyvityksen lyhentämällä lainaa suoraan pankille.

Opintolainahyvityksen määrää laskettaessa otetaan huomioon opintolainaa enintään 400 euroa kuukautta kohti, jos tutkinto on suoritettu suomalaisessa korkeakoulussa (ulkomailla vastaavasti 700 euroa), vaikka valtion takaamaa opintolainaa voi kuukaudessa nostaa enemmänkin.

Opintolainahyvitys kannustaa valmistumaan määräajassa. Siitä voivat hyötyä ne, jotka tarvitsevat opintolainaa elämisen kustannuksiin – ja myös ne, jotka eivät lainaa elämisensä rahoittamiseen tarvitsisikaan.

Mikäli opintolainahyvityksen määräajat huolestuttavat, mikään ei sinänsä estä aloittamasta lainan nostamista opiskelutaipaleen loppupuolella, jolloin omien opintojen edistymistä on helpompi arvioida. Kunkin lukuvuoden lainaerät on kuitenkin nostettava määräpäivään mennessä. Opintolainaa ei voi nostaa enää valmistumisen tai opintojen keskeyttämisen jälkeen.

Opintolainahyvityksen voi saada myös valmistumisen määräaikojen jälkeen, jos opintojen viivästyminen johtuu hyväksyttävästä syystä, kuten esimerkiksi ase- tai siviilipalveluksesta, vanhempainetuusjaksosta tai sairaudesta.

Opintolainahyvitys on etu, johon kannattaa ainakin tutustua, vaikka velkaantuminen ymmärrettävästi voi painaa mieltä.

Opintotuen tulorajat

Opintotuen tulorajat ja tukien takaisinperintä ovat pitkään olleet suuria epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksia aiheuttava keskustelunaihe.

Opintotukeen, kuten muuhunkin sosiaaliturvaan, on liittynyt pitkään kannustinloukkuja: lisätulojen hankkiminen opiskelijana ei välttämättä kannata, kun ahkeroinnista voi seurata opintotuen takaisinperintä.

Toisaalta tulorajoilla on katsottu olevan toisenlainenkin tarkoitus: opiskelijan ”päätyö” on opiskelu, jota liiallinen työnteko voi rokottaa. Toisaalta sosiaalietuuksia voi lähestyä myös siitä vinkkelistä, että kun tulot kasvavat, tarve sosiaaliturvallekin on vähäisempi.

Opintotuen tulorajoja koskeva keskustelu on voinut jäädä viime vuosina hieman aiempaa vähemmälle, sillä tulorajoja on nostettu selvästi 2020-luvun aikana.

Kun vielä vuonna 2021 korkeakouluopiskelijalle tyypillisen 9 kuukauden opintotuen tuloraja oli 12 498 euroa, vuonna 2026 vastaava raja on 20 127 euroa. Tulorajoja nostettiin reippaasti vuosina 2022 ja 2023. Jos vuoden 2021 raja oli hankala ylittää pelkillä kesätyötuloilla, nykytasollaan tulorajat antavat myöten jo melko säännölliseen työntekoon.

Tulorajoissa on 374 euron jousto: jos vuosituloraja ylittyy enintään 374 eurolla, tukea ei tarvitse perua tai palauttaa.

Ansaittu liikaeuro voi vielä tuet

Tulorajojen kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana rajatapauksissa, sillä jos sallittu raja (+374 euron jousto) ylittyy tulovalvonnassa eurollakin, koko kuukauden tuki voidaan periä takaisin korotuksineen. Tällöin tienattu bruttoeuro voi viedä käteen jäävät tulot miinukselle.

Tulovalvonnassa huomioitavia tuloja ovat esimerkiksi palkkatulot, osinkotulot, vuokratulot, lomarahat ja luontoisedut, virtuaalivaluutoista saadut tulot sekä luovutusvoitot.

Hyvätuloisen opiskelijasijoittajan kannattaa huomata, että luovutustappioita ei huomioida vuositulojen laskennassa. Tulovalvonnan vinkkelistä voi olla edullista, ettei salkussa olisi runsaita osinkoja maksavia yhtiöitä tai rahastoja.

Vuositulon laskennassa esimerkiksi opintorahaa, asumislisää ja opintolainaa ei huomioida.

Ainakaan nykyiset tulorajat eivät pakota opiskelijaa valitsemaan kaupassa aina tonnikalaa ja nuudeleita. Lohi ja pasta voivat yhtä lailla käydä vaihtoehdosta – etenkin kun ne voivat tänä päivänä olla kilohinnaltaan tonnikalaa ja nuudeleita edullisempia.

Lopuksi

Toivon mukaan tämän artikkelin vinkeistä olisi apua oman talouden suunnitteluun. Samalla voi olla hyödyllistämuistaa, että kaikenlainen penninvenyttäminenkään ei välttämättä ole aina kovin
järkevää.

Taloustieteen professori Mika Maliranta antoi Kauppalehdessä 10.1.2026 julkaistun haastattelun*, joka tarjoaa osuvaa pohdinnan aihetta nuorelle opintojaan aloittavalle:

Nuoruudessa on kaksi tärkeää asiaa: nauttia nuoruudesta ja kouluttautua. Taloustieteilijät ajattelevat, että kulutusta kannattaa tasoittaa elinkaaren yli: nuorena velkaannutaan, keski-iässä säästetään ja elämän loppupuolella puretaansäästöjä. Tein itse nuorena liikaa töitä. Olen muistuttanut pojalleni, että nuorena pitää elää. Älä tee niin kuin minätein, vaan niin kuin sanon.

• Lue lisää korkakouluopiskelijan tuista Kelan sivustolta.

KAUPPALEHTI 10.1.2026: MIKA MALIRANTA KATUU SITÄ, ETTEI KÄYTTÄNYT NUORENA ROHKEAMMIN RAHAA – ”OLEN MAHDOLLISESTI VAURIOITTANUT JALKOJANI PIHEYTENI TAKIA.”

Paljonko nykyisillä tulorajoilla voi ansaita?

Oheisessa kuvassa on esitettynä tilanteita, joissa opiskelija saa opintotuen ohella palkkatuloa vuonna 2026 sen verran, että palkka vastaa opintotuen tulorajaa kullakin tukikuukausien määrällä.

Kuvion luvuissa on huomioitu palkka, siitä menevät verot ja veronluonteiset maksut helsinkiläiselle (ml. kunnallis- ja kirkollisvero), opintoraha sekä asumislisän maksimimäärä. Opintolaina on jätetty kuviossa tarkastelun ulkopuolelle. Opiskelijalla ei ole laskelmassa oletettu olevan muita tuloja.

Esimerkiksi nostamalla opintotukea yhdeksältä kuukaudelta ja saamalla 20 127 euroa bruttopalkkaa, opiskelijan keskimääräiset nettokuukausitulot yltävät 1 918 euroon. Tästä luvusta ei ole vähennetty asumismenoja.

Näin palkan määrä vaikuttaa nettotuloon

Korkeakouluopiskelijalle ansiotuloverojen maksaminen on tuskin murheista suurin. Tyypillisiä ansiotuloverotuksessa veronalaisia opiskelijan tuloja ovat palkkatulot kesä- ja viikonlopputöistä.

Myös opintoraha on ansiotuloverotuksessa veronalaista. Opintorahaa saavalle voidaan kuitenkin myöntää verotuksessa opintorahavähennys, joka tehdään verotuksessa automaattisesti – toisin sanoen vähennystä ei tarvitse erikseen hakea.

Esimerkki: Eetun verot 8 000 euron palkasta

Jos ajatellaan, että 19-vuotiaan esimerkkiopiskelija Eetun ansiotulot vuonna 2026 koostuisivat 2 514 euron opintorahasta (9 tukikuukautta) ja vaikkapa 8 000 euron palkasta, tuloista ei menisi varsinaisia ansiotuloveroja vielä euroakaan.

Tällöin maksettavaksi tulisivat ainoastaan niin kutsutut veronluonteiset maksut (työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu). Niiden määrä olisi yhteensä 655 euroa. Maksettu työeläkemaksu kartuttaa myös työeläkettä, josta vuonna 2007 syntyneet pääsevät nauttimaan näillä näkymin noin 50 vuoden kuluttua.

Eetun tulot ja verot eri palkkatasoilla

Oheisessa kuviossa on tarkasteltu esimerkkiopiskelijan kuukausittaisia brutto- ja nettotuloja vuonna 2026 tilanteissa, joissa opintotukea saa lähtökohtaisesti yhdeksän kuukauden ajalle. Niin ikään tarkastellaan tilannetta, jossa Helsingissä asuva opiskelija (19-v.) saa opintorahan, asumislisän ja maksaa kunnittaiset veronsa kirkollisveroineen Helsinkiin. Bruttovuosipalkka on 0–22 000 euroa. Muita tuloja ei ole. 

Kuviosta nähdään, kuinka kuukausittainen keskimääräinen nettotulo muuttuu, kun tulot kasvavat. Nettotulo kasvaa melko suoraviivaisesti aina 16 000 euron vuosipalkkaan saakka, minkä jälkeen palkan lisäys kasvattaa nettotuloa hieman hitaammin, sillä tämän jälkeen verotus kiristyy hieman.

Kun tulot kasvavat 20 000 eurosta 22 000 euroon, nettotulo kasvaa jo selvästi vähemmän, sillä tulorajojen vuoksi 22 000 euron tuloilla opiskelija on oikeutettu enää kahdeksaan opintotukikuukauteen. 

Janne Kalluinen

Piirros: Pauli Salmi