Moni pörssiyhtiö pyrkii mukaan Ukrainan tulevaan jälleenrakennukseen. Suurin hyöty tulisi kuitenkin rauhan myönteistä vaikutuksista Euroopan talouteen.
Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutunut Ukraina on pystynyt viime aikoina vahvistamaan asemiaan, mikä on lisännyt hieman toiveita rauhanneuvotteluista ja Ukrainalle kohtuullisesta lopputuloksesta.
Sodan päätyttyä edessä on jälleenrakennus, jonka hintalapuksi arvioidaan vähintään 500 miljardia euroa. Vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestävien hankkeiden alkamista odottaa myös moni suomalaisyritys.
"Mahdollisen rauhan täytyy kuitenkin olla kestävällä pohjalla, jotta jälleenrakennus lähtisi kunnolla käyntiin", Nordean senioristrategi Hertta Alava huomauttaa.
Eniten korjattavaa riittää Venäjän iskujen tuhoamissa energiajärjestelmissä ja rakennuskannassa.
"Energian tuotanto ja siirto vaativat mittavia investointeja. Samalla tapahtuu todennäköisesti myös vihreää siirtymää uusiutuvaan energiaan, mikä tarjoaa suomalaisille yhtiöille mahdollisuuksia", Alava arvioi.
Wärtsilä lähdössä ensimmäisten joukossa
Helsingin pörssin yhtiöistä ensimmäisten Ukrainaan menijöiden joukossa on Wärtsilä, joka allekirjoitti hiljattain paikallisen energiayhtiön kanssa raamisopimuksen hajautetun energiantuotannon kehittämisestä.
Tähän tarkoitukseen sopivat suomalaisyhtiön kaasuvoimalat.
"Toimialoista eniten Ukrainan jälleenrakennuksesta hyötyvät infran rakentajat, mutta rauha vaikuttaisi myönteisesti Euroopan talouteen ja sitä kautta myös moniin muihin aloihin."
PÄÄSTRATEGI TANJA WENNONEN-KÄRNÄ, S-PANKKI
Myös Fortum saattaisi olla kiinnostunut investoimaan hajautettuun energiantuotantoon, esimerkiksi aurinkovoimaloihin. Suomalaisyhtiö lahjoitti hiljattain Ukrainaan aurinkovoimalan, josta Odessan alueella sijaitsevan pikkukaupungin vedenpuhdistamo saa energiaa myös sähkökatkojen aikana.
Rakennusyhtiöillä vähän kiinnostusta
Helsingin pörssin rakennusyhtiöt eivät ole ainakaan julkisesti osoittaneet suurta kiinnostusta Ukrainan jälleenrakennukseen.
Pienistä pörssiyhtiöistä Honkarakenne kertoi tosin viime marraskuussa solmineensa aiesopimuksen, joka sisältäisi koulujen ja asuntoloiden rakentamista Kiovan alueella.
Suurille rakennusyhtiöille on kertynyt kokemusta itäisestä Euroopasta. YIT:llä ja SRV:llä oli Venäjällä liiketoimintaa, josta ne joutuivat hyökkäyssodan alettua luopumaan. YIT on laajentanut viime vuosina toimintaansa itäisen Keski-Euroopan maissa ja Baltiassa.
"Ukrainaan on varmasti lähdössä runsaasti perinteisiä rakentajia Ukrainan naapurimaista ja esimerkiksi Turkista. Kilpailu tulee olemaan kovaa", S-pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä sanoo.
Hän huomauttaa, että suomalaisilla yhtiöillä voisi olla kuitenkin mahdollisuuksia esimerkiksi suunnittelussa ja erikoisrakentamisessa.
Infran korjaaminen tuo mahdollisuuksia
Hertta Alava muistuttaa, että kaikkeen rakentamiseen tarvitaan terästä. Pörssiyhtiöistä tästä voisivat hyötyä Outokumpu ja SSAB.
Jälleenrakennus edellyttää myös isoja investointeja tavaralogistiikkaan. Se voisi avata markkinoita esimerkiksi Hiabin ja Konecranesin nostolaitteille ja Kalmarin lastinkäsittelylaitteille.
"Ukrainan jälleenrakennusurakka on iso mahdollisuus esimerkiksi eurooppalaisille rakennus- ja teräsyhtiöille."
SENIORISTRATEGI HERTTA ALAVA, NORDEA
Perusinfraan kuuluvat oleellisesti myös vedenkäsittelylaitokset. Investoinnit vedenpuhdistukseen voisivat avata markkinoita Kemiran vesikemikaaleille.
"Myös digitaalisen infran rakentaminen on nykyisin yhtä tärkeää kuin siltojen ja teiden korjaaminen. Nokia on todennäköisesti vahvoilla, kun Ukrainan verkkoja lähdetään modernisoimaan", Wennonen-Kärnä pohtii.
Jälleenrakennukseen kuuluvat tuotannolliset investoinnit esimerkiksi Ukrainan mittavien mineraalivarojen talteenottoon ja jalostukseen. Wennonen-Kärnä mainitsee, että Metsolla on ratkaisuja mineraalien käsittelyyn tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Valmetilla olisi puolestaan osaamista kaivos- ja metalliteollisuuden tuotantoprosessien ohjauksessa.
Rauha piristäisi Euroopan taloutta
Hertta Alava toppuuttelee, että mitään merkittäviä lisäyksiä pörssiyhtiöiden liikevaihtoon ei ole Ukrainasta luvassa. Hän viittaa Elinkeinoelämän keskusliiton arvioon, jonka mukaan Ukrainan markkinoiden avautuminen saattaisi lisätä suomalaisyritysten vientiä 1–2 miljardia euroa vuodessa.
Potentiaali on pieni suhteutettuna Suomen kokonaisvientiin, joka oli viime vuonna 118 miljardia euroa.
Sodan päättymisellä olisi kuitenkin paljon muita myönteisiä vaikutuksia myös suomalaisyrityksille.
"Kestävä ja oikeudenmukainen rauha vahvistaisi sekä yritysten että kuluttajien luottamusta talouteen etenkin Euroopassa, joka on monen suomalaisyrityksen tärkein vientimarkkina", Tanja Wennonen-Kärnä sanoo.
Rauha Ukrainassa voisi jossakin määrin laskea öljyn hintaa ja hillitä näin inflaatiopaineita. Toisaalta Lähi-idän tapahtumilla on suurempi vaikutus energian hintoihin.
"Energian hintojen laskusta hyötyisivät paljon energiaa käyttävät yritykset", Wennonen-Kärnä mainitsee.
Niitä ovat Helsingin pörssissä ovat esimerkiksi kemian alan Kemira, metsäyhtiöt UPM, Stora Enso ja Metsä Board sekä metallintuottajat Outokumpu ja SSAB.
Maantieteellinen hajautus kannattaa
Myös Hertta Alavan mukaan rauha loisi uskoa siihen, että suunta on Euroopassa parempaan. Tämä voi näkyä myös osakemarkkinoilla.
"Jos Ukrainan sota loppuisi, pörssit todennäköisesti nousisivat aluksi etenkin Euroopassa.
Se voisi jäädä kuitenkin lyhytaikaiseksi pompuksi."
Alava perustelee näkemystään reaalitalouden näkymillä. Merkittävää piristymistä ei ole Euroopassa luvassa. Taloutta varjostaa muun muassa nouseva korkotaso.
Alavan mielestä Euroopan osakemarkkinoilla kannattaa olla edelleen mukana, mutta maanosan painoa osakesalkussa ei kannata lisätä.
"Sopiva maantieteellinen hajautus on edelleen paikallaan. Yhdysvallat on kuitenkin yhä maailman suurin osakemarkkina. Hajautusta voi löytyä tässä tilanteessa myös kehittyviltä markkinoilta."
Matti Remes
Millaisia yrityksiä Ukrainan jälleenrakennus kiinnostaa, projektijohtaja Lauri Veijalainen EK:sta?
Elinkeinoelämän keskusliitolla on meneillään Pro Ukraina -hanke, jonka tavoitteena on saada yli 200 suomalaisyritystä osallistumaan Ukrainan jälleenrakennukseen. Kuinka paljon yrityksiä on toistaiseksi tullut mukaan, projektijohtaja Lauri Veijalainen?
"Olemme syksystä lähtien tavanneet noin 160 yritystä. Niistä 85 yritystä on lähtenyt mukaan. Neljäsosa mukaan lähteneistä yrityksistä tekee jo kauppaa Ukrainaan tai käy vähintään kaupallisia neuvotteluja ukrainalaisyritysten kanssa. Lisää onnistumisia tulee koko ajan."
Minkä toimialojen yrityksiä Ukraina kiinnostaa?
"Kiinnostusta on hyvin monella alalla, mutta ainakin alkuvaiheessa rakennus- ja energia-alat korostuvat, jossakin määrin myös puolustusteollisuus.
Varsinaisia rakennusliikkeitä ei ole mukana, mutta esimerkiksi rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja sekä suunnittelupalveluja tarjoavat yritykset haluavat kartoittaa Ukrainan markkinoita.
Ukrainaan on lähdössä erikokoisia yrityksiä, joiden liikevaihto vaihtelee muutamasta miljoonasta eurosta miljardiluokan pörssiyhtiöihin.
Moni yritys on pohtinut jo ennestään Ukrainaa vientikohteena, ja niillä on kokemusta kansainvälisestä kaupasta muualta. Ensimmäiseksi vientikohteeksi Ukraina ei ole ehkä paras vaihtoehto.”
Suomalaisten yritysten kerrotaan lähteneen pohjoismaisia kilpailijoita hitaammin Ukrainaan. Ovatko suomalaisyritykset takamatkalla, kun Ukrainaan saadaan rauha ja jälleenrakennus pääsee vauhtiin?
"On totta, että etenkin tanskalaiset ja ruotsalaiset yritykset ovat meitä edellä. Ne ovat laittaneet Ukrainaan suomalaisia enemmän resursseja ja ottaneet enemmän riskiä. On kuitenkin muistettava, että kyse on sotaa käyvästä maassa. Lisäksi siellä on paljon korruptiohaasteita, mutta myös valtavat kaupalliset mahdollisuudet. Riskien ja saavutettavissa olevien tuottojen suhde on siksi tärkeää ottaa huomioon.”
Mitä kauppojen solmiminen Ukrainassa yrityksiltä vaatii?
"Ukrainassa kannattaa muistaa kolme keskeistä asiaa. Ensimmäiseksi on tunnettava, kenen kanssa yhteistyötä tekee, oli sitten kyse asiakkaista tai muista liiketoiminnalle kriittisistä sidosryhmistä.
Toiseksi luvissa ja lain mukaisissa prosesseissa ei pidä koskaan oikaista.
Kolmas neuvo on, että yhtiötä perustettaessa kannattaa palkata paikan päältä luottopakit.”
Matti Remes
