Näin helmikuussa talvi alkaa kääntyä jo kevään puolelle, ja juhlapäivätkin palailevat ohjelmaan.
Sekä laskiaiseen että Runebergin päivään liittyy ruokaperinteitä, joilla on pari yhteistä piirrettä. Ensinnäkin ruuat ovat melko raskaita: blinejä, hernerokkaa, laskiaispullaa ja runebergintorttuja. Toisekseen niitä yhdistää yksi juoma, tai tarkemmin ainesosa, nimittäin punssi ja sen pohjana oleva arrakki.
Punssi on leimallisesti ruotsalainen juoma, samassa kategoriassa kuin juhannussalko ja Ikea. Suomen puolella sitä nauttinevat eniten suomenruotsalaiset ja purjehtijat.
Punssin suuruuden aikaa Ruotsin valtakunnassa olivat 1700- ja 1800-luvut, kun kauppareitit maailmalle avautuivat.
Jaavan saarelta alettiin laivata melkoista petrolia olevaa arrakkia (sokerimelassiviinaa), joka sekoitettiin juomakelpoiseksi lisäämällä ”½ tuoppiin arrakkia 3 ja ½ tuoppia vettä, 1 neljännes siilattua sitruunamehua sekä 1 ja ½ naulaa sokeria”. Näin kuuluisa emäntä Kajsa Warg ohjeisti 1755.
Punssin voitiin lisätä myös kuumaa vettä tai teetä, jos se haluttiin tarjota lämpimänä.
Punssin pohjana oleva arrakki on melko omintakeisen makuista viinaa ja sopii siksi muun muassa kuuluisan runebergintortun maustajaksi.
Eräs ruotsalainen punssinvalmistaja kuvaili 1920-luvulla käyntiään jaavalaisessa arrakkitislaamossa näin: ”Karmeimmilta näyttivät avoimet tankit, joissa sokerimelassia säilytettiin. Niihin oli kerääntynyt kaikenlaista tavaraa, päällimmäisenä risaiset miesten alushousut.” (Törnqvist, Väkevät, 1996)
Varsinainen punssiteollisuus alkoi 1800-luvulla, jolloin punssilaatuja oli lähes joka lähtöön. Yksi vanhimmista on edelleen myynnissä oleva Carlshamns Flaggpunsch vuodelta 1855. On muuten huomioitava, ettei ruotsin punssilla ole tekemistä englanninkielen punch sanan kanssa juuri mitään, sillä jälkimmäinen tarkoittaa melko yleisesti sekoitettuja juomia.
Itse en hernekeiton kanssa juuri välitä punssista, mutta laskiaismäkeen lämmittäjäksi teen kanssa tai kahvipöytään Fredrikan leivonnaisen kera se sopii kyllä mitä mainioimmin.
Kaksi bliniviiniä ja yksi olut
554127, Graf von Schönborn Riesling Trocken 2020, Saksa, 13,99 e
Tyypillinen runsaan hapokas ja sitruksinen riesling taittaa blinin rasvaisuutta.
- Blini ja kylmäsavulohi
922537, Charles de Fère Crémant du Jura Brut, Ranska, 13,48 e
Persoonalliselta Juran alueelta tuleva kuiva kuohari.
- Blini ja mäti
945137, De Ranke XX Bitter, Belgia, 14,55 e (0,75 l)
- Blini ja savuporo
Kolme uutta viiniä
563357, Crooked Mick Chardonnay 2020, Australia, 13,95 e
Pirteä ja melko runsas chardonnayn ja viognierin yhdistelmä.
- Rapuwokki
574717, Barbadillo Sábalo Palomino Organic 2020, Espanja, 17,98 e
Cadizin alueelta ja palominorypäleestä tehty ryhdikäs viini.
- Lohelle
496917, Vicarage Lane Canterbury Pinot Noir 2019, Uusi-Seelanti, 17,70 e
Suomalaisen viinintekijän käsissä syntynyt marjaisa pinot noir.
- Kanacurry
Kolme uutta olutta
732704, Panimoyhtiö X Marras Imperial Stout, Suomi, 5,99 e (0,33 l)
Tummanpuhuva suklainen ja erittäin vahva (9 %) stout.
- Maisteluun
723595, RPS Theory Of Hoppyness 2021 tölkki, Suomi, 3,83 e (0,44 l)
“Kivi, paperi, sakset” -nimetty voimakas IPA.
- Mausteiset ruuat
767606, Karmeliten Kloster Doppelbock, Saksa, 4,89 e (0,5 l)
Vuonna 1367 perustetun panimon talveen sopiva vahva lager.
- Kovat juustot
Risto Karmavuo
Viiniasiantuntija, Haaga-Helia AMK
