Väestön ikääntyminen ja ylipainon yleistyminen ovat globaaleja ilmiöitä, jotka lupailevat terveys- ja lääkealalle vakaata kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Rahastosijoittajalla on useita vaihtoehtoja päästä osalliseksi tuotoista.
Miten saada lisää aktiivisia vuosia elämään? Tämä on iso kysymys, johon terveys- ja lääkealan yritykset etsivät kaikkialla maailmassa ratkaisuja. Väestön ikääntyminen ja ylipainon yleistyminen ovat globaaleja trendejä, jotka tukevat terveysalan kysyntää.
Viime vuosina alan tuotot ovat jättäneet kuitenkin paljon toivomisen varaa. Vähintäänkin terveysala on jäänyt pörsseissä teknologiasektorin varjoon.
Toisaalta ei alalla ihan huonostikaan ole mennyt. Viimeisten kymmenen vuoden aikana MSCI World Health Care indeksi on tuottanut noin yhdeksän prosenttia vuodessa. Ja nyt kiinnostaa lähinnä se, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Millaista menoa terveydenhoito- ja lääkesektoreille on siis näköpiirissä ja millaisia vaihtoehtoja sijoittajalle on tarjolla?
Vaikka terveysala muodostaa Suomen bruttokansantuotteesta noin kymmenen prosenttia, Helsingin pörssissä on vain kourallinen lääke- ja terveysalan yhtiöitä. Toisaalta Suomessa toimii kolme lääke- ja hyvinvointialan sijoitusrahastoa, joiden kautta varojaan voi ohjata globaaleille markkinoille ja jos on valmis tarttumaan vaikkapa pörssinoteerattuihin rahastoihin eli etf:iin (Exchange Traded Fund), vaihtoehtoja on runsaasti.
Indeksirahaston kulut pienemmät
Suurelle yleisölle ehkä tunnetuin suomalainen terveysalan rahasto lienee Seligsonin Global Top 25 Pharmaceuticals, jonka salkkuun on mekaanisesti valittu markkina-arvoltaan suurimpia lääkeyhtiöitä. Passiivista sijoitusfilosofiaa perustellaan kustannussyillä, ja rahaston kulut ovatkin vain 0,61 prosenttia vuodessa.
”Seligsonin tavoite on tarjota kustannustehokas työkalu, jolla sijoittajat voivat halutessaan sijoittaa lääkeyhtiöihin. Sijoittajat itse arvioivat, milloin on oikea aika sijoittaa niihin. Meidän suosituksemme on, että oikea aika on aina, kun sijoitushorisontti on riittävän pitkä”, rahaston salkunhoitaja Jani Holmberg sanoo.
Aktiivisempaa salkunhoitoa kaipaavalle tarjolla on esimerkiksi LähiTapiola Hyvinvointi A -rahasto, jossa kulut ovat 1,5 prosenttia vuodessa. Tämän rahaston sijoitukset poikkeavat indeksistä, sillä lääkejättien painoa on rajattu. Viimeisten 15 vuoden aikana rahasto on tuottanut yli 200 prosenttia.
Etf:iä ostamalla voit hankkia indeksiä
Yksi hyvä vaihtoehto sijoittaa lääke- ja terveysaloille on poimia salkkuun etf:iä, joissa kulut ovat tyypillisesti 0,13–0,6 prosenttia vuodessa.
”Itse ostaisin terveysalaa etf:ien kautta. Aktiivista rahastoa kannattaa ostaa, jos on sellainen rahastonhoitaja, joka pystyy tuomaan lisäarvoa ja tuntee toimialan paremmin kuin omat taskunsa. Muuten sijoittaisin etf:iin. Valikoima niissä on niin paljon laajempi, ja kulut ovat halvemmat”, hallituksen puheenjohtaja Timo Heikkilä tietopalvelu Sijoittaja.fistä sanoo.
Terveysalan etf:iin sijoittavan pitää tehdä muutamia valintoja. Ensin pitää päättää, mihin terveysalan osa-alueeseen haluaa sijoittaa: lääkeyhtiöihin vai laajemmin terveydenhuoltoon, kuten lääkinnällisiin laitteisiin ja terveydenhuollon teknologiaan. Kolmas vaihtoehto on bioteknologia, joka on edellisiä riskialttiimpi sijoituskohde.
”Lääkepuoli on varmaan vähiten syklinen, sillä lääkkeitä kulutetaan aina. Sen sisällä yhtiöitä arvostetaan eri tavalla riippuen siitä, mikä markkinoiden näkemys on. Laitepuoli on vähän syklisempi, ja jos haluaa voimakkainta kasvua, ehkä biopuoli on silloin oikea valinta”, Heikkilä kuvaa.
Terveysalan etf:issä voi saada vain muutamalla valinnalla koko kentän.
Kategorian ohessa sijoittajan pitää valita kohde maantieteellisesti: Yhdysvaltoihin, Eurooppaan tai maailmanlaajuisesti.
Painoa lääkejäteistä terveydenhuollon laitteisiin
Aktiivisessa rahastossa salkunhoitaja valitsee sijoituskohteita ja muokkaa salkkua oman analyysinsä pohjalta. LähiTapiola Hyvinvointi A -rahasto poikkeaa indeksistä, sillä rahastossa lääkeyhtiöiden painoa on rajattu.
”Meillä on rahastossa enemmän keskikokoisia laite- ja tuotevalmistajia, joiden kurssit liikkuvat eri suuntaan kuin isojen lääkeyhtiöiden kurssit. Toki rahastossa on myös lääkeyhtiöitä, mutta ei niin paljon kuin useimmissa kilpailevissa tuotteissa tai markkinaindekseissä”, salkunhoitaja Heikki Urpelainen sanoo.
Rahasto on myös rajannut pois pienet riskipitoiset biotech-yritykset.
Toisaalta Urpelainen muistuttaa, että ”vähän pienemmät terveysalan yritykset” ovat nekin suuryrityksiä. ”Markkinoilla on hyvä joukko aivan jättiläisiä, joiden markkina-arvo on sadasta miljardista reiluun tuhanteen miljardiin. Keskikokoisten yritysten tyypillinen markkina-arvo on 20‒30 miljardia. Se on suomalainen suuryrityskokoluokka”, Urpelainen sanoo.
Terveysalan keskikokoiset yritykset ovat usein aika erikoistuneita. Esimerkiksi Novo Nordiskin pääfokus oli pitkään vain diabetespotilaissa. Erikoistuminen tuottaa Urpelaisen mukaan asiakkaille parempia ratkaisuja ja ketteryyttä.
”Käytännössä kaikki meidän rahastomme yritykset ovat muutamaa lukuun ottamatta voittoa tekeviä ja järkevästi hinnoiteltuja. Olemme halunneet, että rahaston arvostus on maltillisempi kuin terveysalalla keskimäärin. Terveysala on ylipäänsä kohtuullisesti arvostettu suhteessa kasvuun, omaan historiaansa ja markkinaan”, Urpelainen sanoo.
Lääkeyhtiöissä on regulaatioriskiä
Lääkeyhtiöiden painon vähentämistä voi pitää perusteltuna ratkaisuna sekä riskien että näkymien takia. Heikki Urpelainen muistuttaa, että Yhdysvalloissa lääkeyhtiöihin kohdistuu valtavasti poliittista painetta.
”Yhdysvalloissa republikaanit pitivät valtion puuttumista lääkkeiden hinnoitteluun kommunismina ja aiemmin vain demokraatit halusivat mekanismeja, joilla lääkkeiden hintoja saataisiin alas. Mutta nyt Trump on muuttanut tilannetta niin, että myös republikaanit haluavat valtiolle vahvemman roolin lääkkeiden tukkuostajana”, Urpelainen sanoo.
Nyt lääkkeiden myyntiä ja hinnoittelua rajoitetaan poliittisesti muun muassa säätämällä, etteivät lääkkeet saa olla USA:ssa kalliimpia kuin Euroopassa.
Lääkeyhtiöihin sijoittavan kannattaa seurata myös Yhdysvaltain lääkejakeluketjun välikäsiä eli PBM-yhtiöitä. Ne neuvottelevat lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta, mikä voi painaa lääkeyhtiöiden katteita ja heikentää myyntiä erityisesti kilpailluilla lääkemarkkinoilla.
”Muutamien viime vuosien ajan meidänkin olisi kannattanut olla mukana muutamissa jättiyhtiöissä, mutta jos katsoo tästä eteenpäin, on järkevää, että terveysalalta miettii mieluummin monipuolisempaa kattausta erilaisia yrityksiä kuin pelkästään jättiyhtiöitä”, Urpelainen sanoo.
Lähi-Tapiolan hyvinvointirahastoa ostamalla salkkuunsa saa vaikkapa kaihilinssien ja sydänläppien valmistajien osakkeita, diagnostiikkaa tai vaikkapa ortopedisiä leikkausrobotteja.
Innovaatiot tuovat kasvua
Terveysala käyttää innovointiin teknologia-alan jälkeen toiseksi eniten rahaa maailmassa. Innovaatiot tuovatkin terveysalalle kasvua.
Terveydenhuoltojärjestelmän tehostamisen sijaan suurimmat säästön paikat liittyvät pitkäaikaissairauksien hoitoon.
”Terveydenhoidon kustannuksista 70 prosenttia tulee hoidosta, palkoista ja laitosten ylläpidosta. Instrumentit, laitteet, tuotteet ja innovatiiviset lääkkeet tarjoavat ratkaisuja, joilla saadaan säästettyä hoitajien ja lääkärien aikaa”, Urpelainen sanoo.
Innovaatioympäristönä terveysala on haastava. Vaikka uusi syöpälääke olisi houkutteleva, maailmassa voi olla 400 muutakin eri yhdistelmää kehitteillä samaan tarpeeseen. Onnistuessaan lääke voi olla huima menestys, mutta yleensä vain yksi monista vaihtoehdoista on suuri menestystarina.
Toisaalta terveysmarkkina on säänneltyä ja alaan vaikuttaa myös patenttisuoja.
Kun patentti umpeutuu, yhtiöllä on iso haaste innovoida uusia, parempia tuotteita, joilla voisi säilyttää kasvun. Uuden innovointi tarvitsee rahoitusta ja usein markkinoilla voi olla arvostuksen näkökulmasta ylimitoitetut odotukset.
Tekoäly tuonee terveysalalle lähitulevaisuudessa hyötyjä, mutta tekoäly ei Urpelaisen mukaan mullista alaa.
”Näkisin, että eniten tekoälystä hyötyvät erikoistuneet, mutta sopivan suuret yritykset, jotka pystyvät hyödyntämään dataa. Tekoäly ei hoida vuodepotilaita eikä tee leikkauksia. Kuitenkin hoito haukkaa 70 prosenttia terveyskustannuskakusta”, Urpelainen muistuttaa.
Lääkekehitystä voidaan tehostaa tekoälyllä, mutta kalleinta osa-aluetta, eli ihmiskokeita, ei voida ohittaa. Ongelmana on myös se, ettei ihmisistä saada dataa tekoälyn hyödynnettäväksi. Vielä ei ole olemassa elimistöön asennettavia antureita, jotka kertoisivat solutason tapahtumista.
Lihavuuslääkkeiden valtikka vaihtoi omistajaa
Tanskalainen Novo Nordisk aloitti lihavuuslääkkeiden vallankumouksen, mutta globaalissa taistelussa se on jäänyt tällä hetkellä altavastaajaksi.
Novo Nordiskin kilpailija on amerikkalainen Eli Lilly, joka tunnetaan niin ikään diabetes- ja lihavuuslääkkeistään. Eli Lillyn markkina-arvo ylitti viime keväänä biljoonan dollarin (1 000 miljardia) rajapyykin ja se on nykyisin yksi maailman arvokkaimmista lääkeyhtiöistä. Vaikka Novo Nordisk on edelleen yksi Euroopan arvokkaimmista yrityksistä, Eli Lilly on siis jo noin viisi kertaa suurempi kuin Novo Nordisk.
Eli Lillyn menestystä selittää pitkälti se, että yhtiön lääkeaine tirzepatidi on tutkimuksissa näyttänyt keskimäärin parempaa painonpudotusta kuin Novon semaglutidi (Ozempic/Wegovy).
Eli Lillyllä on myös uusi tulossa oleva lääkeaine retatrutidi, jonka tulokset ovat olleet erittäin vahvoja. Mutta kuinka kauan Eli Lilly tulee pitämään valtikkaa, jää nähtäväksi.
”Lihavuusmarkkinassa on kiinnostavaa se, että sijoittajat eivät ota kovin vakavasti sitä riskiä, että uusia lihavuuslääkkeitä on tulossa seuraavien 5‒10 vuoden aikana paljon markkinoille. Lihominen on edelleen hurja suuntaus. Parinkymmenen vuoden kuluttua 3 800 miljoonaa aikuista on ylipainoisia”, Heikki Urpelainen sanoo.
Outi Airaksinen