Tämä yllätti: Suomen taloudella on takanaan muutama ihan kelvollinen vuosi, vaikka talouspuheet ovat pitkään liikkuneet lähes maailmanlopun tunnelmissa. Joko nyt on lupa odottaa parempaa kasvua ja työllisyyttä?
Talouden tilastotietoja joudutaan tarkentamaan usein pitkänkin ajan kuluttua tilaston ensimmäisestä julkaisusta. Se on normaalia. Nyt tuoreimmat tarkennukset ovat paljastaneet, että Suomen talous kasvoi toissa vuonna 0,9 prosenttia ja viime vuonna 0,8 prosenttia.
Eivät kovin juhlavia lukuja, mutta huomattavasti parempia kuin tähän asti on esitetty.
”Talouden pohjakosketus nähtiin vuonna 2023. Ukrainan sota alkoi 2022, ja sen vaikutus talouteen oli Suomessa suurempi kuin muissa maissa keskimäärin”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila.
Euromaiden kasvuvertailussa Suomi on raahustanut häntäpäässä Saksan kanssa.
Ennusmerkkejä henkilöstön lisäämisestä yrityksissä
Vanhojen tilastolukujen lisäksi Suomessa ovat nyt parantuneet myös lähitulevaisuuden näkymät. ”Talouden kasvu alkoi viennistä, mutta kasvu on voimistunut ja levinnyt muillekin aloille. Suhdannetilanne on vielä tavallista heikompi, mutta nousun odotukset ovat vahvistuneet”, Penna Urrila kuvailee.
Vaikka epävarmuutta lisää mm. Iranin sota, Suomen Pankki ennustaa talouskasvuksi tänä vuonna 0,7 %, ensi vuonna 1,2 % ja 1,4 % vuonna 2028.
Lukujen paraneminen ei lohduta, jos siitä ei seuraa työtä. Työttömyysaste on hirmuiset yli 10 prosenttia. Penna Urrilan mukaan henkilöstön lisäämisestä jo lähikuukausina on merkkejä monella elinkeinoelämän päätoimialalla. Rakentamisessakaan henkilöstöä ei enää vähennettäisi nykyisestä.
Asuntomarkkinoilla arvuutellaan korkoja
Työllisyyden paraneminen voisi vihdoin panna vauhtia asuntokauppaan. Alkukesällä kauppamäärät ovat entisestään vähentyneet. Asuntohintojen lasku on kuitenkin monin paikoin hidastunut, ja keskimääräiset myyntiajat ovat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan lyhentyneet kaikissa asuntotyypeissä.
Potentiaalisten asunnonostajien tai -vaihtajien huolenaiheena saattaa olla korkokehityksen arvaamattomuus. Uusien asuntolainojen keskikorko oli kesäkuussa 3,19 %. Se on 0,46 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Ennusteet korkojen kehityksestä vaihtelevat melko paljon. Iranin sota ja öljykuljetusten ongelmat Hormuzinsalmella pitävät yllä jatkuvaa epävarmuutta. Jos energian kallistuminen nostaa pitkäaikaisesti muita hintoja, keskuspankit alkavat suitsia inflaatiota korkoja nostamalla. Se olisi haitallista Suomen taloudelle, jolle nykyinenkin korkotaso on turhan korkea.
Ulla Simola