Franchising-yrittäjyys yhdistää valmiiksi testatun liiketoimintamallin ja yrittäjän oman vastuun. Uusille toimialoille laajeneva yritysmuoto kiinnostaa etenkin uranvaihtajia.
Kevi Akreyi työskenteli 16 vuotta lähihoitajana ja sairaanhoitajana Lahden seudulla, kun hän päätti tehdä urallaan ison muutoksen ja ryhtyä hoiva-alan yrittäjäksi.
"Pidän ihmisten hoitamisesta, mutta liukuhihnatyön sijaan halusin tehdä työni hyvin ja työskennellä arvojani paremmin vastaavalla tavalla", Akreyi perustelee.
"Sairaalan päivystyksessä olin huomannut, että vanhusten kotihoidolle on kasvavaa kysyntää. Aloin selvittää näihin palveluihin keskittyvän yrityksen perustamista."
Hoiva-alan yrityksen on noudatettava tarkasti palvelun laadusta, asiakasturvallisuudesta ja henkilöstön pätevyydestä annettuja määräyksiä. Niiden täyttäminen pelkästään omin voimin tuntui Akreyin mielestä liian vaikealta. Hän päätti hakeutua kotihoitoalalla toimivaan franchising-ketjuun, josta hänen yrityksensä saisi taustatukea.
Näin Akreyistä tuli vuonna 2020 Alina-ketjun yrittäjä.
Itsenäisiä yrittäjiä saman brändin alla
Franchising-toimintamallissa oikeudellisesti itsenäinen yritys saa toiselta yritykseltä oikeuden käyttää liiketoiminnassaan tämän brändiä ja toimintakonseptia.
Franchising-yrittäjä omistaa yrityksensä ja harjoittaa liiketoimintaansa omalla riskillään.
R-kioskit, McDonald’sit ja Kotipizzat ovat Suomessa tunnetuimpia franchising-ketjuja. Samalla periaatteella toimivat ketjut ovat levittäytyneet viime vuosina monelle muullekin toimialalle.
Suomen Franchising-yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Vastamäki kertoo, että tyypillisiä franchising-aloja Suomessa ovat ravintolat ja kahvilat. Ketjuja löytyy lisäksi muun muassa liikunta- ja hyvinvointipalveluissa. Niitä on myös kiinteistönvälityksessä sekä siivous- ja kiinteistöpalveluissa.
"Erilaisia palveluja tarjoavat franchising-ketjut ovat olleet jo pitkään kasvussa metsureista seksuaaliterapeutteihin. Noin 80 prosenttia alan konsepteista on kotimaisia. Suomessa ala on hyvin innovatiivinen keksimään uusia ketjuja, joita ei ole muualla."
Vastamäen arvion mukaan Suomessa on noin 6 000 franchising-yritystä, jotka työllistävät arviolta 100 000 henkilöä. Ketjujen yhteenlaskettu liikevaihto on yli seitsemän miljardia euroa vuodessa.
Taustatyöt kannattaa tehdä huolella
Vaasanseudun Kehitys Oy:n yritysneuvoja Kenneth Dalkvist pohtii yrittäjiksi ryhtyvien kanssa liikeideaan sopivia yritysmuotoja. Hänestä franchising-yrittäjyys voi olla hyvä vaihtoehto, kunhan tekee perusteelliset taustatyöt ja ymmärtää, mihin on ryhtymässä.
"Franchising-yrittäjyydessä yhdistyvät itsenäisen yrittäjän vapaus ja valmiiksi testatun liiketoimintamallin tuki. Kaikkea ei tarvitse kehittää puhtaalta pöydältä, kun konsepti on jo hiottu toimivaksi. Se vähentää riskejä", Dalkvist sanoo.
Franchising-ketjun osana yritys pääsee hyödyntämään tunnetun brändin mainetta. Jos
asiakkaat tietävät sen jo ennestään, se helpottaa markkinointia.
Toisaalta yrittäjän on sitouduttava noudattamaan ketjun pelisääntöjä.
"Liian yrittäjähenkinen ketjussa ei voi olla. Yrittäjän on ymmärrettävä ketjun asettamat rajat", Juha Vastamäki sanoo.
Franchising-sopimukset voivat sisältää tarkkoja ohjeistuksia, jotka rajoittavat yrittäjän toimintavapautta. Yrittäjän on esimerkiksi noudatettava ketjun määrittelemää tuotevalikoimaa ja hinnoittelua. Myös markkinoinnin on oltava yhtenäistä.
"Franchising-sopimus sitoo yrittäjän käsiä. Siksi on etukäteen syytä pohtia, sopiiko tällainen yrittämisen muoto itselleni vai haluanko toimia yrittäjänä vapaammin", Kenneth Dalkvist sanoo.
Myös Kevi Akreyi sanoo, että ketjussa yrittäminen vaatii sitoutumista ja kykyä toimia osana suurempaa kokonaisuutta.
"Yrittäjähenkinen pitää olla, mutta franchising-yrittäjän on pystyttävä tekemään myös yhteistyötä ja toimimaan yhteisön jäsenenä."
Sopimuksen ehdot luettava tarkasti
Yhteistyön alkaessa franchising-ketju ja yrittäjä solmivat sopimuksen, jossa määritellään kummankin oikeudet ja velvollisuudet. Sopimuskausi voi olla esimerkiksi viisi vuotta, jonka jälkeen sopimus voidaan uusia.
Kenneth Dalkvist vinkkaa, että sopimusasioissa ja muissa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa voi kysyä neuvoa yritysneuvojilta, joita löytyy kuntien elinkeinoyhtiöistä ja uusyrityskeskuksista.
"Franchising-sopimus kannattaa lukea tarkkaan. Eikä ole pahitteeksi, jos sen luetuttaa myös sopimusasiat tuntevalla lakimiehellä."
Tarkistettaviin asioihin kuuluvat esimerkiksi sopimuksen pituus, uusimisen ehdot ja mahdolliset sanktiot tilanteessa, jossa yrittäjä haluaakin lopettaa yhteistyön kesken sopimuskauden vaikkapa odotettua huonomman myynnin vuoksi.
Myös Franchising-yhdistyksen Vastamäki kehottaa lukemaan sopimuksen tarkkaan ennen allekirjoittamista.
Hänen mukaansa yhdistyksen ketjujäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan yhdistyksen eettisiä sääntöjä. Niiden franchising-sopimuksen sisältö tarkastetaan asiaan perehtyneellä juristilla. Yhdistykseen kuuluu Vastamäen arvion mukaan noin puolet Suomen franchising-markkinasta.
Tarkka arvio yrityksen tuloista ja menoista
Kenneth Dalkvist suosittelee yrityksen perustamisen pohjaksi aina huolellista suunnittelua, jossa käydään läpi liikeidean toteutettavuus ja ansaintalogiikka. Markkinoita ja potentiaalisia asiakkaitakin tulee arvioida, samoin yritystoiminnan rahoitusta.
Myös tulopuolta on mietittävä. Franchising-ketju voi määritellä yritykselle tavoitemyyntimäärät. Yrittäjän on syytä arvioida realistisesti, onko niihin mahdollista yltää.
Yrityksen perustaminen vaatii alkuinvestointeja muun muassa laitteisiin ja toimitiloihin. Toiminnan käynnistyttyä rahaa kuluu palkkoihin, vuokriin ja vakuutuksiin.
"Oleellista on laskea kaikki kustannukset ja niiden vaikutukset yrityksen kannattavuuteen Mahdollinen voitto syntyy vasta sen jälkeen, kun myös kaikki kulut on hoidettu", Dalkvist painottaa.
Hänen havaintojensa mukaan franchising-ketju tarjoaa harvemmin suoraa taloudellista apua yrittäjälle, mutta voi se auttaa rahoituksen löytämisessä.
"Pankkilainan saaminen voi helpottua, jos liiketoimintamalli on osoittautunut jo muualla kannattavaksi. Ketjuilla saattaa myös olla sisäisiä rahoitusohjelmia ja joustavia maksuehtoja."
Ketjulle maksettava siivu liikevaihdosta
Franchising-yrittäjän on laskettava kustannuksiin myös ketjun perimät maksut. Niissä on isoja toimiala- ja ketjukohtaisia eroja.
Toiminnan alkaessa franchising-yritys maksaa tyypillisesti kertaluonteisen liittymismaksun, joka voi olla muutama tuhat euroa tai sen ylikin.
Lisäksi yrittäjä maksaa liikevaihdosta niin sanottua yhteistyömaksua, joka on tyypillisesti 5–10 prosenttia. Tämän päälle tulee noin 1–5 prosentin markkinointimaksu.
Ketju voi periä yrittäjältä maksuja myös esimerkiksi tietojärjestelmiensä käytöstä.
"Yrittäjän kannattaa miettiä, vastaavatko maksut ketjusta saatavia hyötyjä", Dalkvist sanoo.
Alina-ketjuun kuuluvat yritykset maksavat 9 000 euron liittymismaksun. Sen jälkeen ketjulle maksetaan 7,5 prosentin yhteistyömaksu ja 1,5 prosentin markkinointimaksu liikevaihdosta.
"Mielestäni saan maksuille hyvin vastinetta, kun saan liiketoiminnan pyörittämiseen monenlaista tukea ketjulta", yrittäjä Kevi Akreyi sanoo.
Franchising vetää uranvaihtajia
Moni franchising-ketju haluaa kasvaa ja hakee koko ajan uusia yrittäjiä. Juha Vastamäen mukaan moni uusi yrittäjä on työskennellyt aiemmin kokonaan toisella alalla ja haluaa nyt kääntää urallaan uuden sivun.
Monilla aloilla franchising-yrittäjällä on kuitenkin hyvä olla jo ennestään alan vaatimaa koulutusta ja työkokemusta. Kiinteistönvälittäjänä toimiminen edellyttää alan tutkintoa. Optikkoketjun tai varhaiskasvatusketjun yrittäjänä on vaikea toimia ilman alan koulutusta.
"Tärkeintä on valita toimiala ja yrittämisen muoto, josta on itse innostunut ja jonka kokee mielekkääksi", Vastamäki sanoo.
Yritysneuvoja Dalkvistin mielestä franchising-ketjun toimintaan kannattaa perehtyä huolellisesti ja vertailla eri vaihtoehtoja. Samalla toimialalla voi toimia useita ketjuja, joilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
"Päätöstä ei kannata tehdä hätiköiden, sillä franchising-yrittämisessä sitoudutaan pitkäaikaiseen yhteistyöhön."
Dalkvistin mielestä hyviä tietolähteitä ovat ketjun nykyiset yrittäjät. Heiltä voi kysyä, kuinka toimiva liiketoimintamalli on ja miten tyytyväisiä he ovat ketjun tarjoamaan tukeen.
"Lisäksi olisi tärkeää pyrkiä arvioimaan markkinoita ja palveluiden kysyntää paikkakunnalla, jonne yrityksen aikoo perustaa. Vaikkapa ravintolan sijainnilla on iso merkitys myyntiin."
Yrittäjältä vaaditaan alussa aina kärsivällisyyttä. Liiketoiminnan saaminen täyteen vauhtiin voi viedä aikaa ennen kuin asiakkaat löytävät palvelut.
"Ja aina on hyvä muistaa, että mikään yritysmuoto ei ole täysin riskitön. Liiketoiminnan menestyminen on viime kädessä aina kiinni yrittäjän omista tekemisistä ja valinnoista", Dalkvist lisää.
Ketjulta hyvää tukea yrittäjälle
Franchising-ketjun menestys perustuu yksittäisten yrittäjien menestykseen. Siksi ketjuilla on Juha Vastamäen mukaan vahva motiivi tukea yrittäjien liiketoimintaa.
"Ketjun koulutus keskittyy usein toimintakonseptiin ja operatiivisen toiminnan kehittämiseen. Yritystoiminnassa tarvittavaa perusosaamista kannattaa hankkia muualta esimerkiksi aloittaville yrittäjille järjestettävistä koulutuksista. "
Franchising-ketjut tarjoavat yrittäjilleen koulutusta muun muassa markkinoinnista ja henkilöstön johtamisesta. Kevi Akreyi kertoo, että aloittavana yrittäjä hän sai hyvää tukea esimerkiksi hoiva-alalla tarvittavien lupien hakemisessa. Ketjulta tuli apua myös ensimmäisten työntekijöiden rekrytointiin ja vinkkejä palvelujen markkinointiin.
Oppi on mennyt perille. Akreyin omistaman Helyhoiva Oy:n liikevaihto oli viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa ja tulos 139 000 euroa.
Yrityksellä on 30 työntekijää, joista 18 on kokoaikaisia ja loput osa-aikaisia ammattilaisia.
Akreyi on Irakin kurdi, joka tuli perheensä kanssa Suomeen 1990-luvun alussa. Yrittäminen on tuttua lähipiiristä, sillä hänen äitinsä, isänsä ja veljet ovat yrittäjiä.
"Ajattelin aiemmin, että ympäripyöreitä päiviä tekevän yrittäjän työ on hullun hommaa. Nyt ajattelen toisin. Olen pystynyt rakentamaan arvojani vastaavan yrityksen ja pyrin olemaan sellainen esihenkilö, jollaista olisin itse aina kaivannut. Yrittäjäksi ryhtyminen on ollut elämäni paras päätös."
KETJUYRITTÄMINEN: PLUSSAT JA MIINUKSET
Franchising-yrittämisen hyviä ja huonoja puolia kannattaa puntaroida tarkasti ennen yrityksen perustamista.
Plussat
- Toimintamalli yhdistää itsenäisen yrittäjän vapauden ja ketjun antaman tuen.
- Yrittäjä saa käyttöönsä valmiiksi testatun liiketoimintamallin, joten kaikkea ei tarvitse rakentaa alusta asti. Riski pienenee, koska konsepti on jo hiottu toimivaksi.
- Yritys voi hyödyntää tunnettua brändiä, mikä helpottaa markkinointia ja asiakkaiden hankintaa.
- Ketjulta saa koulutusta ja muuta taustatukea esimerkiksi rekrytointiin ja operatiiviseen toimintaan.
- Rahoituksen saaminen voi olla helpompaa, jos ketjun liiketoimintamalli on jo osoittautunut kannattavaksi.
Miinukset
- Yrittäjän toimintavapaus on rajattu. Ketjun sääntöjä pitää noudattaa esimerkiksi tuotevalikoimassa, hinnoittelussa ja markkinoinnissa.
- Franchising-sopimus on sitova. Siitä irtautuminen kesken sopimuskauden voi aiheuttaa sanktioita.
- Liikevaihdosta osa menee ketjun perimiin maksuihin.
- Ketjun mahdollinen mainekolhu voi haitata kaikkien yrittäjien liiketoimintaa. Venäläisomisteisen Teboilin ketjuyrittäjien liiketoiminta sakkasi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
- Franchise-yrittäminenkään ei ole riskitöntä. Menestys riippuu yrittäjän omista valinnoista ja tekemisestä.
Matti Remes
Artikkelin aloituskuvassa 16 vuotta lähihoitajana ja sairaanhoitajan työskennellyt Kevi Akreyi, josta tuli vuonna 2020 Alina-ketjun yrittäjä. Kuva: Susa Junnola
