Kun pörssiyhtiö ilmoittaa jakautumisestaan, piensijoittajalla on käsillä muutama vaihtoehto. Jäisikö omistajaksi molempiin uusiin yhtiöihin vai laittaisiko toisen yhtiön osakkeet myyntiin? Entä miten kuvio hoituu verotuksellisesti?
Vaikka Helsingin pörssilistoilla majailee nykyisin aika fokusoituneita yhtiöitä, aina ei ole ollut näin. Vielä 1980-luvulla Suomessa suosittiin monialayhtiöitä, sillä vallalla oli yleinen ajatus, että useampi tukijalka takasi tasaisempaa kyytiä. Ajat kuitenkin muuttuivat ja jo pidempään Suomessa on suosittu yhtiöitä, joilla on selkeä toimiala.
Ajattelutavan muutoksesta on seurannut pörssiyhtiöiden jakautumisia, joista tuorein esimerkki on Lassila & Tikanojan jakautuminen viime vuoden lopussa kiinteistöpalveluja tarjoavaan Luotea Oyj:hin ja uuteen kiertotalouteen keskittyvään Lassila & Tikanoja Oyj:hin.
”Kun yhtiöllä on oma johto kummassakin operaatiossa, uskotaan, että yhtiö pystyisi toimimaan paremmin ja tuomaan lisää omistaja-arvoa omistajille”, Osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi sanoo.
Jakautumisessa voi olla kiistatta etuja, mutta samalla Karri Salmi muistuttaa, että jakautuvalle yhtiölle tulee myös ihan uusia hallinnollisia kuluja. Kun aiemmin toimintaa on pyöritetty yhdessä pörssiyhtiössä, yhtäkkiä pitääkin rakentaa kaksi erillistä organisaatiota, joissa kummassakin on omat rakenteensa, omat raportointivelvollisuutensa, oma toimitusjohtaja, oma talousjohtaja jne.
1+1 on enemmän kuin kaksi
Usein jakautumista perustellaan sillä, että se kirkastaa yhtiöiden tarinaa, sillä on helpompi kommunikoida yhteen liiketoimintaan keskittyvän yhtiön ydin sijoittajille. Eri suuntiin kehittyvät bisnekset halutaan irti toisistaan, jotta markkina voi arvottaa ne erikseen.
Tarina on yhtiöiden jatkon kannalta jopa olennainen, uskoo Karri Salmi. ”Tämä pätee varsinkin, jos on yhtiö, jossa on täysin erilaisia toimialoja. Jos olisi vaikka historiallinen monialayhtiö, jossa olisi vaikkapa sekä paperiteollisuutta että kännyköiden tekoa, niin kun nämä liiketoiminnat eriytetään, markkinanäkymä voi olla täysin erilainen näille kahdelle yhtiölle”, Salmi sanoo.
Taloustieteellinen tutkimus näkee pörssiyhtiöiden jakautumiset lähtökohtaisesti hyvänä uutisena.
”Perusrahoitusteorian mukaisesti on parempi omistaa kahta liiketoimintaa erikseen kuin saman yhtiön kautta. Jos on liiketoiminnat A ja B ja A:n toiminta on tappiollista, silloin liiketoiminnan B pitää pelastaa liiketoiminta A, jos liiketoiminnat ovat samassa yhtiössä. Jos liiketoiminnot ovat erikseen, liiketoiminta A menee konkurssiin, eikä sitä tarvitse rahoittaa paremman firman tuloista”, rahoituksen professori Elias Rantapuska Aalto yliopistosta kertoo.
Rantapuskan mukaan 1 + 1 on enemmän kuin 2, mutta mitä se merkitsee sijoittajan kannalta, on jo toinen asia.
Käytännössä yhtiön hallitus tekee ehdotuksen siitä, miten varat ja velat jakaantuvat uusien yhtiöiden kesken.
Sijoittajalle, joka jää omistajaksi kumpaankin yhtiöön, ei ole merkitystä sillä, miten jakosuhde tehdään. Mutta jos alat lisätä toisen yhtiön painoa ja muut tekevät markkinoilla samoin, alkutilanne muuttuu ja kurssit voivat lähteä erkaantumaan toisistaan radikaalistikin.
Suuret sijoittajat analysoivat yhtiöt
Ammattisijoittajat lähtevät heti jakautumisesta kuultuaan työstämään laskelmia ja arvostamaan erillisten yhtiöiden tulevaisuutta. Miten piensijoittajan kannattaa tällaisessa tilanteessa toimia? Jos ei tee mitään, vanhan yhtiön osakkeenomistajista tulee kahden uuden yhtiön omistajia. Mutta vaihtoehtona on myös luopua jommastakummasta yhtiöstä tai tankata lisää toista.
”Sijoittajille, jotka eivät niin tarkkaan seuraa markkinaa, pörssiyhtiöiden jakautumiset ovat haastavia tilanteita. Jos ei mitään ihmeellistä tapahdu, uusien yhtiöiden yhteenlasketun arvon pitäisi olla päivänä yksi aikaisemman omistuksen arvo. Aika usein siinä käy kuitenkin niin, että kurssit eivät todellakaan lähde tasaisesti menemään eteenpäin. Voi olla, että toinen liiketoiminta on huomattavasti markkinoihin ja kansantalouteen peilattuna paremmassa vireessä”, Salmi sanoo.
Rantapuskan mielestä paras taktiikka on todennäköisesti olla tekemättä yhtään mitään.
”Luuletko olevasti kaikkein fiksuin sijoittaja markkinoilla? Minkäänlainen pelaaminen ei missään nimessä kannata ja kaikkein paras on, jos ei tee mitään. Jos tavallinen tallaaja yrittää tehdä rahaa tällaisilla, onnistuu säkällä. Samalla tavalla voi epäonnistua”, Rantapuska sanoo.
”Toki voi huvin ja harrastuneisuuden vuoksi yrittää tällaista ilmiötä hyödyntää muutamalla satasella tai tonnilla, mutta lähtökohtaisesti en tekisi yhtään mitään. Sijoittajan pitää vain hajauttaa hyvin ja panostaa alhaisiin kustannuksiin.”
Rantapuskan mielestä reagoimattomuutta puoltaa myös verotus, koska heti jos osakkeita aletaan myydä ja ostaa, tulee veroseuraamuksia.
Kummalla on parempi markkinanäkymä?
Karri Salmi on jossain määrin eri linjoilla. Vaikka yhtiö määrittelee itse sen, millä osuuksilla se jakautuu uudeksi yhtiöksi ja miten varat ja velat jaetaan, usein jo alkumetreillä uudet yhtiöt lähtevät kulkemaan pörssissä eri suuntiin.
Pörssiyhtiön hallituksen näkemys muodostuu verotuksessa hankinta-arvoksi, mutta vasta todellisuus näyttää, mitä kursseille tapahtuu.
”Laskennallinen jaottelumalli tehdään taseiden ja muiden perusteella eikä ehkä mietitä sitä, kumman bisneksen markkinanäkymä on parempi. On asioita, jotka määrittelevät huomattavasti enemmän, miten kurssit lähtevät elämään, ei niinkään se, miltä tase näyttää”, Salmi sanoo.
Salmen mielestä piensijoittajan kannattaa tarkkaan katsoa, mitä uudet yhtiöt ovat ja mitä ne tekevät.
”On mahdollista, että itsellekin tulee fiilis, että toinen liiketoiminta ei ole niin mielenkiintoinen. Sitten voi vain myydä pois toisen, jonka on saanut kylkeen ja panna lisää painoa toiseen yhtiöön. Mutta vaatii toki piensijoittajalta työtä ja perslihaksia, että asiaa lähtee pohtimaan. Esimerkiksi Lassila & Tikanojan ja Luotean kohdalla sijoittaja voi kohtuullisen pienellä analyysillä arvioida, että nyt yhtiössä on aika paljon muutakin kuin vain roskisautot. Sitten sijoittajan pitää vain miettiä, kumpi uusista yhtiöistä on se, missä voisi olla selkeää kasvua.”
No kumman yhtiön sinä valitsisit?
”Kummallakin yhtiöllä on oikeasti hyviä pointteja, ehkä olisin kuitenkin kiertotalouspuolen kannalla, jos jompikumpi pitäisi valita”, Salmi sanoo.
With Secure jättää pörssin
Toinen esimerkki pörssiyhtiön jakautumisesta on F-Secure, joka jakautui vuonna 2022 kahdeksi yhtiöksi: yritystietoturvaan keskittyneeseen With Secureen sekä kuluttajaturvaa tarjoavaan F-Secureen. Sijoittaja sai omistustensa suhteessa osakkeita molemmista yhtiöistä. Vaikka toimiala oli sama, sijoittaja sai kaksi erilaista bisnestä, joilla oli erilaiset kasvuprofiilit ja erilaiset arvostuskertoimet.
Jälkeenpäin voi sanoa, että kasvuyhtiö With Secure ei lunastanut siihen ladattuja odotuksia. Sijoittajien kannalta lopputulos oli kuitenkin hyvä, kun With Securesta tehtiin julkinen ostotarjous vuonna 2025. Nyt With Secure on poistumassa pörssistä ja vanhoista F-Securen omistajista tulee jälleen vain F-Secure nimisen yhtiön omistajia, jos he ovat jääneet osakkeenomistajiksi.
Se, miten pörssiyhtiön tase jakautuu kahden yhtiön kesken, määritellään tarkkaan etukäteen. Myös verottajan määrittelemä hankintahinta molemmille yhtiöille nojaa tähän jakoon. Toisaalta uusilla yhtiöillä on aivan omat arvotustasonsa ja omat tuloslaskelmansa. ”Voi olla, että toinen yhtiö on tuplasti arvokkaampi sijoittajan mittareilla kuin toinen yhtiö. Sijoittajan pitää seurata arvostustasoa erillisenä yhtiönä. Jos yhtiön p/e on vaikka 15 ennen jakautumista, se ei tarkoita, että jakautumisen jälkeen molempien yhtiöiden p/e olisi 15”, Salmi sanoo.
Esimerkiksi F-Securen p/e-luku on pysynyt 15:n tuntumassa, kun taas riskillisemmäksi mielletyn With Securen p/e-luku oli yhtiön pörssitaipaleen lopussa negatiivinen, mikä kertoo siitä, että yhtiö ei onnistunut punnertamaan voitolliseksi.
Mandatum oli monelle ostopaperi
Viime vuosien pörssiyhtiöiden jakautumisista yksi esimerkki on Sammon jakautuminen vuonna 2023. Se tarjosi sijoittajalle myös ostonpaikan, mikä johtui Sammon ja Mandatumin suuresta kokoerosta.
Käytännössä Sampo jäi puhtaasti vahinkovakuutusyhtiöksi, kun taas Mandatumiin erotettiin henkivakuutus ja varainhoitobisnes. Yhtiöiden strategiat poikkesivat toisistaan, sillä Sampo halusi olla ”Pohjoismaiden paras vahinkovakuuttaja” kun taas Mandatum halusi kasvaa varainhoidossa ja säästämisessä.
Tämä jakautuminen nähdään yleisesti onnistuneena, ja toisin kuin F-Securen tapauksessa Sampo-casessa molemmat yhtiöt olivat jo valmiiksi kannattavia.
”Kun Mandatum irtosi Sammosta, ongelma oli sellainen, että Mandatum oli kääpiö Sampoon verrattuna. Sampo oli isoissa indekseissä mukana ja kun Mandatum ei ollut mukana indekseissä, suuret sijoittajat joutuivat myymään Mandatumia heti pois. Siihen oli tekninen syy, miksi Mandatumin kurssi tuli niin rajusti alussa alas. Tähän väliin suomalaiset piensijoittajat iskivät hanakasti kiinni ja he lisäsivät Mandatumin osuutta. Se oli hyvä muuvi, sillä kun tekninen myynti päättyi ja isot pojat saivat salkut tasapainoon, Mandatumin kurssi lähti rajuun nousuun”, Karri Salmi kertoo.
Salmen mukaan tilaisuus oli hyvin tiedossa, jos vähänkään seurasi talousuutisia. ”Meidän sijoitusbarometrissamme Mandatum nousi Top 3:een ja se on edelleenkin kärkipaikoilla. Tuhannet tai kymmenet tuhannet piensijoittajat olivat silloin hereillä”, Salmi sanoo.
Älä haksahda halpaan hintaan
Suurin virhe, jonka osakesijoittaja voi Karri Salmen mielestä pörssiyhtiöiden jakautuessa tehdä, on hämääntyä osakekurssin notkahduksesta.
Uuden yhtiön ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä voi näyttää, että yhtiötä saa ostettua puoleen hintaan, mutta totuus voi olla toinen.
”Esimerkiksi Google Financen kurssikäppyröihin tiedot korjaantuvat yleensä seuraavana päivänä. Silloin historiasta poistetaan puolet, jolloin kurssi on verrannollinen jatkossa, mutta ensimmäinen päivä on kriittinen. Jos yhtiö jakautuu, yksi yhtiö jää kantamaan yleensä vanhaa nimeä. Mutta sijoittajan ei pidä hairahtua kurssinotkahdukseen, joka ehkä näkyy uusien yhtiöiden ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä.
Esimerkiksi Lassila & Tikanojasta irtaantuneen Luotea Oyj:n osakekurssissa näkyy vuoden alussa merkittävä pudotus reilusta kymmenestä eurosta noin kahden ja puolen euron tuntumaan. Notkahdus ei selity osakkeen halventumisella vaan juuri sillä, että osa yhtiöstä irrotettiin silloin erilliseksi omaksi yhtiökseen.
”Ilmiö on vähän sama kuin jos yhtiö jakaisi merkittävän osan osinkoina, silloin se näkyy kurssipudotuksena. Lassila & Tikanojan tapauksessa alkuperäinen yhtiö tuli alas 80 prosenttia ensimmäisenä päivänä. Se kertoo siitä, kuinka iso paino uudelle yhtiölle on generoitunut”, Salmi sanoo.
Ensimmäisten päivien kurssit peilaavat teknisiä ratkaisuja, joilla yhtiöt jaetaan kahtia. Sen jälkeinen kurssikehitys heijastaa sijoittajien näkemyksiä. Vuoden alusta sekä Luotean että uuden Lassila & Tikanojan kurssit ovat kummatkin luisuneet. Uudella kiertotalouteen keskittyvällä yhtiöllä pörssikurssin alamäki on ollut hieman suurempaa kuin perinteisellä bisneksellä.
Entä nähdäänkö Helsingin pörssissä jakautumisia jatkossakin?
Karri Salmen mukaan enää pörssissä ei ole hirveästi monialayhtiöitä, joilla olisi täysin erilaisia liiketoimintoja. Mutta trendit voivat muuttua. Itse asiassa pörssiin on vasta listautunut Auroora-niminen yhtiö, joka omistaa täysin erilaisia yhtiöitä. ”Sieltä voi tulla spin offeja, jos yhtiö alkaa listata yksittäisiä bisneksiä ja jakaa niitä nykyisille osakkeenomistajille”, Karri Salmi sanoo.
PÖRSSIYHTIÖIDEN JAKAUTUMISIA:
■ Lassila & Tikanoja (L&T) jakautui 31.12.2025 kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi: kiertotalouteen keskittyväksi uudeksi Lassila & Tikanojaksi ja kiinteistöpalveluihin keskittyväksi Luotea Oyj:ksi.
■ Sammon osittaisjakautuminen toteutui 1.10.2023, jolloin Mandatum eriytettiin omaksi pörssiyhtiökseen. Sammon osakkeenomistajat saivat yhden Mandatumin osakkeen jokaista omistettua Sammon osaketta kohden. Mandatum-osakkeiden kaupankäynti Nasdaq Helsingissä alkoi 2.10.2023. Järjestelyllä Sampo keskittyy vahinkovakuutukseen ja Mandatum varainhoitoon.
■ F-Secure jakautui 30.6.2022 kahteen erilliseen pörssiyhtiöön: uuteen F-Secureen (kuluttajatietoturva) ja With Secureen (yritystietoturva). Jakautuminen tehtiin osittaisjakautumisena, jossa kuluttajaliiketoiminta siirtyi uuteen yhtiöön ja alkuperäinen yhtiö jatkoi yritystietoturvatoimijana. Kaupankäynti uudella F-Secure-osakkeella alkoi 1.7.2022.
Miten pörssiyhtiöiden jakautuminen vaikuttaa verotukseen? Lue juttu kokonaisuudessaan kesän Taloustaidosta. Veronmaksajien jäsen, voit lukea lehden myös diginä osoitteessa https://digi.taloustaito.fi/
Outi Airaksinen
