Suomalaisyrityksissä tekoälyä käytetään enemmän kuin valtaosassa muita EU-maita. Kirittävää kuitenkin löytyy. Tehostamisen rinnalla katse tulisi nyt kääntää myös siihen, miten tekoälyn avulla luodaan uutta bisnestä.
Pari vuotta sitten yritykset testailivat Chat GPT:tä. Nyt tekoäly on siirtynyt tuotantoon. Se vastaa puheluihin, ennustaa kysyntää ja auttaa tekemään töitä tehokkaammin.
Tekoälyn käytössä Suomi kuuluu Euroopan kärkeen. Eurostatin vuoden 2025 tilastossa 37,8 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä suomalaisyrityksistä käytti tekoälyteknologioita. Osuus oli EU:n toiseksi korkein heti Tanskan jälkeen.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton tuore kysely kertoo tekoälyn käytön yleistyneen nopeasti. EK:n kyselyyn vastanneista yrityksistä jo kolme neljästä kertoo hyödyntävänsä tekoälyä liiketoiminnassaan.
Tekoälyä käytetään kuitenkin ennen kaikkea jo olemassa olevan toiminnan tehostamiseen. Tekoälyä hyödyntävistä yrityksistä peräti 83 prosenttia kertoo parantavansa sen avulla nykyisiä prosessejaan. Vain 11 prosenttia kaikista vastaajista kertoo synnyttävänsä tekoälyn avulla uutta liiketoimintaa.
Tehokkuudesta pitäisi päästä kasvuun
Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjyydestä ja kansainvälisestä kaupasta vastaavan johtajan Petri Vuorion mukaan tässä piilee suomalaisyritysten seuraava suuri mahdollisuus.
”Usein lähdetään siitä, että tehostetaan toimintaa ja ennen kaikkea kustannuksia. Se, että siirrettäisiin resursseja rutiinitöistä asiakastyöhön tai kasvatettaisiin myyntiä ja liiketoimintaa, on vielä harvinaista.”
Vuorio nostaa esimerkiksi digitaalisen myynnin. Tekoälyn avulla voidaan analysoida asiakas- ja markkinatietoa, etsiä potentiaalisia asiakkaita ja automatisoida kaupankäynnin työvaiheita.
Mahdollisuus on erityisen kiinnostava pienille suomalaisyrityksille, joille kotimaan markkinat käyvät nopeasti liian pieniksi.
”Käytännössä koko globaali markkina on peukalonpainalluksen alla”, Vuorio kuvailee.
Hänen mukaansa Suomessa on hyvät lähtökohdat hyödyntää tekoälyä. Haasteena on viedä teknologian käyttö seuraavalle tasolle: soveltaa sitä tavalla, joka kasvattaa liiketoimintaa eikä ainoastaan leikkaa kustannuksia.
Älä lähde liikkeelle teknologiasta
Tekoälyn hyödyntämisen ei tarvitse alkaa suuresta investoinnista. Vuorion mukaan yrityksille on jo tarjolla varsin edullisia työkaluja.
Tärkeämpää on miettiä ensin, mitä ongelmaa tekoälyllä halutaan ratkaista.
”Ei pidä lähteä teknologia edellä, vaan tavoiteltava asia tai ongelma edellä. Mietitään, mitä halutaan ratkaista, ja hankitaan siihen oikea teknologia”, Vuorio kuvaa.
Hän nostaa onnistuneen tekoälyhankkeen lähtökohdiksi kolme asiaa. Ensin yrityksen pitää määritellä tavoite tai pullonkaula, jonka se haluaa ratkaista. Toiseksi johdon pitää sitoutua muutokseen. Kolmanneksi hankkeelle tarvitaan selkeät tavoitteet, mittarit ja etenemissuunnitelma.
Alkuun pääsemiseen ei Vuorion mukaan välttämättä tarvita paljon rahaa. Jos tekoäly viedään syvälle yrityksen järjestelmiin ja prosesseihin, investoinnit voivat kuitenkin kasvaa suuriksi.
Suomella olisi tilaisuus ottaa loikka
EK:n mukaan noin 6 000 suomalaista pk-yritystä harkitsee kansainvälistymistä. Digitaalinen myynti ja tekoäly voivat madaltaa kynnystä lähteä uusille markkinoille.
Ruotsi tarjoaa Vuorion mukaan kiinnostavan vertailukohdan. Vaikka Suomi on tekoälyn yleisessä käyttöönotossa Ruotsia edellä, ruotsalaisyritykset ovat pidemmällä digitaalisen myynnin hyödyntämisessä liiketoiminnan kasvattamiseen.
Vuorion viesti yrityksille onkin, ettei tekoälyä kannata ottaa käyttöön vain siksi, että muutkin tekevät niin. Sen pitäisi ratkaista todellinen ongelma tai avata mahdollisuus kasvuun.
Kokeiluista osaksi liiketoimintaa
Yksi tekoälyn varhaisia hyödyntäjiä on ollut S-ryhmä. Tekoälyä hyödynnetään S-ryhmässä karkeasti kolmella tavalla: asiakkaalle näkyvissä palveluissa, taustaprosessien tehostamisessa sekä yksittäisten työntekijöiden työn helpottamisessa.
Ensimmäisiä SOK:n itse kehittämiä tekoälymalleja otettiin tuotantokäyttöön reilu kymmenen vuotta sitten. Viime vuonna mukaan tulivat tekoälyagentit. SOK on S-ryhmän keskusorganisaatio, joka vastaa ryhmän yhteisten ketjujen, palvelujen ja toimintatapojen kehittämisestä.
”Meillä on itse asiassa tekoälyä ollut käytössä jo ainakin vuodesta 2015. Silloin ensimmäisiä itse tehtyjä malleja laitettiin tuotantoon”, SOK:n AI- ja analytiikkajohtaja Annika Nordbo kertoo.
Hän uskoo, että tekoäly tulee muuttamaan työntekoa yhtä perusteellisesti kuin sähkö, tehtaat ja internet aikanaan.
Nykyisin SOK:lla jo yli sata ihmistä tekee dataan, analytiikkaan tai tekoälyyn liittyvää työtä. Lisäksi kustannuksia syntyy laskentakapasiteetista ja tekoälypalvelujen käytöstä.
Tavoitteena on päästä vähitellen niin sanottuihin AI-natiiveihin prosesseihin.
”Ei niin, että prosessi on suunniteltu ihmiselle ja siellä kulkee exceliä ihmiseltä ihmiselle, vaan että kone on keskiössä”, Nordbo kuvaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekoälyagentti voi tehdä osan työvaiheista automaattisesti.
SOK:n näkökulmasta tehokkuuden pitäisi lopulta hyödyttää kuluttajaa.
”Meillä on oikeita tuotteita oikeaan aikaan tuoreina kaupoissa ja hinnat pystytään pitämään alhaisina”, Nordbo kuvaa hyötyjä.
Häviääkö tekoälyn mukana työpaikkoja?
Tekoälyn tuottavuushyödyt herättävät väistämättä kysymyksen siitä, tarvitaanko tulevaisuudessa vähemmän työntekijöitä. Vanhoja tehtäviä on teknologisten murrosten myötä kadonnut, mutta samalla on syntynyt uusia.
Asiakaspalvelussakin tekoäly voi hoitaa yksinkertaisia tapauksia. Tekoälyagentti voi esimerkiksi valmistella asiakkaalle hyvityksen ja luonnostella vastauksen. Ihminen kuitenkin vielä tarkistaa ja hyväksyy ratkaisun.
Monimutkaisemmat tapaukset jäävät edelleen ihmisen hoidettaviksi.
Entä mitä S-ryhmän kokemuksista voisi oppia pieni tai keskisuuri yritys? Nordbo kannustaa kiinnittämään huomiota sinne, missä aidosti on saavutettavissa isoja voittoja.
”En lähtisi jahtaamaan mitään isoa määrää pieniä lillukoita, vaan pyrkisin suoraan tähtäämään isoihin voittoihin. Eli lähtisin liikkeelle firman tuloslaskelmasta, ja tutkailisin, mistä se koostuu, missä ovat suuret kuluerät tai mistä myyntiä luulisi saavan eniten. Sitten lähtisin taklaamaan niitä suoraan”, Nordbo sanoo.
Kun teknologia on jo olemassa, isoin haaste voi olla se, miten saada ihmiset omaksumaan ja kehittämään uusia toimintatapoja.
”Tekoäly tulee riippumatta siitä, vastustetaanko sitä vai ei. Oleellista on, ulosmitataanko me suomalaisina yrityksinä sen arvo vai ei”, Nordbo sanoo.
Miten tekoäly auttaa pienyritystä kasvattamaan liiketoimintaansa? Entä miten tekoälyagentit vastaavat jo asiakkaiden puheluihin? Lue koko juttu ja yritysesimerkit lokakuun Taloustaidosta >
Outi Airaksinen
