Pienenkin työnantajan – myös kotitalouden – on vakuutettava työntekijät työtapaturmien ja ammattitautien varalta sekä huolehdittava heidän eläketurvastaan.
Työnantajan lakisääteinen vakuutusvelvollisuus ulottuu myös kotitalouksiin, jos kotitalous palkkaa esimerkiksi siivoojan tai lastenhoitajan. Vakuutuksia ei tarvitse ottaa, jos ostaa palveluita yritykseltä.
Lakisääteisten vakuutusten lista ei onneksi ole kovin pitkä. Pakollisia ovat työeläkevakuutus (TyEL), työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä käytännössä työnantajan ryhmähenkivakuutus. Lisäksi työntekijöistä on maksettava verottajalle työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja.
3 x TYÖNANTAJAN LAKISÄÄTEISET VAKUUTUKSET
1. Eläkevakuutus TyEL: Maksu tällä hetkellä keskimäärin 24,85 prosenttia palkasta, josta työntekijän maksama osuus iästä riippuen 7,15 tai 8,65 prosenttiyksikköä. Kotitalouden tai muun tilapäisen työnantajan TyEL-maksu 26,28 prosenttia.
2. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus: Kattavuus ja korvaus lakisääteinen, maksu vaihtelee ammattialan ja vakuutusyhtiön mukaan.
3. Työntekijän ryhmähenkivakuutus: Pakollisuus perustuu yleissitovaan työehtosopimukseen. Maksetaan yhdessä työtapaturmavakuutuksen kanssa.
Itselleen yrittäjän ei tarvitse ottaa muita vakuutuksia kuin yrittäjän eläkevakuutus YEL. Lisäksi on huolehdittava veroluonteisesta sairausvakuutusmaksusta.
Eläkkeen pohjana on vakuutus
Työnantajan on otettava työntekijän eläkelain mukainen eläkevakuutus eli TyEL-vakuutus jokaiselle työsuhteessa työskentelevälle, joka on vähintään 17-vuotias ja ansaitsee vähintään 70,08 euroa kuukaudessa vuonna 2025. Työsuhteen kestolla ei ole merkitystä.
TyEL-vakuutuksen ehdot ja maksut ovat samat vakuutusyhtiöstä riippumatta.
Työtapaturmavakuutus koskee kaikkia ikään ja työsuhteeseen katsomatta
Eläköitymisen lisäksi kaikki Suomessa työskentelevät on vakuutettava työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Siihen eivät vaikuta työntekijän tai työnantajan kotipaikka tai kansalaisuus.
Vakuutuksessa ei ole myöskään työntekijän ikään perustuvia rajoja eikä kotitaloustyönantajia lukuun ottamatta euromääräistä vähimmäisrajaa palkalle. Kotitalouksilla vakuutusvelvollisuus syntyy, kun työntekijöille maksettu palkkasumma ylittää 1 500 euroa kalenterivuodessa.
Toisin kuin eläkevakuutus, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus (TyTA-vakuutus) ei ole työntekijäkohtainen, vaan perustuu työnantajan maksamaan palkkasummaan ja työn riskiluokitukseen. Vuodesta 2025 lähtien työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on pitänyt ottaa toistaiseksi jatkuvana vakuutuksena. Sitä ei siis voi ottaa määräaikaisena, vaikka työ olisikin lyhytkestoista ja päättymispäivä tiedossa.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sisältö on säädetty laissa. Vakuutuksen kattavuus ja korvaukset eivät vaihtele vakuutusyhtiöittäin. Maksuperusteet kuitenkin vaihtelevat, eivätkä ne ole julkisia.
Maksu vaihtelee työnantajan teettämän työn vaarallisuuden mukaan ja on 0,05–5 prosenttia. Keskimääräinen maksu on ollut viime vuosina noin 0,6 prosenttia palkkasummasta.
”Vakuutuksen hintaan vaikuttavat arvioidut riskit ja hoitokulut sekä kaikille vakuutusyhtiöille yhteiset lakisääteiset kulut. Jokainen vakuutusyhtiö tulkitsee vakuutettavan työn riskejä ja niiden mahdollisen toteutumisen aiheuttamia kuluja omilla arvioillaan”, perustelee vakuutusyhtiöiden hintaeroja tapaturmavakuutusten asiantuntija Markus Perko Lähi-Tapiolasta.
Pienten työnantajien maksut perustuvat niin sanottuun taulukkohintaan eli työnantajan omat, toteutuneet korvausmenot eivät vaikuta vakuutusmaksuun. Bonuksia ei siis näissä vakuutuksissa tunneta.
Tapaturmavakuutuskeskus on määritellyt ammateille kolmiportaisen riskiluokituksen. Suuren riskin ammatteja ovat useimmat rakennustyömaan ammatit. Sen sijaan esimerkiksi monet talonrakentamisen suunnittelu- ja johtotehtävät ovat pienen riskin ammatteja.
Rakentamisen lisäksi suuren riskiluokan ammatteihin on luokiteltu muun muassa tanssitaitelijat ja koreografit, kosmetologit ja kampaajat sekä liikunnan- ja vapaa-ajanohjaajat. Keskikokoisen riskin ammatteja ovat esimerkiksi eläinlääkäri ja lastentarhanopettaja.
Työtapaturmavakuutus on voimassa nimensä mukaisesti vain työssä, työmatkalla ja muissa työhön liittyvissä tilanteissa. Vakuutuksen kattavuus etätöissä kannattaa selvittää vakuutusyhtiöstä.
Ryhmähenkivakuutus turvaa omaisten toimeentuloa
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen lisäksi työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus, mikäli yrityksen toimialan yleissitova työehtosopimus niin edellyttää. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes kaikkia työntekijöitä.
Ryhmähenkivakuutus tuo turvaa työntekijän omaisille, jos työntekijä kuolee työtehtävissä tai vapaa-ajalla.
Ryhmähenkivakuutus otetaan samasta yhtiöstä kuin työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Koska maksettavat korvaukset kerätään hyvin suurelta joukolta maksajia, vakuutusmaksu on varsin maltillinen. Viime vuonna se oli 0,06 prosenttia palkkasummasta.
HUOMAA: Yrittäjä voi ottaa itselleen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen yrittäjän vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen. Arviolta noin kaksi kolmesta YEL-vakuutetusta yrittäjästä tekeekin näin. Työtapaturmavakuutukseen on usein järkevää liittää vapaa-ajan vakuutus samasta vakuutusyhtiöstä, sillä yrittäjän työ- ja vapaa-ajan raja on tunnetusti häilyvä.
KOTITALOUS TYÖNANTAJANA
- Eläkevakuutusvelvollisuus, kun työntekijälle maksettu palkka ylittää noin 70 euroa kuukaudessa (raja vaihtelee vuosittain). Eläkevakuutusyhtiöitä ovat Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas.
- Velvollisuus ottaa kaikille työntekijöille työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, jos työntekijöiden palkkasumma ylittää 1 500 euroa kalenterivuoden aikana. Vakuutusta tarjoavat muut kuin eläkevakuutusyhtiöt.
- Palkat ilmoitetaan tulorekisteriin, josta vakuutusyhtiö saa tiedot vakuutusmaksuja varten. Ilmoittaminen käy helpoiten ilmaisessa palkka.fi-palvelussa.
- Jos useampi kotitalous palkkaa työntekijän yhdessä esimerkiksi lasten tai vanhusten hoitajaksi, kotitaloudet voivat muodostaa kotitalouksien työnantajaringin, jossa kotitaloudet toimivat työnantajina yhteisvastuullisesti. Ainakin Lähi-Tapiola suosittelee kuitenkin jokaista kotitaloutta ottamaan oman työtapaturmavakuutuksen.
Katri Isotalo
