Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen voi olla iso kynnys, jota moni yrittäjä välttelee viimeiseen asti. Nyt tuota kynnystä on pyritty lainsäädännöllä madaltamaan. Joko pikkuhiljaa palkkahanat aukeavat?
”Älä selitä, vaan näytä”, on motto, jonka varaan lahtelainen myynnin ekspertti ja yrittäjä Karri Naakka päätti rakentaa oman yrityksensä. Kun yrityksellä on referenssejä käytettävissä, myyjän työ on huomattavasti helpompaa.
Referenssipalvelu.fi on nyt parin vuoden ikäinen palvelu, jota Naakka puski aluksi eteenpäin omin voimin 1,5 vuoden ajan. Viime lokakuussa yrittäjä rekrytoi rinnalleen ensimmäisen työntekijän.
”Liiketoimintamallimme perustuu siihen, että asiakkaita pitää olla paljon. Asiakkaamme ovat olleet sitä mieltä, että palvelu on loistava, ja he käyttävät sitä aktiivisesti. Sen takia uskalsin palkata ensimmäisen työntekijän”, Naakka sanoo.
Rekrytointia ei tarvinnut tehdä kylmiltään. Markkinointipäällikkö Hanna Heinonen ehdotti alun perin itse Naakalle jo viime keväänä, että hän voisi tulla Rastorin kautta yritykseen markkinointiharjoittelijaksi.
Palkkaamisen kynnystä
pyritty madaltamaan
Suomessa on jo pidemmän aikaa näkynyt trendi, jossa työnantajayritysten lukumäärä on pienentynyt, kun taas yksinyrittäjien lukumäärä on kasvanut. Yrittäjien nihkeyttä palkata työntekijöitä on selitetty työllistämisen byrokratialla ja riskeillä ja kalleudella.
Moni turvautuukin mieluummin vuokratyövoimaan tai verkostoituu ja hankkii palveluja alihankintana toisilta yrityksiltä kuin rekrytoi työntekijän omille palkkalistoille. Toisaalta jos liiketoimintaa on tarkoitus kasvattaa, ei vaihtoehtoja usein ole. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys voi tuntua korkealta, sillä jo pelkästään rekrytoinnit ja perehdytykset vievät aikaa ja rahaa.
Nyt vuoden vaihteessa palkkaamisen kynnystä on pyritty madaltamaan lainsäädännöllä, joka auttaa, jos yritys on tehnyt virherekrytoinnin.
Irtisanominen helpottui
Vuoden vaihteessa voimaan tuli niin kutsuttu potkulaki. Sen tarkoituksena on ollut helpottaa henkilöperusteista irtisanomista. Tänä keväänä on tulossa voimaan myös toinen merkittävä lakimuutos, joka koskee määräaikaisten työsopimusten ehtoja. Jatkossa työntekijän voisi palkata helpommin määräajaksi ilman perusteita.
Se, miten uudet lait muuttavat todellisuutta, muotoutuu todennäköisesti vasta oikeuskäytännön myötä.
”Lainsäädännössä ei ole mahdollista kirjoittaa auki, missä tilanteissa irtisanominen on sallittua ja missä ei. Tapauskohtaisesti tehdään arvio. Lain ajatuksen voi tiivistää, että jatkossa työnantajan velvoite sietää työntekijän laiminlyöntejä on pienempi. Muutos kohdistuu erityisesti tapauksiin, joissa työntekijän omassa toiminnassa on jotain moitittavaa”, johtava asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä kuvaa.
Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanominen on ollut pk-yrityksissä aiemminkin melko helppoa.
Toisaalta jo vuoden 2025 alusta tuli voimaan lakimuutos, joka mahdollistaa laajemmin paikallisen sopimisen. ”Kyse on siitä, että nyt voidaan paikallisesti sopia silloin, kun työehtosopimus sen sallii. Jos työehtosopimus ei salli, silloin ei voida sopia”, Mäkelä sanoo.
Uudistukset toimivat kaikki samaan suuntaan. Madaltuuko nyt palkkaamisen kynnys?
”Lain on ainakin tarkoitus madaltaa työllistämisen kynnystä. On helpompi palkata, jos työnantaja tietää, että henkilö voidaan tarvittaessa irtisanoa. Mikä käytännön vaikutus lailla on, sitä on vaikea arvioida etukäteen, mutta psykologinen vaikutus sillä on. Irtisanomiskynnys on Suomessa kansainvälisesti vertaillen kuitenkin aika korkea”, Mäkelä sanoo.
Kaksi tärkeintä kysymystä
Mäkelän mukaan isoin ja tärkein asia palkkaamisessa on arvioida a) mitä palkkaaminen maksaa ja b) onko se kannattavaa. "Jos työntekijän palkkaaminen ei johda tilanteeseen, että liiketoimintaa voi pyörittää kannattavasti, ei kannata palkata”, Mäkelä sanoo.
Jo ensimmäisen työntekijän pitäisi pystyä tienaamaan oma palkkansa ja mielellään vähän päällekin. Palkkakustannuksen lisäksi maksettavaksi tulevat ainakin työnantaja-, sosiaalivakuutus-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksut. Merkittävin menoerä ovat eläkemaksut, joista työnantajan osuus on peräti 17 prosenttia palkan päälle.
Näin palkkaat työntekijän:
- Arvioi, tuoko työntekijän palkkaaminen pidemmällä aikavälillä tuloja yritykselle niin, että palkkaamisen kustannukset tulevat katettua. Palkkaamisen kulut ovat vähintään 1,5 x palkka.
- Selvitä, onko alalla työehtosopimus tai mitä työehtosopimusta työntekijän osalta pitäisi noudattaa.
- Pyydä apua ja kysele asioista muun muassa tilitoimistoltasi, Suomen Yrittäjiltä, työeläkeyhtiöltä, pankilta jne.
- Mieti, voitko hyödyntää palkkatukea tai vaikkapa työllistävää koulutusohjelmaa ennen palkkaamista. Esimerkiksi Rastorin kautta voit saada osaavan henkilön rekrytoitua ja päälle saat vielä tuoreimmat opit ja taustatukea.
- Ilmoita avoimesta työpaikasta esimerkiksi henkilökohtaiselle verkostollesi, työvoimatoimistolle ja/tai työnvälityssivustolle. Harkitse myös soveltuvuustestien käyttöä rekrytointiprosessissa.
Kuva (Ismo Henttonen) Kuvateksti: Referenssipalvelu.fi on Karri Naakan yritys, joka palkkasi viime syksynä ensimmäiseksi työntekijäkseen markkinointipäällikkö Hanna Heinosen. Itse työ hoituu pitkälti etäyhteyksillä. ”Tapaamme kerran pari viikossa. Teemme etänä myös asiakastapaamiset, sillä asiakkaamme ovat ympäri Suomea. Tuote on niin edullinen, ettei ole mitään järkeä matkustaa pidempien matkojen päähän”, Naakka kuvaa.
Miten taklata palkkaamiseen liittyvä byrokratia? Miten Referenssipalvelu.fi:ssä homma on lähtenyt käyntiin? Juttu ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta on ilmestynyt kokonaisuudessaan helmikuun Taloustaidossa. Veronmaksajien jäsen, voit lukea jutun digilehdestä >
Outi Airaksinen
